Reemployment of Displaced Workers – The Case of a Plant Closing on a Remote Region in Finland

The aims of this article are to examine the reemployment of displaced workers and individual factors that predict reemployment and education, earnings in new jobs, and paths to reemployment. This article is based on a case study of the closing down of the Perlos Ltd plants in North Karelia in eastern Finland. From the 1990s, the Perlos Corporation grew from a Nokia subcontractor into a globally operating limited company with a global workforce of over 13,000 workers and almost 2,000 workers in North Karelia. In 2007, the corporation closed down all its production activities in Finland. In the case study, various data sources were used but this article is based mainly on the questionnaire conducted in 2008 among 1,217 trade union members. Logistic and multinomial regression analyses are used as analysis methods. Against expectations, the fast reemployment of the displaced workers was a surprise, which can be explained by the good demand and hidden need for labor in other firms in this region. However, the demand was specific and differentiated between the workers’ job opportunities. White-collar workers had better chances of reemployment. Gender, next to the occupational status, was an important predictor for reemployment. On the other hand, education, the willingness to move, and family status were not statistically significant explanatory factors for reemployment. The age of the job seekers was one important factor predicting unemployment

Irtisanomisen uhan kohteeksi joutuneiden uudelleen työllistyminen ja sitä ennustavat tekijät

Artikkelissa käsitellään irtisanomisen uhan kohteeksi joutuneiden työntekijöiden uudelleen työllistymistä, työllistymisen laatua sekä työllistymiseen vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä. Artikkeli perustuu tutkimushankkeeseen, jossa tutkittiin Perlos Oyj:n Pohjois-Karjalan tehtaiden toiminnan lakkauttamisia, joissa 1 243 työntekijää menetti työpaikkansa. Artikkelin aineistona on käytetty henkilöstökyselyä, jonka kautta tavoitettiin yrityksen koko irtisanomisen uhan kohteeksi joutunut henkilöstö. Tulosten mukaan työpaikan menetyksen jälkeinen uudelleen työllistyminen, koulutukseen lähteminen ja työttömyysriski olivat sosiaalisesti valikoivia prosesseja, joissa työntekijän ikä, sukupuoli, ammattiasema ja työsuhteen kesto osoittautuivat keskeisimmiksi selittäviksi tekijöiksi. Rakenteellisista tekijöistä irtisanottujen työllistymiseen vaikutti olennaisesti se, että tehtaiden lakkauttamisen aikaan paikkakunnalla oli vielä kysyntää työvoimasta ja että yrityksestä vapautuneet työntekijät olivat haluttua työvoimaa. Muutosturva puolestaan kannusti erityisesti naisia ja työntekijäasemassa olevia ammatilliseen työvoimakoulutukseen

Time of Displacement as a Predictor of Re-employment

Previous studies addressing plant closures suggest that the reemployment of workers varies according to the economic cycle at the time of displacement. However, there are few studies on the selectivity of labor demand and reemployment in the long run. This study applied trajectory analyses in exploring the 7-year labor market attachment of workers displaced in plant closures in Finland during the recession in 1992, the boom in 1997, and slow economic growth in 2003. Results of the multinomial logistic regression analyses indicated that those displaced during the recession assumed the trajectory of strong employment significantly less commonly than those displaced under better economic conditions. Moreover, a significant interaction between age and year of displacement was found, whereas the gender, education-, and industryrelated risks turned out to be timeindependent. The study contributes to the sociological understanding of economic restructuring and how different times frame the individual’s opportunities to gain re-employment

Are the Early Leavers the Lucky Ones?

According to previous studies, major workforce downsizings are commonly preceded by increased employee turnover due to ‘early leavers’. There is a common belief that early leavers are winners in terms of re-employment. This seven-year follow-up study based on register data from Finland questions if this is a valid finding in the Nordic context. We set the hypothesis that early leavers are not undisputed winners compared with those who leave during the actual downsizing. Trajectory and sequence analyses were used to test the hypothesis. Six employment trajectories were identified, ranging from permanently strong to permanently weak labor market attachment. Supporting the hypothesis, the early leavers assumed more commonly the weak and less commonly the strong employment trajectory. However, within the weak employment group, the early leavers and ultimately displaced workers were equal in terms of unemployment and retiring, as well as within the strong employment group in terms of income level

Radical sex role ideology and the Finnish gender role movement in the late 1960s

An active discussion of gender roles and the need to renegotiate them took place in the late 1960s in Finland. While previous studies have associated this 'sex role debate' with the independent civic organisation Association 9, this article focuses on the wider gender role movement. The article analyses the interplay and differences among the Finnish Women's Democratic League, the Committee for Women's Status, and Association 9's grassroots activism between 1965 and 1970. It demonstrates that similar ideas about sex roles were presented simultaneously in two public spheres: the dominant public, where the ideas were promoted by Association 9, and the people's democratic counterpublic, which presented the goals of the Finnish Women's Democratic League. Both discussions also influenced the work of the Committee for Women's Status in Finland. These organisations had divergent modes of action, ranging from a civic association to party political organisation and parliamentary committee, but the theoretical premises of their conceptualisations of gendered societal structures had clear similarities. We show this by drawing on the archives of Association 9 and the Finnish Women's Democratic League, including original documents such as minutes of meetings and newspaper and magazine clippings, and the Committee for Women's Status's White Paper

Pitkäaikaistyöttömissä on työvoimapotentiaalia

Talouden kasvun myötä pitkäaikaistyöttömyys on hellittänyt ja samanaikaisesti tarve osaavasta työvoimasta on lisääntynyt. Tutkimuksessa selvitettiin pitkäaikaistyöttömien työvoimapotentiaalia ja heidän työllistymiskynnyksensä alentamista. Tutkimuksessa toteutettiin kyselyt työnvälitys- ja yrityspalvelut sekä osaamisen kehittämispalvelut -palvelulinjoilla olleille pitkäaikaistyöttömille ja työllistyneille pitkäaikaistyöttömille sekä työnantajille. Lisäksi haastateltiin työllisyyspalvelujen tuottajia, työnantajia ja työllistyneitä työttömiä. Kohderyhmässä on paljon työvoimapotentiaalia, mikä ilmeni työnhakijoiden korkeana koulutustasona, työorientaationa, motivaationa ja työllistymisen toiveikkuutena. Pitkäaikaistyöttömät olivat valmiita pitkiin työmatkoihin, joustamaan työsuhteen kestossa ja laadussa tai kouluttautumaan mieluummin kuin muuttamaan asuinpaikkakuntaa työn vuoksi. Sosiaaliset verkostot ja suhteet edellisiin työnantajiin ovat tärkeitä työttömien työllistymisväyliä. Työttömyyden pitkittyessä verkostot työelämään ohenevat, joten pitkään työttömänä olleet tarvitsevat apua kontaktien luomisessa työnantajiin. Työnantajista työttömien uudelleenkoulutus on hyvä ratkaisu työvoimapulaan, mutta he eivät olleet kovin halukkaita kouluttamaan uusia työntekijöitä. Työnantajat tunsivat heikosti pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseen liittyviä tukia, joista he tarvitsisivat lisää tietoa