Sotsiaalmeediakasutajate teadlikkus soovitusalgoritmidest ja nende tajumine

https://www.ester.ee/record=b5450958*es

Looduslikkuse taastamise katseala uuringu jätkamine Karula rahvuspargis : SA Keskkonnainvesteeringute Keskuse ja Eesti Maaülikooli vahel 1. juulil 2019. a. sõlmitud lepingu nr. 3-2_7/9491-4/2019 lõpparuanne

Uurimuses kasutatud taastamise proovialade puistuid mõjutas enam teostatud taastamisvõte või selle puudumine. Suurem häil vähendab puistu rinnaspindala, tagavara ja täiust. Reservaadi puistut iseloomustasid suuremad puud, hõredam esimene ja tihedam teine rinne, mis on iseloomulik loodusmetsadele. Loodusliku uuenduse tekkel on oluline osa valgustingimustel. Tulemustest selgus, et rohkem looduslikku uuendust on tekkinud ülepõletatud häiluga proovialal, mis on uuenenud valgusnõudlike liikidega nagu harilik mänd ja kask. Teised alad on uuenenud peamiselt kuusega. Enim kuuse looduslikku uuendust on reservaadi proovialal, mis on edukalt uuenenud ka teiste puuliikidega nagu harilik tamm, harilik haab, harilik vaher ja harilik pärn. Samuti mõjutas positiivselt loodusliku uuenduse teket harvendusraie tegemine võrreldes alaga, kus seda ei tehtud. Lamapuitu esines kõige rohkem reservaadi proovialal, mis on tingitud looduslikust arengust. Keskmine lamapuidu maht reservaadis jänesekapsa-mustika kasvukohatüübis oli 59 m3/ha ja pohla kasvukohatüübis 34 m3/ha. Lamapuidu hulk harvendusega aladel vähenes. Kontrollalal, mis jäi harvendusest puutumata suurenes keskmine lamapuidu maht prooviala kohta 1,9 m3/ha 2014.a. 11,8 m3/ha 2019.a. Püstiste surnud puude ning lamapuidu maht kokku (CWD-coarse woody debris) arvestatuna oli reservaadis keskmiselt 122 m3/ha, seda nii JM kui ka PH kasvukohatüübis. Kontrollalal JM kasvukohatüübis oli 22 m3/ha ja harvendatud PH kasvukohatüübis 15 m3/ha. Häiluga alal JM kasvukohatüübis oli 27 m3/ha ja harvendatud häiluga alal PH kasvukohatüübis 7 m3/ha. Suurima soontaimede liigirikkuse ja mitmekesisusega oli reservaadi prooviala (24 liiki maksimaalselt ühel proovialal), mille indikaatorliikideks olid soontaimed, mis eelistavad varjulisi kasvukohti nagu harilik jänesekapsas ja harilik jänesesalat, aga ka III kaitsekategooria alla kuuluv roomav öövilge. Ülepõletatud häiluga prooviala liikide arv oli JM kasvukohatüübis keskmiselt 8 ja harvenduse korral 11, mille indikaatorliikideks on valguslembesed soontaimeliigid. Sammalde keskmine liikide arv oli suurim ülepõletatud häiluga proovialal (8 liiki), kuid kõige rohkem 12 liiki ühel proovialal leidus reservaadis. Sammalde mitmekesisuse indeksi järgi ükski prooviala ei eristunud, indeksi väärtus oli 1,0 ning maksimaalne 1,6. Suurim samblike liigirikkus ja mitmekesisus esines ülepõletatud häiluga proovialal ja reservaadi proovialal. Registreeritud samblikuliikidest esinesid järgmised haruldased liigid: Chaenothecopsis 57 epithallina, lehvik-porosamblik, Friesi soomussamblik, Micarea elachista, Micarea melanobola, Micarea misella. Torikulisi leiti kokku 31 erinevat liiki, enim reservaadis. Kontrollalad ei erinenud taastamisvõttega aladest. Reservaadialadel leiti vääriselupaikade ja põlismetsa indikaatorliike: pisarnahkis, roosa pess, tumepruun taelik, männitaelik, volt-tardnahkis, roostetorik. Lisaks leiti häiluga aladelt männi-ebatarrik, lillatümak, männi-vahakorgik, kollane püsipoorik.. Reservaadi prooviala ja ülepõletatud häiluga prooviala erinevad enam teistest proovialadest uuritud andmete põhjal. Taastamisvõtetest omab olulisemat mõju suurema läbimõõduga ülepõletatud häilu rajamine, seda eelkõige loodusliku uuenduse seisukohalt ning alustaimestu mitmekesisuse osas. Harvendusraie tegemine eraldisel 5 pohla kasvukohatüübis tõstis loodusliku uuenduse arvukust ja alustaimestu liigirikkust ning mitmekesisust, kuid tegemist võib olla lühiajalise reageeringuga looduse poolt. Kuna metsas toimuvad protsessid leiavad aset ajapikku on vajalik ka alade pikemaajaline jälgimine, et saada infot kas ja kuidas taastamistegevused mõjutavad proovialasid looduslikkuse poole ning milline on harvendusraie edasine mõju liigirikkusele ja surnud puidu voo taastekkimisele

The number of tree species on Earth

One of the most fundamental questions in ecology is how many species inhabit the Earth. However, due to massive logistical and financial challenges and taxonomic difficulties connected to the species concept definition, the global numbers of species, including those of important and well-studied life forms such as trees, still remain largely unknown. Here, based on global groundsourced data, we estimate the total tree species richness at global, continental, and biome levels. Our results indicate that there are 73,000 tree species globally, among which ∼9,000 tree species are yet to be discovered. Roughly 40% of undiscovered tree species are in South America. Moreover, almost one-third of all tree species to be discovered may be rare, with very low populations and limited spatial distribution (likely in remote tropical lowlands and mountains). These findings highlight the vulnerability of global forest biodiversity to anthropogenic changes in land use and climate, which disproportionately threaten rare species and thus, global tree richness

The number of tree species on Earth.

One of the most fundamental questions in ecology is how many species inhabit the Earth. However, due to massive logistical and financial challenges and taxonomic difficulties connected to the species concept definition, the global numbers of species, including those of important and well-studied life forms such as trees, still remain largely unknown. Here, based on global ground-sourced data, we estimate the total tree species richness at global, continental, and biome levels. Our results indicate that there are ∼73,000 tree species globally, among which ∼9,000 tree species are yet to be discovered. Roughly 40% of undiscovered tree species are in South America. Moreover, almost one-third of all tree species to be discovered may be rare, with very low populations and limited spatial distribution (likely in remote tropical lowlands and mountains). These findings highlight the vulnerability of global forest biodiversity to anthropogenic changes in land use and climate, which disproportionately threaten rare species and thus, global tree richness

The number of tree species on Earth.

One of the most fundamental questions in ecology is how many species inhabit the Earth. However, due to massive logistical and financial challenges and taxonomic difficulties connected to the species concept definition, the global numbers of species, including those of important and well-studied life forms such as trees, still remain largely unknown. Here, based on global ground-sourced data, we estimate the total tree species richness at global, continental, and biome levels. Our results indicate that there are ∼73,000 tree species globally, among which ∼9,000 tree species are yet to be discovered. Roughly 40% of undiscovered tree species are in South America. Moreover, almost one-third of all tree species to be discovered may be rare, with very low populations and limited spatial distribution (likely in remote tropical lowlands and mountains). These findings highlight the vulnerability of global forest biodiversity to anthropogenic changes in land use and climate, which disproportionately threaten rare species and thus, global tree richness

Lapsen selviytymistä edistävät tekijät vanhempien erotilanteessa : systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka olivat edistäneet lapsen selviytymisestä vanhempien erosta, ja mistä ja miten lapset olivat saaneet apua vanhempien erotilanteessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsen näkökulmasta, jota Pienperheyhdistys ry voi hyödyntää Vapaaehtoinen lapsen tukena –hankkeessaan. Teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi perheisiin, eroihin, eroauttamistyöhön ja lapsen tukemiseen liittyviä asioita. Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset haettiin tietokannoista ja taulukoitiin hakuprosessin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä. Tuloksissa havaittiin, että selviytymistä tukevia tekijöitä olivat vanhempien toimintaan, lapsen kanssa vuorovaikuttamiseen, lähiverkoston antamaan tukeen, perheen ja lähipiirin ulkopuoliseen tukeen, harrastuksiin ja lapsen omiin resursseihin liittyvät tekijät. Eron jälkeen merkittävää oli läheisyyden säilyminen lapseen ja molempien vanhempien osallistuminen lapsen elämään tasapuolisesti. Monessa tutkimuksessa korostui, että lapset on syytä jättää vanhempien konfliktien ulkopuolelle. Hyvä yhteistyö vanhempien välillä myös eron jälkeen lisäsi lapsen sopeutumista tilanteeseen. Vuorovaikutus lapsen kanssa erotilanteessa jakautui lapsen ajatusten kuulemiseen ja lapsen huomioimiseen erotilanteessa. Tukea saatiin sekä perheen sisältä, että sen ulkopuolelta. Vanhempien antaman tuen merkitys oli korostunutta, mutta myös muiden läheisten, sisarusten, ystävien ja sukulaisten antama tuki koettiin tärkeäksi. Perheen ulkopuolelta tukea sai vertaistuesta, ammattilaisilta ja yhteiskunnalta. Erosta selviytymisen kannalta olennainen asia oli myös lapsen omat resurssit eron käsittelyssä ja lapsi saattoi saada tukea myös itseltään. Harrastuksilla oli suuri merkitys erosta selviytymisen kannalta. Kodin ympäristöstä poistuminen harrastusilmapiiriin koettiin helpottavana. Eron jälkeiseen selviytymiseen ja hyvinvointiin on niukasti saatavilla tietoa, jonka vuoksi aihetta voisi tutkia enemmän. Tukihenkilötoimintaan ja vapaaehtoistyöhön liittyvää tutkimusta erityisesti eron jälkeisenä tukimuotona lapselle olisi syytä tehdä laajemmin. Jatkotukimusiheena voisi tutkia millaisia eropalveluita tällä hetkellä on saatavilla lapsille tai vanhemmille ja miten ne vastaavat perheiden tarpeisiin heidän kokemustensa mukaan.The aim of this systematic literature review was to produce data in the context of parents’ separation, from children’s perspective. The aim of the thesis was to find out about children’s experiences of coping with separation and where and how they have received help in the separation process of their parents. The objective was to produce information which Pienperheyhdistys ry (Single Parent Association) could utilize in their Vapaaehtoinen lapsen tukena (A Volunteer Supporting a Child). In the theoretical framework, themes related to families, separations, separation support and supporting children support were discussed. The studies included in the literature review were obtained in databases and the search process was tabulated. The data was analyzed using content analysis of 12 different studies. The findings showed that factors beneficial for coping were parent’s actions, interaction with children, support from close networks, support gained from external networks, hobbies and child’s own resources. After separation, a significant factor was maintaining a close relationship with the child and both parents’ equal participation in the child’s life. Several studies highlighted that it is important to leave the child outside the parents’ conflicts. Parent’s good cooperation with each other after the separation increased the child’s adaptation to the situation. In the separation process, the interaction with the child included listening to the child’s thoughts and paying attention to them. Support was gained inside from and outside of the family. Support received from parents was high-lighted. However, support received from other close ones, siblings, friends and relatives was perceived as important. External support was gained from peer support, professionals and from society. The child may also receive support from him or herself and in the coping process the child’s own resources were seen as essential. Hobbies also play a key role in the coping process: being outside of the home for participation in hobbies was perceived as relieving. The number of previous studies related to a child’s coping and well-being after parents’ separation is limited. Therefore, the authors suggest that the topic should be studied more closely. Further research should also be extended to cover voluntary work and a support person’s role in the context of the topic. Further research could include availability of separation counseling for children and their parents, along how the experiences are reflected to their lives