33 research outputs found

    Influence of slurry and mineral fertiliser application technique on N2O and CH4 fluxes from a barley field

    Get PDF
    In this study, the effects of different application techniques on emissions of nitrous oxide and methane from a barley field were compared

    Lietelannan ja väkilannoitteiden levitystekniikan vaikutus ohrapellon N2O ja CH4 päästöihin

    Get PDF
    Metaani ja dityppioksidi, joita maatalous tuottaa mm. lannasta ja maaperästä, ovat kasvihuonekaasuina osallisena ilmaston lämpenemiseen. Pääasiassa maatalouden tuottama ammoniakki on happamoittava yhdiste, joka aiheuttaa myös epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä. Maailmalla laajalti tutkituista ammoniakin ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinoista on vähän tietoa Suomen olosuhteissa, vaikka lannan ja väkilannoitteen levitystekniikoilla on todettu olevan vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.Lietelannan ja väkilannoitteen levitystekniikan vaikutusta ohrapellon (Inari) satoon ja sen laatuunsekä dityppioksidi- ja metaanipäästöihin tutkittiin Vihdissä vuonna 2001 hiesusavella. Koemuoto oli satunnaistettu lohkokoe 5 käsittelyllä, väkilannoitetyppiportailla ja 4 kerranteella, josta mitattiin maankosteus gravimetrisesti ja mineraalitypen pitoisuudet sekä metaanin ja dityppioksidin päästöt suljetulla kammiomenetelmällä 4 käsittelystä ja 3 kerranteesta viiden kuukauden ajan. Viiden kuukauden mittausjaksolla suurimmat kumulatiiviset N2O-päästöt, 1100±293 g ha-1, tuotti levitystekniikka, jossa koko lannoitus annettiin lietelantana sijoittamalla kylvön yhteydessä (Sinj). N2Opäästöt olivat paljon pienemmät (660±122 g ha-1), kun lannoitus annettiin sijoituslannoituksena sekä lietelantana että väkilannoitteena yhtä aikaa kylvön yhteydessä (Sinj+ F) pelkän lietelannoituksen sijaan. Jaetun lannoituksen (liete letkulevityksenä pintaan, multaus tunnin kuluttua levityksestä ja väkilannoitus kylvön yhteydessä, Sinc + F) N2O-päästöt olivat 400±64 g ha-1 ja kylvön yhteydessä pelkällä väkilannoitteella lannoitetun (Fplac) N2O-päästöt 290±47 g ha-1. Vaikutukset metaanipäästöihin eivät olleet selkeästi havaittavissa, sillä käsittelyiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. N2O-päästöt keskittyivät lannoituksen jälkeisiin kahteen viikkoon ja kuukauden kuluessa sattuneiden runsaiden sateiden jälkeisiin päiviin. Kasvuston käytettyä lähes kaiken annetun typen kuukauden kuluessa päästöt olivat suhteellisen pienet.Lietelannan sijoittamisen on todettu vähentävän tehokkaasti ammoniakkiemissiota mutta voivan lisätä dityppioksidipäästöjä denitrifikaatiolle suotuisissa olosuhteissa (sijoitettu lannoite suuressa kosteudessa). Letkulevityksen mahdollinen suuri ammoniakkitappio voi puolestaan pienentää dityppioksidipäästöjä. Levitystekniikoiden kehittäminen ravinteet tehokkaasti kasvien käyttöön saattaviksi ja ammoniakki- sekä dityppioksidipäästöt minivoiviksi olisi tarpeen.Nykyisten kasvihuonekaasuinventaarioiden päästökertoimet eivät ota huomioon levitystapaa tai lannoitetta, vaikka tuloksemme viittaavat eri lannoille, lannoitteille ja levitysmenetelmille erilaisten päästökertoimien määritystarpeeseen. Niiden avulla päästöjä vähentävien menetelmien käyttö näkyisi myös kasvihuonekaasuinventaariossa

    The impact of the duration of the palliative care period on cancer patients with regard to the use of hospital services and the place of death : a retrospective cohort study

    Get PDF
    Background In order to avoid unnecessary use of hospital services at the end-of-life, palliative care should be initiated early enough in order to have sufficient time to initiate and carry out good quality advance care planning (ACP). This single center study assesses the impact of the PC decision and its timing on the use of hospital services at EOL and the place of death. Methods A randomly chosen cohort of 992 cancer patients treated in a tertiary hospital between Jan 2013 -Dec 2014, who were deceased by the end of 2014, were selected from the total number of 2737 identified from the hospital database. The PC decision (the decision to terminate life-prolonging anticancer treatments and focus on symptom centered palliative care) and use of PC unit services were studied in relation to emergency department (ED) visits, hospital inpatient days and place of death. Results A PC decision was defined for 82% of the patients and 37% visited a PC unit. The earlier the PC decision was made, the more often patients had an appointment at the PC unit (> 180 days prior to death 72% and <14 days 10%). The number of ED visits and inpatient days were highest for patients with no PC decision and lowest for patients with both a PC decision and an PC unit appointment (60 days before death ED visits 1.3 vs 0.8 and inpatient days 9.9 vs 2.9 respectively, p <0.01). Patients with no PC decision died more often in secondary/tertiary hospitals (28% vs. 19% with a PC decision, and 6% with a decision and an appointment to a PC unit). Conclusions The PC decision to initiate a palliative goal for the treatment had a distinct impact on the use of hospital services at the EOL. Contact with a PC unit further increased the likelihood of EOL care at primary care.Peer reviewe

    The impact of the duration of the palliative care period on cancer patients with regard to the use of hospital services and the place of death: a retrospective cohort study

    Get PDF
    Background: In order to avoid unnecessary use of hospital services at the end-of-life, palliative care should be initiated early enough in order to have sufficient time to initiate and carry out good quality advance care planning (ACP). This single center study assesses the impact of the PC decision and its timing on the use of hospital services at EOL and the place of death. Methods: A randomly chosen cohort of 992 cancer patients treated in a tertiary hospital between Jan 2013 -Dec 2014, who were deceased by the end of 2014, were selected from the total number of 2737 identified from the hospital database. The PC decision (the decision to terminate life-prolonging anticancer treatments and focus on symptom centered palliative care) and use of PC unit services were studied in relation to emergency department (ED) visits, hospital inpatient days and place of death. Results: A PC decision was defined for 82% of the patients and 37% visited a PC unit. The earlier the PC decision was made, the more often patients had an appointment at the PC unit (> 180 days prior to death 72% and Conclusions: The PC decision to initiate a palliative goal for the treatment had a distinct impact on the use of hospital services at the EOL. Contact with a PC unit further increased the likelihood of EOL care at primary care.</div

    Ihomelanooman onkologinen hoito päivittyi

    Get PDF
    Suomen Melanoomaryhmä ry päivitti suosituksensa ihomelanooman onkologisesta hoidosta. Vuoden kestävää liitännäislääkehoitoa PD-1-vasta-aineella eli immuuniaktivaation vapauttajalla (nivolumabi tai pembrolitsumabi) tai dabrafenibilla ja trametinibilla harkitaan leikatuille, levinneisyysasteen IIIB-IV melanoomapotilaille melanooman uusiutumisriskin pienentämiseksi. Päätös liitännäishoidosta tehdään yhdessä potilaan kanssa hyödyt ja haitat huomioiden. Levinneen melanooman ensilinjan hoitovaihtoehtona ovat PD-1-vasta-aineet, joiden lisäksi BRAFV600-mutaatiopositiivisille potilaille soveltuvat hoidot BRAF:n ja MEK:n estäjillä. Immunologista yhdistelmähoitoa CTLA-4- ja PD-1-vasta-aineilla (ipilimumabi ja nivolumabi) harkitaan huonoennusteisille hyväkuntoisille potilaille. Muita edenneen melanooman lääkehoitovaihtoehtoja ovat onkolyyttinen virushoito (TVEC) pinnallisen metastasoinnin ja isoloitu raajaperfuusio- eli ILP-hoito raajaan rajoittuvan metastasoinnin yhteydessä sekä solunsalpaajahoidot. Nopeasti kehittyvän hoidon vuoksi melanoomapotilaat pyritään rekrytoimaan kliinisiin hoitotutkimuksiin aina kun se on mahdollista
    corecore