Tiimivastaavien kokemukset positiivisen palautteen saamisesta

Tutkimukseni tarkoituksena on kuvata tiimivastaavien kokemuksia positiivisen palautteen saamisesta. Palautetta työyhteisöissä on tutkittu paljon 1900-luvun lopulta lähtien, mutta valitsemaani tiimivastaavien näkökulmaa ei ole juurikaan aikasemmin huomioitu. Keräsin tutkimusaineiston keväällä 2012 haastattelemalla seitsemää julkisen organisaation tiimivastaavaa. Tutkimukselliset valintani pohjautuvat fenomenologiaan, erityisesti eksistentiaaliseen fenomenologiaan. Analyysimenetelmänä käytän fenomenologista metodia. Tutkimukseni tulokset ovat seitsemän yleisen merkitysverkoston tyyppiä, jotka kuvaavat positiivisen palautteen saamisen kokemuksen moninaisuutta. Vaikka tyypeistä ilmenee positiivisella palautteella olevan useita myönteisiä vaikutuksia työntekijään, vaikutukset ovat harvoin ehdottomia. Luottamus positiivisen palautteen antajaa kohtaan tai tunne palautteen ansaitsemisesta olivat viidessä tyypissä kriteereinä sille, että saatu positiivinen palaute voitiin ottaa varauksetta vastaan myönteisenä. Henkinen läheisyys työkavereihin vahvisti heiltä saadun positiivisen palautteen uskottavuutta neljässä tyypissä ja mahdollisti heiltä saadun positiivisen palautteen ilmenemisen muutenkin, kuin sanallisessa muodossa neljässä eri tyypissä. Koettu läheisyys esimiehiin paransi heiltä saatua positiivista palautetta kolmessa tyypissä. Tutkimukseni tulokset ovat samankaltaisia aiemmin suoritettujen palautetutkimusten tulosten kanssa. Selvä poikkeus on tuntemus saadun positiivisen palautteen ja työsuorituksen välisestä yhteydestä, joka ilmenee neljässä tyypissä: tutkimukseni tulosten mukaan saadun positiivisen palautteen määrä ei vaikuta työsuoritukseen. Aiemmissa tutkimuksissa positiivinen palaute on ollut yhteydessä parantuneeseen työsuoritukseen

Effect of Personality Type on Exercise Modality Choice

The unhealthy lifestyles of many individuals throughout the world put them at risk for health problems, including infectious disease; endocrine, circulatory, cardiovascular, respiratory, and digestive disorders; and obesity. The modifiable health risks from unhealthy lifestyles account for a sizable percentage of health care costs. Regular exercise is recommended for health. However, currently little research exists regarding how individuals select which exercise regimens (personal training, group exercise, multimedia exercise, and self-directed) to follow. Selection of regimens that are based on one\u27s personality may lead to regular, long-term exercise behavior. The purpose of this study was to examine whether personality was related to preference for different modalities among regular exercisers and whether the demographics of age and gender moderated this relationship. The theoretical foundation for the study consisted of the Big-5 personality theory. The nonexperimental quantitative, cross-sectional descriptive research design included the brief version of the Big-5 Inventory (BFI-10) and an exercise modality preference survey, which were administered to 199 individuals aged 25-65 years old who exercise at least twice a week. Results of the logistic regression analyses provided evidence that individuals highest on neuroticism levels were more likely to prefer group exercise while those highest on openness preferred any method of exercise that did not incorporate technology. The findings have implications for social change as they may guide health and fitness providers when recommending treatments to their patients to increase exercise adoption and maintenance. This, in turn, may improve individual health and lower costs associated with health care

Yhteiskuntavastuu osana yritystoimintaa : Case Galax Ravintolat Oy

Eurooppalaiset yritykset ja organisaatiot kiinnittävät huomiota yhteiskuntavastuuseen yhä enemmän. Tähän ovat syynä ekonomiset, ekologiset ja sosiaaliset paineet, joita yhteiskunta niille asettaa. Yritykset ovat panostaneet vastuulliseen liiketoimintaan ja siitä raportoimiseen sidosryhmilleen, kuten työntekijöille, osakkeenomistajille, asiakkaille, kuluttajille ja viranomaisille. Vastuullinen liiketoiminta kannattaa, koska sen avulla voidaan säästää kuluissa ja luoda hyvää imagoa. Lisäksi se on panostus tulevaisuuteen: työntekijöiden motivointi, sitouttaminen ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtiminen takaavat, että yrityksellä on tulevaisuudessakin tehokkaita työntekijöitä, jotka taas mahdollistavat liiketoiminnan jatkumisen. Avointa haastattelua ja puolistrukturoituja haastattelulomakkeita apuna käyttäen tämä kvalitatiivinen tutkimus pureutuu sosiaalisen vastuun ytimeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten sosiaalinen vastuu toteutuu tutkimuskohteeksi valitussa Galax Ravintolat Oy:ssä. Lisäksi tutkimuskysymyksenä oli, miten sosiaalisen vastuun merkitystä voitaisiin parantaa ja lisätä henkilökunnan tietoutta siitä. Tutkimuksessa selvisi, että Galax Ravintolat Oy:llä on parannettavaa ainakin työturvallisuuden, yhteiskuntaa tukevan toiminnan, kehityskeskusteluiden ja sosiaalisen vastuun tuntemisen saralla. Tämän perusteella kehitysehdotuksiksi on ajateltu kehityskeskusteluiden säännöllistä toteuttamista työnohjaajan avulla ja Roosa nauha -kampanjan tukemista. Työnohjaajan läsnä ollessa kehityskeskustelut tuottavat enemmän tulosta ja parantavat yhteishenkeä. Roosa –nauha kampanjan avulla yritys pystyy nostattamaan imagoaan ja motivoimaan henkilökuntaansa Roosa –nauha haastejuoksun avulla

Kauhajoen vesistön taimenkantojen geneettinen rakenne ja hoitosuositus

Kauhajoen vesistöstä, joka sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueen latvoilla, kerättiin vuosina 2011‒2013 taimenen kudosnäytteitä DNA-analyysiä varten sähkökalastamalla pääuoman, sivujokien ja purojen eli luomien koskialueilta. Näytteistä analysoitiin 16 DNA:n mikrosatelliittilokuksen muuntelu. Yhteensä löydettiin 183 erilaista geenimuotoa, eniten niitä oli Ikkelänjoen pääuoman näytteissä (147 kpl). Näytteiden kokonaisalleelirikkaus vaihteli varsin paljon, välillä 54,1 – 107,1, ja oli keskimäärin 77,3. Korkea alleelirikkaus oli Ikkelänjoen pääuoman ja Sotkanluoman lisäksi myös Päntäneenjoen alaosan näytteissä. Pitkällä aikavälillä suositeltava vähintään 50 kutuparin populaatiokoko oli yksittäisistä kohteista Ikkelänjoen pääuoman sekä Päntäneenjoen ala- ja yläosan alueilla. Samoin sekä Ikkelänjoen että Päntäneenjoen näytteissä geneettisesti teholliset koot olivat tätä lukua suuremmat. Niistä löytyi myös suojeltavalle yksikölle suositeltava yli 50 perheen koko, mutta Hyypänjoen ja Kauhajoen alaosan pienissä puroissa perhemäärät olivat sitä alhaisempia. Kohonnutta sukulaisuutta todettiin Päntäneenjoen Pajuluoman näytteissä. Kun eri koskialueilta kerätyt näytteet testausten jälkeen yhdistettiin perinnöllisen samankaltaisuuden perusteella, niin jäljelle jäivät yhdeksän eri koskialueen näytteet, joiden perinnöllistä erilai-suutta kuvaavat Fst-arvot erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Kauhajoen vesistön taimenet ryhmiteltiin kuuluvaksi neljään pääryhmään: I) Kyttäluoma-Lohiluoma (Kauhajoen alaosan purot), II) Ikkelänjoki, III) Päntäneenjoki ja IV) Hyypänjoki. Näistä ryhmistä Kauhajoen alaosan purot Kyttäluoma ja Lohiluoma muodostivat oman pienen erillisen ryhmänsä. Ikkelänjoen pääuoman ja Sotkanluoman taimenet ryhmittyivät samaan sukupuun päähaaraan mutta muodostavat kumpikin oman haaransa. Päntäneenjoen taimenpopulaatiot sijoittuivat sukupuussa lähelle toisiaan, mutta muodostivat vähemmän yhtenäisen ryhmän kuin muiden jokihaarojen taimenet. Päntäneenjoen alaosa ja yläosa ryhmittyivät lähelle toisiaan, mutta muodostivat kumpikin oman haaransa. Hieman löyhemmin sukupuuhun sijoittui haara, johon kuuluvat Pajuluoman ja Mustaisluoman taimenet. Kauhajoen latvoilla Hyypänjoen taimenpopulaatiot muodostivat sukupuussa oman päähaaransa, joka jakautui Rajaluoman-Katikanluoman ja Rauhaluoman haaroihin. Geneettisen analyysin perusteella erillisenä säily-tettäviä hoitoyksiköitä olivat 1) Kauhajoen alaosan purojen, 2) Ikkelänjoen, 3) Päntäneenjoen ja 4) Hyypänjoen populaatiot. Istutusten aiheuttamaa vieraan kannan geneettistä vaikutusta havaittiin eniten Ikkelänjoen pääuomassa. Geneettisen monimuotoisuuden määrä on säilynyt Kauhajoen vesistön taimenpopulaatioissa korkeana ja on samaa luokkaa kuin sen naapurivesistössä Isojoessa. Taimenkantojen hoidon tavoitteena tulee olla vesistön geneettisesti erilaistuneiden taimenpopulaatioiden säilyttäminen omassa elinympäristössään elinvoimaisina ja itsensä ylläpitävinä. Hoidon keskeisiä tehtäviä ovat taimenen elinympäristöstä huolehtiminen ja kalastuksen järjestely kestävän käytön mukaisella tavalla. Vesistön alueelle ei tulisi sallia istutuksia vierailla taimenkannoilla, mutta hoitoyksikön sisällä voidaan tarvittaessa tehdä siirtoistutuksia lähipuroista taimenettomiin puroihin.201

Taimenen perinnöllinen erilaistuminen ja hoidon järjestäminen Isojoen vesistössä

Lapväärtin-Isojoen vesistön (jatkossa Isojoen vesistö) pääuoman, sivujokien ja purojen eli luomien koskialueilta kerättiin sähkökalastamalla taimenen kudosnäytteitä DNA-analyysiä varten vuosina 2002–2013, pääosa kuitenkin vuosina 2011 ja 2012. Tämän lisäksi näytteitä saatiin Vanhankylän ja Laukaan kalanviljelylaitosten Isojoen meritaimenen emokalaparvien jälkeläisistä. Yhteensä analysoitiin näytteet 1 218 taimenesta. Näytteistä analysoitiin 16 DNA:n mikrosatelliittilokuksen muuntelu. Populaatioiden sisäisen monimuotoisuuden määrää arvioitiin mm. havaittujen geenimuotojen eli alleelien määrän avulla. Yhteensä löydettiin 198 erilaista alleelia, eniten niitä oli Laukaan kalanviljelylaitoksen ja Tuimalankoskien näytteissä (145 kpl). Näytteiden kokonaisalleelirikkaus vaihteli välillä 42,9–99,8 ja oli keskimäärin 78,3. Korkea alleelirikkaus oli Laukaan, Isojoen pääuoman koskien, Heikkilänjoen Risukosken ja Pajuluoman alaosan näytteissä. Selvästi keskiarvon alapuolelle jäivät Idbäckenin, Kortesluoman, Kortesnevanojan, Näätäluoman, Lohiluoman ja Hanhiojan näytteet. Pitkällä aikavälillä suositeltava vähintään 50 kutuparin populaatiokoko oli yksittäisistä koskista vain Tuimalankosken ja Kärkiluoman näytteissä. Kaikkien vesistön päähaarojen geneettisesti teholliset koot olivat kuitenkin tätä lukua suurempia. Suojeltavalle yksikölle suositeltava yli 50 perheen koko löytyi samoin joen kaikilta osa-alueilta paitsi Idbäckenin, Hanhiojan ja Pajuluoman latvan alueelta. Lievästi kohonnutta sukulaisuutta todettiin Pajuluoman latvoilla, Kortesnevanojan, Kortesluoman, Näätäluoman ja Idbäckenin näytteissä. Kun samoilta koskialueilta kerätyt näytteet testausten jälkeen yhdistettiin perinnöllisen samankaltaisuuden perusteella, jäljelle jäi 21 eri koskialueiden näytettä sekä 2 viljelyperäistä näytettä, joiden perinnöllistä erilaisuutta mittaavat Fst-arvot erosivat tilastollisesti merkitsevästi toisistaan. Näistä osa oli kuitenkin edelleen keskenään hyvin samankaltaisia, kuten viljelykantojen näytteet keskenään sekä Tuimalankoskien ja Vanhankylänkoskien näytteet. Myös Karijoen ja Metsäjoen näytteiden kesken oli merkittävää samankaltaisuutta samoin kuin Lohiluoman ja Riitaluoman näytteiden välillä. Isojoen vesistön taimenet ryhmiteltiin kuuluvaksi neljään pääryhmään: 1) Isojoen pääuoma, 2) Karijoki, 3) Heikkilänjoki ja 4) Isojoen latvat. Isojoen pääuoma edustaa vaeltavaa taimenta ja molemmat viljelykannat ryhmittyvät myös tähän pääryhmään. Laukaan näytteet sijoittuvat hyvin lähelle Tuimalankosken näytteitä ja Vanhankylän kalanviljelylaitoksen näytteet lähelle Vanhankylänkoskien näytteitä. Myös Risukosken ja Pajuluoman alaosan näytteet ryhmittyvät tähän haaraan. Karijoen, Heikkilänjoen alueen ja Isojoen yläosan näytteet muodostavat kukin oman tiiviin ja geneettisesti selkeän ryhmänsä. Tuohiluoma, Pajuluoman latva sekä Hanhioja ja Idbäcken ovat välittäviä muotoja pääryhmien populaatioiden välillä. Geneettisen analyysin perusteella erillisenä säilytettäviä hoitoyksiköitä ovat 1) Isojoen päähaa-ran vaeltava taimen sekä 2) Karijoen, 3) Heikkilänjoen yläosan ja 4) Isojoen latvojen populaatiot. Taimenkantojen hoidon kannalta pienet populaatiot Idbäcken, Hanhioja ja Pajuluoman latva edellyttävät erillistä tarkastelua. Isojoen vesistöalueelle laadittiin taimenen hoitosuositus. Hoidon tavoitteena on vesistön geneettisesti erilaistuneiden taimenpopulaatioden säilyttäminen omassa elinympäristössään elinvoimaisina ja itse itsensä ylläpitävinä. Hoidon keskeisiä tehtäviä ovat taimenten elinympäristöstä huolehtiminen, vaellusmahdollisuuksien turvaaminen sekä kalastuksen järjestely meressä ja joessa täysimääräisen poikastuoton mahdollistavalla tavalla. Meritaimenen luontaisen poikastuotannon elvyttämisessä voidaan käyttää tuki-istutuksia väliaikaisesti, mutta tuotannon vakiinnuttua niitä tulisi tehdä vain tutkimustarkoituksiin.201

Vuoksen vesistön ja Mäntyharjun reitin taimenkantojen geneettinen kartoitus

Vuoksen vesistön ns. vaeltavan järvitaimenen emokalastojen viljelyssä ja istukastuotannossa on käytetty pitkään Heinäveden reitiltä, Pielisjoesta sekä Lieksanjoesta saatujen taimenten yhdistettyä kantaa. Näiltä kutupyyntialueilta kerättiin taimenen evänäytteitä DNA-analyysiä varten vuosien 1999-2013 välisenä aikana. Lisäksi vuosien 2000-2002 aikana kerättiin kudosnäytteitä sähkökalastamalla Lieksanjoesta ja sen sivujoista ja vuosien 2011-2013 aikana Heinäveden reitin koskialueilta ja Ala-Koitajoesta jokipoikasvaiheen taimenista. Vertailuaineisto kerättiin sähkökalastamalla Mäntyharjun reitin koskialueiden taimenista (2011-2013). Kaikkiaan 935 taimenen näytteestä analysoitiin 16 DNA:n mikrosatelliittilokuksen muuntelu. Vaeltavan taimenen populaatioiden välillä ei ollut kovin suuria eroja perinnöllisessä monimuotoisuudessa. Yksittäisten populaatioiden keskimääräinen geneettinen diversiteetti vaihteli välillä 54 -72 % ja se oli alhaisempi pienillä, paikallisilla populaatioilla. Samoin geenimuotorikkaus oli keskimääräistä pienempi pienissä populaatioissa kuten Mäntyharjun reitillä Läsäkosken ja Puuskankosken näytteissä ja Lieksanjoen vesistössä pienten sivujokien, Saarijoen ja Hanhi- ja Ulkkajoen, näytteissä. Geenimuotorikkaus oli runsainta Heinäveden reitin taimenilla. Pienissä populaatioissa yksilöiden keskinäinen sukulaisuus oli suurempaa, ja niissä esiintyi myös enemmän täyssisaria kuin muissa populaatioissa. Pitkällä aikavälillä suositeltava vähintään 50 kutuparin arvioitu populaatiokoko ylittyi yksittäisistä näytteistä vain Kerman- ja Pilpankoskien poikasnäytteissä, mutta myös vesistöreiteittäin yhdistetyissä näytteissä. Populaatioiden välinen perinnöllinen erilaistuminen, jota mitattiin Fst-arvoilla sekä perinnöllisillä etäisyyksillä, osoitti melko suurta vaihtelua eri populaatioiden välillä, mutta hieman yllättäen Pielisjoen ja Lieksanjoen emotaimenet olivat samanlaisia. Erittäin suuria eroja havaittiin Lieksanjoen Hanhi- Ulkkajoen ja kaikkien muiden näytteiden välillä, mikä viittaa selkeään isolaatioon ja pieneen paikalliseen populaatioon. Vaeltavien taimenkantojen sukulaisuutta kuvaava sukupuu jakautui kolmeen päähaaraan, jotka muodostuivat Mäntyharjun reitin, Heinäveden reitin ja Lieksanjoen-Pielisjoen populaatioista. Vaikka Vuoksen alueen taimenten perinnölliset erot olivat selvästi Mäntyharjun reitin populaatioita pienempiä, olivat erot tilastollisesti merkitseviä. Tehtyjen geneettisten analyysien perusteella Vuoksen alueen taimenkantojen hoidossa olisi siirryttävä yhdistetyn kannan sijasta kahden erillisen vaeltavan taimenkannan hoitoon. Toinen on Heinäveden reitin taimen ja toinen yhdistetty Lieksanjoen-Pielisjoen taimen. Taimenten emokalastojen perustamiskäytäntöjä on myös muutettava. Pelkästä kututaimenten pyynnistä on siirryttävä myös jokipoikasten pyyntiin ja siirtoon emokalakasvatukseen, koska niissä voidaan viljelyparveen saada enemmän perinnöllistä monimuotoisuutta kuin yhden kutupyyntikauden aikana saatavien vähälukuisten emotaimenten avulla. Vuoksen vesistön erittäin uhanalaisten vaeltavien taimenkantojen säilyttäminen luontaisessa ympäristössään, elinkelpoisena ja itsensä ylläpitävinä on ehdottomasti hoidon tärkein tavoite. Vaeltavien taimenten hoidon onnistuminen edellyttää kuitenkin myös kokonaisvaltaisen hoito-ohjelman laatimista ja toteuttamista. Viljelykantojen eriyttäminen vaatii tuekseen johdonmukaisen istutusten linjauksen sekä monipuoliset luontaisten kantojen tukitoimenpiteet.201

Autenttisuuden ja johtajaidentiteetin merkitys julkisen terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisessa : Eksistentialistis-fenomenologinen tutkimus

Tämän hallintotieteeseen ja johtamisen psykologiaan sijoittuvan väitöstutkimukseni aiheena on autenttisuuden ja johtajaidentiteetin merkitys julkisen terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisessa. Kaksoisroolijohtamisella viittaan tilanteeseen, jossa lääkäri-/hoitajajohtaja tekee kliinisen työn lisäksi myös johtamistyötä. Tutkimus on ajankohtainen käynnissä olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vuoksi, jonka myötä myös terveydenhuollon johtaminen on muutoksessa. Kaksoisroolijohtamisen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan johtamisen tarpeelliset, tärkeät kehittämissuunnat ja kehittämistoimenpiteiden onnistumisen edellytykset. Johtamisen tutkimukselle juuri terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisen kontekstissa on tarve, koska kaksoisrooli vaikeuttaa ja haastaa merkittävästi johtamisen ja johtajuuden kehittymistä lääkärien ja hoitajien ammattikunnissa. Johtajuuden kehittyminen on kuitenkin johtamistyön onnistumisen edellytys. Tutkimukseni pääkäsitteitä ovat autenttisuus ja johtajaidentiteetti, jotka molemmat avaavat keskeisellä tavalla kaksoisroolijohtamisen sisältöä, auttavat ymmärtämään johtamista kokemuksellisena ilmiönä ja luovat näin tarkoituksenmukaisen tien kaksoisroolijohtamisen tutkimukseen. Soveltamani eksistentialistis-fenomenologinen lähestymistapa on niin kaksoisroolijohtamisen, autenttisuuden kuin johtajaidentiteetin tutkimuksen kentällä uusi. Eksistentialistis-fenomenologisen ajattelun mukaisesti lähestyn tutkimukseni aihetta ja keskeisiä käsitteitä kokemuksellisuuden kautta ja kokemuksista käsin. Väitöstutkimukseni käsitteellisenä tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseen ”Mitä eksistentialistis-fenomenologinen lähestymistapa merkitsee autenttisuuden ja johtajaidentiteetin käsitteelliselle jäsentämiselle terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisessa?” ja käytännönläheisenä tavoitteena vastata tutkimuskysymykseen ”Mitä eksistentialistis-fenomenologinen lähestymistapa autenttisuuteen ja johtajaidentiteettiin antaa terveydenhuollon kaksoisroolijohtamisen käytäntöjen kehittämiselle?”. Väitöstutkimukseni on artikkelimuotoinen ja sisältää neljä vertaisarvioitua osajulkaisua sekä yhteenveto-osan. Osajulkaisuista yksi on teoreettinen, yksi teoreettisesti painottunut alustavia tuloksia sisältävä, yksi alkuperäistutkimus, ja yksi katsausartikkeli. Kaikissa osajulkaisuissa kontekstina on kaksoisroolijohtajuus. Alkuperäistutkimuksen aineisto on väitöstutkimukseni pääaineisto. Se koostuu 24:stä avoimesta haastattelusta, joiden kohdejoukkona on ollut kaksoisroolissa toimivat lääkäri- ja hoitajajohtajat. Haastatteluaineiston olen kerännyt Inhimillisesti tehokas -johtaminen hankkeessa. Hanke on vuosina 2013-2016 toteutettu Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien sekä Lapin yliopiston yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke, jota on rahoittanut hankkeessa mukana olleiden sairaanhoitopiirien lisäksi Työsuojelurahasto. Väitöstutkimuksessani yhdistän eksistentialistisen ja deskriptiivisen fenomenologisen ajattelusuuntauksen eksistentialistis-fenomenologiseksi menetelmäksi, joka sallii sekä yksilöllisten että jaettujen, yleisten kokemusten ilmentymisen sellaisena kuin ne ovat ilmentyäkseen. Lopullisena tavoitteenani on kuitenkin mahdollisimman yleisten kokemusten tavoittaminen. Väitöstutkimukseni sijoittuu näin empiirisesti organisaatiotutkimuksen kentällä hermeneuttisen ja deskriptiivisen fenomenologian väliin deskriptiivisellä painotuksella. Tutkimustulokseni jakautuvat käsitteellisiin ja käytännönläheisiin tuloksiin. Käsitteelliset tutkimustulokset luovat eksistentialistis-fenomenologisista lähtökohdista sellaisen uuden autenttisuuden määritelmän, jossa autenttisuuden määrittely tapahtuu kokemuksellisuuden kautta. Määritelmä täydentää jo olemassa olevaa positiivisen autenttisen johtamisen teoriaa valtavirrasta poikkeavalla lähestymistavalla. Johtajaidentiteetille esitän niin ikään kokemuksellisuuteen pohjautuvan ymmärryskehikon, joka kytkeytyy autenttisuuteen. Käsitteellisten tutkimustulosteni mukaan eksistentialistis-fenomenologinen autenttisuus on keskeistä kaksoisroolissa toimivien lääkäri- ja hoitajajohtajien johtajaidentiteetin kehittymiselle. Käytäntöön kytkeytyvät tutkimustulokseni luovat taas kokemuksellisuuteen pohjautuvan tavan terveydenhuollon ammattikuntia yhdistävän johtamisen kehittämiselle. Keskiössä on tällöin ihmisten johtaminen ja kokemus itsestä johtajana sen sijaan, että keskityttäisiin vain joko lääkärien tai hoitajien johtamiseen. Tutkimustulosteni mukaan kaksoisroolissa toimivien lääkäri- ja hoitajajohtajien johtamistyö on alisteista kliiniselle työlle. Kliininen työ priorisoidaan herkästi johtamistyön edelle, koska kliinistä työtä pidetään merkityksellisempänä, tärkeämpänä ja mielekkäämpänä. Erityisesti lääkärijohtajat kokevat kliinisen ammatin ja työkokemuksen olevan edellytys johtamisen onnistumiselle. Vahva kiinnittyminen substanssityöhön vaikeuttaa kuitenkin johtajan näkökulman löytämistä ja johtamisen toteuttamista, eli johtajana olemista. Esitän tutkimustulosteni pohjalta, että erityisesti lääkärijohtajien johtajuuden ja johtajaidentiteetin kehittymiseen on kiinnitettävä jatkossa aiempaa enemmän huomiota. Muun muassa lääkärijohtajien johtamiskoulutusta voitaisiin täydentää siten, että se tukisi nykyistä vahvemmin johtajaidentiteetin ja johtajuuden kehittymistä. Tutkimustulosteni uutuusarvo syntyy eksistentialistis-fenomenologiseen kokemuksellisuuteen pohjautuvasta lähestymistavasta, joka avaa keinoja ymmärtää terveydenhuollon kaksoisroolijohtajuutta, autenttisuutta ja johtajaidentiteettiä aiemmasta poikkeavalla tavalla. Eksistentialistis-fenomenologisen tutkimuksen arvo on ilmiön aiempaa laajemmassa ja syvällisemmässä ymmärtämisessä, ei niinkään yleistettävien tutkimustulosten luomisessa. Tämän tutkimuksen tuloksia voi kuitenkin soveltaa joissain määrin sellaisille muille aloille, joissa esiintyy kaksoisroolijohtajuutta ja johtamista haastavia vahvoja, substanssityöhön kuuluvia ammatti-identiteettejä.This thesis, that is situated in administrative sciences and leadership psycholog y, examines leader identity and authenticity in dual role leadership in public healthcare. By dual role I refer to situation in which doctor/nurse leader works simultaneously as a leader and clinician. The research is topical due to the ongoing health and social services reform in Finland that also causes healthcare leadership to be under transformation. Understanding dual role leadership in healthcare enables recognizing the developmental needs leadership holds and prerequisites for succeeding in them. There is an obvious need for examining healthcare leadership in doctor and nurse professions as the dual role complicates and challenges significantly the development of leadership in these clinical professions. However, developing oneself as a leader is a requirement for leadership actions to succeed. The main concepts of my thesis are authenticity and leader identity, which both clarify the content of dual role leadership and help to understand leadership as an experiential phenomenon, creating an adequate way to research dual roles in healthcare. The existential-phenomenological approach I am applying in my thesis is new in the research of dual role leadership, authenticity and leader identity. In accordance with the approach, I understand the phenomenon under study and the main concepts from the experiential point of view. The conceptual objective of my thesis is to answer the question “What does the existential-phenomenological approach mean for conceptual constructing of authenticity and leader identity in healthcare dual role leadership?”. The practical objective is to answer question “What does the existential-phenomenological approach to authenticity and leader identity give for developing practices in healthcare dual role leadership?”. This thesis is article-based, including four peer-reviewed publications and a summary. One publication is theoretical, one theoretically emphasized, one original research, and one review. Dual role leadership acts as a context in all publications. The research data of the original publication is the primary data of my thesis and consists of 24 open interviews with doctor and nurse leaders working in dual roles. This original research was conducted as part of the Humanly Efficient Leadership project, that was a joint research and developmental project of the University of Lapland, Lapland Hospital District and Northern Ostrobothnia Hospital District, carried out in 2013-2016. In addition to the two hospital districts, the project was funded by The Finnish Work Environment Fund. In this thesis, I combine existential and descriptive phenomenological methods resulting in existential-phenomenological approach that allows both individual and general experiences to emerge freely. The definitive goal, however, is to grasp experiences at the most general level as possible. As such, in the field of empirical organizational research, my thesis is situated between hermeneutic and descriptive phenomenolog y with descriptive emphasis. The results are divided into conceptual and practical parts. Conceptual results create an existential-phenomenological definition to authenticity in which authenticity is defined through experientiality. This new way of defining authenticity differs from the mainstream authentic leadership literature and, hence, supplements the already existing theory. Also, leader identity is understood through experientiality in a way, that is connected to authenticity. According to the conceptual results, existential-phenomenological authenticity is central for leader identity development among nurse and doctor leaders. Practical results create an experiential-based way to foster leadership that brings different clinical professions together and goes beyond professional boundaries. Here, instead of focusing solely on leading either doctors or nurses, the focus is in leading human beings and experiencing oneself as a leader. Acccording to results, leadership is subordinate to clinical work when working in healthcare dual roles. Clinical work is often prioritized higher than leadership because it is experienced more pleasant, meaningful and important. Especially doctor leaders feel acting as a clinician and having work experience in clinical work to be prerequisites for successful leadership. However, being strongly attached to clinical profession complicates finding the leader’s perspective and carrying out leadership actions, that is, being a leader. Based on the results, I claim that leader identity and leadership development need to be more supported and reinforced especially among doctor leaders. This can be done, for example, by modifying leadership education. he originality of my research comes from existential-phenomenological experientiality. This approach uncovers novel ways to understand and consider healthcare dual role leadership, authenticity and leader identity. The value of existential-phenomenological research arises from understanding the phenomenon more deeply and comprehensively than before, not so much from creating universal results. The results of my research can be applied, however, to some extent, to fields that comprise dual role leadership and strong professional identities as in healthcare

Matemaattisen ajattelun testin pois jäämisen vaikutus luokanopettajaopiskelijoiden fysiikan osaamisen tasoon

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli Turun yliopiston opettajankoulutuksen valintakokeeseen vuonna 2019 tullut muutos, jonka myötä luovuttiin matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testistä. Tarkoituksena oli selvittää, miten testin pois jääminen vaikutti luokanopettajaopiskelijoiden luonnontieteiden ja erityisesti fysiikan sisältöosaamiseen. Tutkimusta varten luotiin kyselylomake, joka sisälsi neljä taustakysymystä ja viisi fysiikkaan liittyvää tehtävää. Tehtävät oli poimittu vuoden 2018 matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testistä. Tutkimukseen osallistui 108 vuonna 2019 opintonsa aloittanutta luokanopettajaopiskelijaa, jotka eivät tehneet matemaattisluonnontieteellisen ajattelun testiä osana pääsykoettaan. Verrokkiryhmä koostui 85:stä vuonna 2018 aloittaneesta luokanopettajaopiskelijasta. Aineiston käsittelyssä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia menetelmiä että kvalitatiivista sisällönanalyysi ä. Kvantitatiivisen tarkastelun alla olivat ryhmien tehtävistä saamat pistemäärät. Kvalitatiivinen sisällönanalyysi tehtiin luokittelemalla opiskelijoiden vastukset fysiikkaan suhtautumisen perusteella. Taustakysymysten avulla tarkasteltiin opiskelijan käymien fysiikan kurssien määrää ja suhtautumista fysiikkaan sekä niiden välisiä suhteita. Tulosten mukaan luokanopettajaopiskelijoiden fysiikan osaamistaso on laskenut matemaattis-luonnontieteellisen ajattelun testin jäätyä pois valintakokeesta. Tulosta selittävät ryhmien ja koetilanteiden erilaisuudet. Suurin osa testiryhmän opiskelijoista piti fysiikkaa tärkeänä osana luokanopettajaopintoja. Fysiikkaa tärkeänä pitävien joukossa oli huomattavasti enemmän useamman kurssin lukiossa fysiikkaa opiskelleita opiskelijoita kuin fysiikkaa melko tärkeänä tai ei niin tärkeänä pitävien joukossa. Käytyjen fysiikan kurssien määrä ei kuitenkaan korreloinut niin vahvasti suhtautumisen kanssa kuin pisteiden kanssa

Tietokonesalin jäähdytys

The goal of this thesis was to examine possibilities to improve energy efficiency of data center cooling. Data centers form the ground for the telecommunication business. Energy consumption of the data centers is already globally significant because data centers consumed 1.1-1.5 % of world’s electricity use in 2010, and about 40 % of that is used for cooling. Enhancement of the data center cooling has a good potential to reduce energy consumption, greenhouse gases, and costs of telecommunication. This thesis is divided into two parts. The first part will offer a basic theoretical background for the data centers and their cooling systems as well as issues related to thermal management of data center. The second part consists of case study made for Finnish data centers locating part of the office building. Power usage effectiveness (PUE) were inspected and evaluated for the data centers of the building. The close liquid cooled system were compared to the traditionally air cooled system using measurements. Air flow problems at the data centers were discussed. The effects of free cooling and district cooling to the cooling system and energy consumption were discussed. PUE-value of the examined building varied between 1.2 and 1.8. Comprehensive, real-time and partial monitoring of PUE is demanding, but inserting a few fixed measurements, PUE-value can be defined. Using close liquid cooling, the power density of IT equipment can be higher than with traditional air cooling. Close liquid cooling had minor effect on the PUE-value. The traditional vapor compression cooling system is energy intensive, but it can be replaced, entirely or partly, by free cooling which utilizes coldness of outdoor air, water or ground. District cooling would decrease PUE-value and energy consumption of cooling, especially in summer, when air cooling based free cooling is not in use

Tuotetiedonhallinta: Case Yritys X

Tämän työn aiheena toimii tuotetiedonhallinta ja kyseessä on tapaustutkimus. Työ tehdään suomalaiselle rakennustarvikealan yritykselle ja työn tavoitteena on kehittää kohdeyrityksen tuotetiedonhallintaa optimaalisimpaan mahdolliseen suuntaan. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi tuotetiedonhallintaa monesta eri näkökulmasta. Vaikkakin työn varsinainen painopiste oli kaupallisen tai niin kutsutun valmiin tuotetiedon hallinnassa, teoriaosuudessa tuotetiedonhallintaan haettiin mahdollisimman kokonaisvaltaista näkökulmaa. Teoriaosuudessa käytiin läpi myös muutosjohtamista ja nimikkeen elinkaaren hallintaa, joita voidaan toisaalta myös pitää osana tuotetiedonhallintaa. Työn empiirinen tutkimus oli kaksiosainen ja siinä tutkittiin tuotetiedonhallintaa sekä sisäisestä että ulkoisesta näkökulmasta. Sisäinen analyysi keskittyi lähinnä nimikkeen elinkaareen kohdeyrityksessä ja ulkoinen näkökulma taas saatiin järjestämällä tuotetietoon liittyvä kysely kohdeyrityksen eri ulkoisissa viestintäkanavissa. Sisäinen analyysi oli varsin moniulotteinen ja se perustui laajaan aineistoon, joista mainittakoon kohdeyrityksen myyntidata, varastodata, nimikedata, henkilöstökyselyn tulokset ja tutkijan omat havainnot osana organisaatiota. Asiakaskyselyssä taas pyrittiin selvittämään asiakkaiden mieltymyksiä liittyen tuotetietoon melko yksinkertaista kyselylomaketta apuna käyttäen. Työn tuloksena onnistuttiin löytämään kohdeyrityksen tuotetiedonhallinnan suurimmat kehityskohteet ja myös niihin toimintasuunnitelmat tulevaisuuden varalle. Asiakaskyselyn heikko vastausmäärä verotti sen reliabiliteettia, mutta suuntaa antavia tuloksia tuotetiedon suhteen myös siitä saatiin. Kehityskohteet ja niihin ehdotetut ratkaisut ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä projekteja, joissa on avainasemassa niin käytännön toimenpiteet kuin myös yleinen yrityskulttuurin muutos kyseisten teemojen ympärillä. Tästä syystä kehitystoimenpiteiden todellista tehokkuutta on vielä tässä kohtaa täysin mahdotonta mitata ja ainoastaan valistuneita veikkauksia voidaan toistaiseksi tehdä.The topic of this thesis is product data management and the thesis is also a case study. The research is conducted for a domestic construction supply firm and the aim is to develop and optimize their product data management as much as possible. In the theoretical framework of the thesis, there was a comprehensive analysis about product data management. Even though the emphasis of the study was in commercial product data management or so called, product information management, the theoretical framework was designed to provide a wholesome view of the subject. The management of change within an organization and product lifecycle management were also recurring themes in the theoretical framework, although those topics can also be integrated into the concept of product data management. The empirical research was twofold and it investigated product data management from both inside and outside perspective. The inner analysis was mostly about the lifecycle of a product in the target firm, when the outer perspective was gained by organizing a questionnaire about product information in the different outbound communication channels of the target company. The inner analysis was fairly multidimensional and it was based on a broad set of data. There was sales data, warehousing data, product data, questionnaire for the personnel and also the observations of the author to mention a few. In the questionnaire for the customers, the aim was to figure out their preferences towards product data by using a fairly simple questionnaire form. The research managed to find the biggest sections for development about product data management in the target company and also recommended solutions. Due to a low amount of answers, the reliability of the outbound questionnaire was a bit poor, but some incentive can be found from there as well. The areas for development and the recommended solutions are mostly quite long term projects. Due to this fact, it is still a bit early to say whether they will succeed or not. Only educated guesses can be presented for now.Tämä on tutkielman julkinen versio