Dimetyylieetterin reformointi korkealämpötila PEM polttokennoille

Työ käsittelee synteettisen polttoaineen nimeltä dimetyylieetteri (DME) soveltuvuutta polttokennoille. Työssä on laaja kokeellinen osuus, joka on tehty Danmarks Tekniske Universitetin kemian osastolla Energy and Materials Science Group -tutkimusryhmässä. Metanoli on toistaiseksi kenties lupaavin pienen mittakaavan polymeerielektrolyyttimembraani (PEM) -tyyppisten polttokennojen polttoaine. DME, kemialliselta kaavaltaan CH3OCH3, on huonelämpötilassa kaasumainen, helposti nesteytettävä metanolista jalostettu polttoaine. Se palaa puhtaasti dieselmoottorissa ja sitä voidaan käsitellä nestekaasun tavoin. DME:n valmistus vaatii energiaa, mutta metanoliin verrattuna DME:llä saavutetaan monta systeemiä yksinkertaistavaa etua. Työssä rakennettiin ja kalibroitiin laboratorioon koejärjestely, jolla tuotettiin sekä metanolista että DME:stä sähköä reformeri-polttokennosysteemillä. Tutkimuksen pääpaino oli vertailla itse valmistettuja katalyyttimateriaaleja, jotka auttavat DME:n hajoamisreaktiota vetypitoiseksi kaasuksi. Reformaattikaasun koostumukseen vaikuttavia parametreja on lukuisia ja niiden vaikutusta tutkitaan. Kaasun koostumus analysoitiin massaspektrometrillä ja kaasua syötettiin polttokennoon. Polttokennotyyppi on korkealämpötila PEM, joka kestää verrattain suuria epäpuhtausmääriä myrkyttymättä. Koejärjestelyllä saavutettiin hyviä tuloksia metanolin reformoinnissa. DME:n reformoinnissa saavutettiin parhaimmillaan hyviä tuloksia, mutta toivottua reaktiota ei pystytty ylläpitämään kauan.The work studies the suitability of the synthetic fuel dimethyl ether (DME) for fuel cells. The work includes a large experimental section, which has been done in Technical University of Denmark, Department of Chemistry, Energy and Materials Science Group. Currently, methanol is seen as probably the most suitabl e fuel for small scale polymer electrolyte membrane (PEM) fuel cells. DME, with a chemical formula of CH3OCH3 is a further synthesized fuel, which is a gas at room temperature but can be easily liquefied. It burns in a diesel motor with low emissions and can be handled as liquefied petroleum gas (LPG). Although synthesizing DME consumes energy, by doing so there are benefits gained when considering a fuel cell system. In this work, a setup was built to produce electrical power from methanol and DME via a self-built reformer-fuel cell system. Self-made reformer catalysts which help the chemical reaction towards hydrogen-rich gas are under focus. There are numerous parameters affecting the reformate gas composition and this effect is studied. The reformate gas was analysed by a mass spectrometer and led to a fuel cell. The fuel cell type is a high temperature PEM, which has a considerable tolerance to high impurity levels without poisoning. The setup worked well for methanol reforming. In DME reforming, a high hydrogen yield was gained but could not be sustained

Kehonpainoindeksin vaikutus kokemukseen omasta terveydestä sekä elämäntapaneuvonnasta ja vaikutus terveyspalveluiden käyttöön : Health and social support -tutkimus 2012

Suomalaisesta aikuisväestöstä suuri osa on ylipainoisia. Aikuinen henkilö katsotaan ylipainoiseksi, jos hänen kehonpainoindeksinsä on yli 25 kg/m2. Ylipaino lisää riskiä sairastua useisiin sairauksiin, ja siihen on tutkimuksissa liitetty huonompi koettu elämänlaatu. Myös ylipainoon liittyvää syrjintää esiintyy sekä terveydenhuollossa että jokapäiväisessä elämässä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, onko kehonpainoindeksillä vaikutusta henkilön kokemukseen terveydentilasta, terveyspalveluiden käyttöön tai kokemukseen elämäntapaneuvonnasta. Terveyspalveluiden käytön osalta tutkitaan kuinka suuri osa ali- ja normaalipainoisista ja ylipainoisista ei ollut käynyt vastaanotoilla kertaakaan vuoden aikana ja kuinka suuri osa kävi kaksi kertaa tai enemmän. Aineistona käytetään vuonna 2012 kerättyä Health and Social Support -tutkimuksesta kerättyä aineistoa. Aineisto on kerätty kyselytutkimuksena, ja vuonna 2012 siihen vastanneita oli 15 993. Tutkittavia yhteyksiä tarkastellaan ristiintaulukoinnilla ja khiin neliön testillä. Havaitaan, että ylipainolla on vaikutusta siihen, miten henkilö kokee oman terveydentilansa. Ylipainoisista pienempi osa kokee terveydentilansa hyväksi verrattuna ali- ja normaalipainoisiin. Ali- ja normaalipainoisista terveydentilansa koki hyväksi tai melko hyväksi 85 % ja ylipainoista 70 %. Terveyspalveluiden käytössä ylipainolla on vaikutusta etenkin terveyskeskuslääkärillä ja sairaalan poliklinikalla tapahtuneisiin käynteihin, joissa ali- ja normaalipainoisista suurempi osa ei ollut käynyt terveyskeskuslääkärillä ja sairaalan poliklinikalla kertaakaan vuoden aikana verrattuna ylipainoisiin. Useampia käyntejä on ylipainoisilla enemmän terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, työterveydessä ja sairaalan poliklinikalla. Ali- ja normaalipainoisilla useampia käyntejä on enemmän yksityislääkärin vastaanotolla ja hammaslääkärissä. Tapaturman vuoksi tapahtuneissa käynneissä erot olivat hyvin pieniä. Elämäntapaohjaukseen suhtautumisessa ylipainoisista suurempi osa koki lääkärin antamalla ohjauksella olevan hyvin paljon tai melko paljon vaikutusta. Sen sijaan ali- ja normaalipainoisista suurempi osa, 25 %, koki ettei ohjauksella ole heihin kovin paljon tai ollenkaan vaikutusta, kun ylipainoisilla osuus oli 18 %. Tutkimus osoittaa, että ylipainolla on vaikutusta sekä terveyspalveluiden käyttöön että kokemukseen terveydestä ja annetusta ohjauksesta. Jotta kansanterveydellisenä haasteena olevaa ylipainoa voitaisiin pystyä paremmin hoitamaan, on tärkeää tietää miten se vaikuttaa henkilön kokemuksiin. Terveyspalveluiden tehostamisen kannalta tarvitaan tietoa, onko ylipainoisten terveyspalveluita syytä tehostaa

Structural analysis of a series capacitor bank

Sarjaparisto liitetään sähkölinjaan tarkoituksenaan kompensoida loistehoa sähkönsiirrossa. Koska sähkönsaanti on turvattava kaikissa olosuhteissa, sarjaparisto mitoitetaan kestämään suuria kuormituksia. Suuret kuormitukset aiheutuvat tuulen aiheuttamista voimista, jääkerroksen aiheuttamasta massan kasvusta ja maanjäristyksen aiheuttamista hitausvoimista. Tässä diplomityössä suoritettiin lujuusanalyysi Hydro-Quebec:lle toimitettuihin sarjaparistoihin liittyen. Tärkeä osa työtä oli vastespektrimenetelmän ymmärtäminen ja siihen perustuva laskenta maanjäristysten aiheuttamia rasituksia määritettäessä. Sarjapariston mallinnus ja analysointi suoritettiin elementtimenetelmään perustuvalla Ansys 14.0 –lujuuslaskentaohjelmalla. Huomattiin, että tärkeä osa analyysiä on tehokkaan laskentamallin muodostaminen, koska ratkaistavia kuormitustapauksia on paljon. Ohjelma soveltuu hyvin sarjapariston seismiseen analyysiin. Toisaalta haruspareja olisi hyvä tutkia kokeellisesti, koska köysimäisen luonteensa johdosta niiden käyttäytyminen on epälineaarista ja vastespektrimenetelmä perustuu lineaariseen rakennemalliin. Tässä työssä epälineaarisuuden ongelma ratkaistiin poistamalla haruspareista aina toinen ja mallintamalla jäljelle jäänyt harus sauvaelementillä. Sarjapariston haastavimmiksi kuormitustapauksiksi tulivat osien maksimirasituksia tarkastelemalla staattisista kuormitustapauksista lavan pitkän sivun suuntaiset tuulenpuuskat, dynaamisista kuormitustapauksista maanjäristyksen ja jääkerroksen yhdistetty kuormitus ja erityiskuormitustapaus, joka on tuulen aiheuttaman voiman ja jääkerroksen yhdistelmä rikkinäiselle rakenteelle. Sarjaparisto kestää hyvin kaikissa kuormitustapauksissa. Ainoa tapaus, jossa asiakkaan antamat varmuusluvut alittuvat on tuulenpuuskat, jolloin yhden rakenteen osan varmuusluvut ovat pienemmät kuin asiakkaan vaatimat. Toisaalta tuulen aiheuttamat voimat on laskettu varsin konservatiivisesti ja sen tähden voidaan olettaa näidenkin eristimien kestävän hyvin myös tuulenpuuskiss

The essence of the first 2.5 h in the treatment of generalized convulsive status epilepticus

Purpose: This study was designed to find realistic cut-offs of the delays predicting outcome after generalized convulsive status epilepticus (GCSE) and serving protocol streamlining of GCSE patients. Method: This retrospective study includes all consecutive adult (>16 years) patients (N = 70) diagnosed with GCSE in Helsinki University Central Hospital emergency department over 2 years. We defined ten specific delay parameters in the management of GCSE and determined functional outcome and mortality at hospital discharge. Functional outcome was assessed with Glasgow Outcome Scale (GOS1-3 for poor outcome, GOS > 3 for good outcome) and also defined as condition relative to baseline (worse-than baseline vs. baseline). Univariate and multivariate regression models were used to analyze the relations between delays and outcome. Delay cut-offs predicting outcome were determined using ROC-Curves. Results: In univariate analysis long onset-to-tertiary-hospital time (p = 0.034) was a significant risk factor for worse-than-baseline condition. Long delays in onset-to-diagnosis (p = 0.032), onset-to-second-stage medication (p = 0.023), onset-to-consciousness (p = 0.027) and long total-anesthesia-time (0 = 0.043) were risk factors for low GOS score (1-3). Short delay in onset-to-initial-treatment (p = 0.047), long onset-to-anesthesia (p = 0.003) and onset-to-consciousness (p = 0.008) times were risk factors for in hospital mortality. Multivariate analysis showed no significant factors. Cut-offs for increased risk of poor outcome were onset-to-diagnosis 2.4 h (p = 0.011), onset-to-second stage-medication 2.5 h (p = 0.001), onset-to-consciousness 41.5 h (p = 0.009) times and total-anesthesia time 45.5 h (p = 0.003). The delay over 2.1 h in onset-to-tertiary-hospital time increased the risk of worse than-baseline condition (p = 0.028). Conclusions: GCSE treatment is a dynamic process, where every delay component needs to be optimized. We suggest that GCSE patients should be handled with high priority and transported directly to hospital ED with neurological expertise. Critical steps in the treatment, such as diagnosing GCSE and starting progressive antiepileptic medication on stages 1 through 3, if needed, should be accomplished within 2.5 h. (C) 2017 British Epilepsy Association. Published by Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

"Hyvinkin tärkeä tuki" : Vanhempien kokemuksia isovanhempien tuesta lapsiperheille

Vanhemmuus on lapsen ja vanhemman välinen yhteys, joka syntyy lapsen ja vanhempien välisessä suhteessa. Isovanhemmuus puolestaan on ennen kaikkea vuorovaikutusta lastenlasten kanssa. Vanhempien sanotaan olevan kasvattajia lapsilleen ja isovanhempien kuuntelijoita lapsenlapsilleen ja lapsilleensa. Tutkimuksessamme nämä lapsenlapset ovat leikki-ikäisiä lapsia. Leikki-ikäisellä tarkoitetaan 2-6-vuoden ikäistä lasta, jolloin lapsi kasvaa ja kehittyy ominaisuuksiltaan paljon. Leikki-ikäinen lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat paljon tukea lähipiiriltään. Ylei-simmin sosiaalisella tuella tarkoitetaan ystävien, sukulaisten tai naapureiden antamaa apua. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata leikki-ikäisen lapsen ja vanhempien odotuksia isovanhemmilta saamastaan sosiaalisesta tuesta ja sen merkityksestä. Tutkimuksessamme selvitimme, minkälaista sosiaalista tukea perheet odottavat isovanhemmilta ja mikä merkitys tuella on koko perheen hyvinvoinnille. Työn tavoitteena oli laajentaa omaa käsitystämme tietoperustassa käsiteltävistä asioista, jotka ovat vanhemmuus, isovanhemmuus, leikki-ikäinen lapsi ja sosiaalinen tuki. Hyvinvoinnin osa-alueet ovat meille tärkeitä, sillä työskentelemme terveydenhoitajina kaiken ikäisten kanssa. Tavoitteenamme oli myös tuottaa tietoa siitä, minkälaista sosiaalista tukea leikki-ikäisten vanhemmat odottavat saavansa isovanhemmilta. Tuloksia voidaan hyödyntää siis esimerkiksi neuvolatyössä, kun kartoitetaan lapsiperheen avun tarpeita ja tukihenkilöitä. Siellä isovanhempien merkitystä perheen voimavarana voisi korostaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen valittiin kolme vanhempaa, joilla on leikki-ikäinen lapsi ja lapsen molemmat isovanhemmat ovat elossa. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluna ja haastattelusta saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä. Tulosten perusteella isovanhempien antamalla tuella oli suuri vaikutus koko perheen hyvinvointiin. Suurimpana odotuksena nousi esille toive, että lapsenlapsilla olisi läheinen suhde kaikkiin isovanhempiin, ja että isovanhemmat kohtelisivat lapsenlapsiaan tasapuolisesti. Tutkimuksessamme ilmeni, että isovanhemmat ovat vanhempien voimavarojen kasvattajina pikkulapsiperheissä. Heidän olemassaolo ja antamansa tuki on korvaamatonta. Isovanhemmilla on erittäin suuri merkitys lapsiperheen hyvinvoinnille Jotta koko perhe voisi paremmin, on isovanhemmilla tärkeä tehtävä olla tukemassa perhettä ja olla vaikuttamassa koko perheen arjen voimavaroihin. Jatkossa aihetta voisi tutkia esimerkiksi tekemällä vertailuja siitä, miten eri taustatekijät kuten isovanhempien ikä vaikuttaa perheen odotuksiin saatavasta tuesta. Myös isien näkemys asiaan voisi tuoda erilaisia tutkimustuloksia.Parenthood is the connection between a child and parent which is born in the relationship between a child and parents. Grandparenthood is on the other hand before all interaction with grandchildren. It is said that parents are educators to their children and grandparents are listeners to their grandchildren and children. In our research these grandchildren were either toddlers or preschoolers aged 2-6 years old. This age means a time when child grows and develops a lot and the child’s parents need lots of support from their social circle. Commonly social support means support from friends, relatives and neighbors. The purpose of our study was to describe those expectations. In our study we examined which kind of social support the families expect from their grandparents and how the support affects the whole family wellbeing. The aim of the study is expand our own understanding of this topic in theoretical bases. The definitions of preschool child, parenthood and grandparenting are important, because we work as public health nurses with people of all ages. The second aim of this study is to provide information what kind of social support the parents of preschool children expect their grandparents. These results can be used by public health nurses when they are inquiring what challenges the families with children face on their everyday-life. There grandparents importance of the family as a resource could highlight. This research is a quolitative study. There are three parents who were selected in such a way that all of them have a preschool child and all of the children´s grandparents are alive. Research conducted through theme interviews and interviews obtained data was analyzed by the content analysis method. Based on the results the support of grandparents has large impact on the overall wellbeing of the family. The interviews brought up the hope that the children's children would have a close relationship with all their grandparents. The second wish is that grandparents would treat all their children´s children equally. The investigation revealed that grandparents are the parents educators resource families with small children. Their existence and their support is invaluable. Grandparents has therefore a very large role in the wellbeing of families with children. Grandparents has an important role to support the family and to influence the entire family everyday resources. In future this subject could be examined for example comparing how the background factors such as grandparents’ age affects families expectations of received support. Also fathers’ opinions of this fact could bring different research results

Vesilaitoksen harajärjestelmän logiikkauudistus : Ruukki Metals Oy, Raahen tehdas

Opinnäytetyöni aiheena oli Ruukki Metals Oy:n levyvalssaamon vesilaitoksen harajärjestelmän logiikkaohjauksen uudistaminen. Modernisointi oli ajankohtainen, koska vesilaitoksella käytetyn S5-100U –logiikan tuotetuki loppui vuoden 2013 lokakuussa. Siemens ei siis enää takaa varaosien saatavuutta ja tämän takia Ruukki uusii vaiheittain kaikki vanhat S5 –logiikkaohjauksensa S7 –pohjaisiksi. Työn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa vesilaitoksen harajärjestelmän S5 –logiikan vaihto S7 –sarjan ET200M –asemaksi, sekä liittää se osaksi levyvalssaamon valvomojärjestelmää. Työhön sisällytettiin myös ohjelman kääntäminen, piirikaavioiden päivittäminen sekä uuden käyttöikkunan luominen harajärjestelmälle levyvalssaamon InTouch –päätteille. Logiikkauudistuksen suorittaminen suunnittelusta toteutukseen saakka loi hyvän käsityksen modernisointiprojekteihin liittyvistä haasteista ja vaatimuksista. Työ oli siis haasteellinen ja samalla hyvin opettava.The aim of this thesis was to plan and implement a logic control reform of a waterworks rake system for a plate mill of Ruukki Metals Oy. The modernization was urgent, because the water department used S5-100U PLCs whose product support ended in October 2013. Siemens can therefore no longer guarantee the availability of spare parts, and because of this, Ruukki will gradually replace all old S5 PLCs with newer S7 based PLCs. The main purpose of this project was to plan and implement S5 PLCs exchange to S7 se-ries ET200M, as well as to connect it into the SCADA system of the plate mill factory. The work also included program translation, updating the electrical drawings, as well as the de-signing and creating a new SCADA window for the rake system at the InTouch terminals of the plate mill. Reforming the PLC of the rake system from the initial design to the actual implementation created a good understanding of the challenges and requirements of modernization pro-jects. The work was challenging and at the same time very educational

Vertaistukea verkossa. Virtuaalivuorovaikutuksen tutkimus sosiaalisen tuen rakentumisesta Tukinetissä

Tutkimuksessa esitellään kolmannen sektorin ennaltaehkäisevää sekä aktuaalista mielenterveystyötä tekevää palveluntarjoajaa virtuaalikriisikeskus Tukinetiä. Tutkimuskohde tarjoaa monipuolista sosiaalista tukea mielenterveysongelmista kärsiville sekä tilapäisen kriisiavun tarvitsijoille. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen mielenterveystyön kehitystä ja vertaistukiryhmien roolia palvelurakenteessa sekä internetissä. Lähtökohtana on ajatus siitä, etteivät julkisen sektorin resurssit riitä tuottamaan tarpeeksi mielenterveystyön tueksi kaivattuja vertaistukipalveluja. Tutkimuksen yksi tavoitteista on nostaa esille mielenterveyspalvelujen puutteellisuus ja sitä kautta pyrkiä vaikuttamaan uusien palvelujen syntymiseen. Käytännön vaikutusmahdollisuuksien lisäksi virtuaalivuorovaikutuksen tutkiminen tuo metodologisesti mielenkiintoisen jatkeen perinteiselle keskusteluanalyysille. Tutkielman tarkoituksena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten sosiaalinen tuki rakentuu internetkeskusteluissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty 20 erilaisesta liveryhmästä, joissa on mahdollista keskustella reaaliaikaisesti enimmillään 11 muun palveluun rekisteröityneen käyttäjän kanssa. Lisäksi ryhmässä on aina mukana yksi tai kaksi koulutettua tukihenkilöä, jotka voivat olla joko vapaaehtoistyöntekijöitä tai mielenterveyspalvelujen ammattilaisia, kuten kriisityöntekijöitä. Aineiston analyysivaiheessa yhdistellään virtuaalietnografista tarkkailua sekä vuorovaikutuksen tutkimusta. Liveryhmien keskusteluja tarkastellaan lähemmin keskusteluanalyysin avulla, mikä tarkoittaa perinteisesti kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perustuvan metodin soveltamista internetaineistoa varten. Analyysissa huomio kiinnittyy tilanteisiin, joissa onnistutaan rakentamaan sosiaalista tukea sekä tilanteisiin, joissa sosiaalisen tuen muodostuminen on haasteellista. Tutkimustulokset osoittivat, että virtuaalivuorovaikutus on lähtökohtaisesti samanlaista kuin vuorovaikutus verkon ulkopuolella. Nonverbaalisen ja kasvokkaisen viestinnän puuttuminen internetissä lisää väärinkäsitysten riskiä, mutta on toisaalta edellytys vaikeiden asioiden avoimelle käsittelylle. Sosiaalinen tuki rakentuu tilanteissa, joissa puheenvuorot on muotoiltu selkeästi ja empaattisesti. Myönteinen ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä tunnetilojen ilmaiseminen hymiöiden avulla edesauttavat tuen rakentumista. Sen sijaan moniääniset keskustelut asettavat kasvottomuuden ja eleettömyyden lisäksi tuen rakentumiselle haasteita, sillä keskusteluja on toisinaan vaikea hallita. Lisäksi jokaisen keskustelijan yksilöllinen huomioiminen voi olla aktiivisessa ryhmässä haastavaa. Parhaimmillaan internetyhteisöt kuitenkin kartuttavat jäsentensä sosiaalista pääomaa ja voimaannuttavat kriisitilanteissa olevia. Avainsanat: keskusteluanalyysi, kolmas sektori, mielenterveys, sosiaalinen tuki, vertaistuki, virtuaalietnografia, vuorovaikutuksen tutkimus