Autonomous weapon systems and meaningful human control

Abstract. Autonomous weapon systems are an emerging technology that affects the lives of soldiers and civilians who operate or live in conflict zones. The ethical and humanitarian problem caused by the advent of artificial intelligence -based weapon systems capable of independently making decisions about target selection and engagement has led to substantial academic debate, with critics calling for a total ban on such weapons based on the grounds that their use will invariably lead to negative humanitarian consequences, while others have suggested that autonomous systems may, in some situations, be able to behave in a more humane fashion on the battlefield than human soldiers. This thesis analysed the current state of research on the topic of autonomous weapon systems through a literature review. The concepts of autonomous weapon system and meaningful human control were defined and explained. Arguments about the humanitarian consequences of developing these weapon systems, both positive and negative, were critically examined. A special focus was placed on examining the proposed methods and principles for designing autonomous weapon systems in a way that mitigates their potential negative humanitarian effects. The results of the literature review indicated that the concept of meaningful human control is the most prominent and promising principle to guide the design and development of autonomous weapon systems that adhere to the international humanitarian law. Value sensitive design was found to be a potential methodology for injecting human values into the design process of autonomous weapon systems

Strategic workforce planning with integer linear programming

Työntekijäkustannukset muodostavat suuren osan useiden alojen kokonaiskustannuksista, minkä vuoksi työvoimaresurssien tehokas käyttö ja oikeanlainen hankinta on tärkeää. Työvoiman käyttöä voidaan tehostaa hyvällä työvuorosuunnittelulla. Suunnittelua on perinteisesti tehty käsin, mutta tietotekniikan edistyttyä sen helpottamiseksi on kehitetty useita optimointimenetelmiä. Työn tavoitteena on määritellä strategisen henkilöstömitoituksen kokonaislukuoptimointimalli, joka on kehitetty operatiivisen työvuorosuunnitteluongelman yleistyksenä, ja tutkia, kuinka se soveltuu apuvälineeksi päätöksenteossa henkilöstöresurssien hankinnassa. Malli ottaa huomioon työehtosopimusten ja lainsäädännön asettamat rajoitteet sekä varmistaa, että tuloksena saatu työntekijäkokoonpano voidaan sijoittaa työvuoroihin näiden rajoitteiden mukaisesti. Tavoitteena ei ole niinkään tuottaa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan tukea päätöksentekoa. Koska työvuorosuunnittelu on keskeinen osa määriteltävää mallia, ovat siihen liittyvät ratkaisumenetelmät ja hyvyyskäsitteet olennaisia myös henkilöstömitoitusta. Henkilöstöhallintaan liittyy lisäksi lainalaisuuksia, jotka liittyvät esimerkiksi rekrytointiin, työhyvinvointiin, sairaspoissaoloihin ja lomiin. Henkilöstömitoituksen mallia sovelletaan kuvitteellisen ravintolan yhdeksän viikon mittaiseen vuorotarpeeseen. Ravintolassa sovelletaan majoitus- ja ravitsemusalan työehtosopimusta. Malli tuottaa tuloksena neljä eri työntekijäkokoonpanoa sekä niiden työvuorosuunnitelmat. Tulokset kuvaavat ratkaisumahdollisuuksia ja niiden perusteella malli soveltuu hyvin päätöksenteon apuvälineeksi. Mallia voisi kehittää vielä monin tavoin kuvaamaan todellisuutta paremmin. Suurena ongelmana tässä on kuitenkin toimialakohtaisten käytäntöjen ja prosessien selvittäminen ja mallintaminen, eikä malli tällöin olisi enää yhtä yleisesti käytettävissä. Mallin tarkkuutta kasvatettaessa on myös huomioitava monimutkaistumisen vaikutus mallin ratkaisunopeuteen.Labour costs comprise a significant part of total costs in many companies, which is why it is important to utilize workforce efficiently and manage its size wisely. One way to increase efficiency of workforce is workshift scheduling. Scheduling has traditionally been manual work, but as technology has developed, new methods have been presented to help optimizing it. The goal of this thesis is to present an integer linear programming model for strategic workforce planning and to evaluate its suitability as a tool for decision making when planning human resources. The model is a generalization of the workshift scheduling model, which means it takes into account the regulations defined in collective labour agreements and the Finnish law and thus ensures the feasibility of the solution. The goal is not to produce a single valid solution but rather to support decision making. Because workshift planning is a essential part of the presented model, the solving methods and criteria are important in the workforce planning model as well. Workforce management should also take into account topics like recruiting, well-being at work, sick leaves and vacations. The presented model is applied to an illustrative restaurant with workshifts for a period of 9 weeks. The collective labour agreement for the hotel, restaurant and leisure industry is used in the restaurant. The model produces four different solutions and the corresponding schedules. The results seem to describe well the possibilities so the model seems to fit its purpose. The model could be developed further to better represent reality. A big problem, however, is the rather wide range of special policies and processes in different industries, the identification and modelling of which would require plenty of work. With the increased level of detail and accuracy, the model would not be as general and the time to solve the problem could be strongly affected

Koukussa kirjoihin

Olen ollut koukussa kirjoihin lapsuudesta asti. Lukemisharrastus oli suosittu perhepiirissäni. Kaikki lukivat, kaikkialla, sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Kirjoja löytyi usein lahjapaketeista jouluna ja merkkipäivinä. Eräät sukulaisistani myös kirjoittivat kirjoja, mikä oli pienestä tytöstä hyvin hohdokasta. Tätini Irma Kerppola- Sirola käsitteli vakavia ja vaikeita aiheita, kuten eutanasiaa (Vanhan professorin kuolema, 1974), ja serkkuni Harri Sirola kohautti porvarillista elämäntyyliä kritisoivalla Abiturientti-teoksellaan (1980)

Työmotivaatio ja vapaaehtoinen työstä lähteminen

Tutkimus käsittelee asiantuntijoiden työmotivaatiota, sekä päätöksiä lähteä vapaaehtoisesti työstä asiantuntijaorganisaatiossa. Tutkimuksen teoriaosuus muodostuu asiantuntijan ja asiantuntijaorganisaation käsitteiden määrittelystä, työmotivaation, sekä erityisesti sisäisen ja ulkoisen motivaation tarkastelusta, ja vapaaehtoiseen työstä lähtemiseen ja työhön jäämiseen liittyvien tutkimusten ja teorioiden esittelystä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata kohdeorganisaatiosta lähteneiden työmotivaatiota sekä lähtöpäätösten syitä. Tämän avulla pyritään koostamaan kuva vapaaehtoisesta lähtemisestä ilmiönä kohdeorganisaatiossa ja tunnistamaan sen taustalla vaikuttaneita syitä, mahdollistaen näin myös niihin vaikuttamisen. Tutkimus pyrkii siis vastaamaan tutkimuskysymyksiin siitä, mitkä seikat vaikuttavat työmotivaatioon ja toisaalta lähtöpäätöksiin, ovatko nämä seikat samoja vai toisistaan eroavia, ja liittyvätkö ne pääasiassa yksilöön vai organisaatioon. Aihetta lähestytään työntekijän näkökulmasta, keskittyen henkilökohtaisiin kokemuksiin motivaatiosta ja oman lähtöpäätöksen syistä. Tutkimus on toteutettu kyselyllä, jossa pääasiassa avoimilla kysymyksillä kartoitettiin osallistujien näkemyksiä ja kokemuksia omasta työmotivaatiostaan, sekä niistä syistä, joiden vuoksi he lähtivät vapaaehtoisesti työpaikastaan. Tutkimuksen kohdeorganisaationa on suomalaisen julkisen asiantuntijaorganisaation, eli Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikkö. Tutkimukseen osallistuneiden joukko koostuu turvapaikkayksiköstä vuosina 2016 ja 2017 vapaaehtoisesti lähteneistä asiantuntijatehtävissä työskennelleistä henkilöistä. Aineisto on analysoitu yhdistellen piirteitä kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta analyysistä, pääpainon ollessa kuitenkin aineiston laadullisessa sisällönanalyysissä. Tutkimuksen tulosten mukaan työmotivaatioon sekä lähtöpäätöksiin vaikuttavat hyvin pitkälti samat seikat, ja motivaation osalta korostuvat jonkin verran erityisesti sisäiseen motivaatioon vaikuttavien seikkojen merkitys. Lähtöpäätöksiin vaikuttaa kuitenkin myös motivaatiosta erillisenä henkilökohtainen elämäntilanne. Työsuhteen määräaikaisuuden sekä palkkauksen merkitys on melko suuri sekä motivaation että lähtöpäätösten taustalla. Tutkimuksen tulokset ovat pääosin johdonmukaisia aiemman tutkimuksen ja teorioiden kanssa, ja niiden perusteella voidaan havaita, että motivaation ja lähtöpäätösten taustalla vaikuttavat hyvin monet seikat, ja kokemus niiden merkityksestä on yksilöllinen ja vaihteleva. Tutkimuksen avulla on mahdollista ymmärtää paremmin asiantuntijoiden työmotivaatioon vaikuttavia seikkoja sekä niiden ja vapaaehtoisen työstä lähtemisen välistä yhteyttä. Tutkimus mahdollistaa näiden seikkojen käsittelyn ja työstämisen niin organisaation kuin yksilön tasolla

Järjestelmä syntyi tarpeesta

Teema : ensihoito. Haastateltavana ensihoitaja Teemu Häkälä.Kohtaamme työssämme toisinaan hyvinkin järkyttäviä ja haastavia tilanteita. Defusing-järjestelmä auttaa auttajaa. Ensihoitaja Tero Häkälä kertoo defusing-järjestelmästä Kymenlaakson ensihoidossa ja pelastuslaitoksella

Korkeakouluopiskelijoiden toimijuuskokemusten yhteydet opiskelumotivaatioon

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia toimijuuteen liittyvistä tekijöistä suhteessa opiskelumotivaatioon. Lähtökohtana tutkielmalle on aiemmin tehty kandidaatin tutkielma, jossa tehtiin kirjallisuuskatsaus motivaatioon ja oppimisen itsesäätelyyn liittyvistä teorioista. Tämän tutkielman teoreettinen osa on laadittu peilaten kandidaatin tutkielmassa esitettyjä motivaatioteorioita tutkielmassa käytettävään aineistoon. Tutkimuksen aineistona toimii Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön (OTUS), Juhani Saarisen ja Heidi Kettusen toimesta kerätty ja tuotettu Opiskelija barometri 2012, joka kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, tyytyväisyyteen, opiskelumotivaatioon ja hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Aineistonkeruu on toteutettu internet- ja kirjekyselynä 11.1.2012–1.10.2013 välisenä aikana ja vastaajina kyselyssä ovat suomalaisten korkeakoulujen syksyllä 2012 läsnä olevat opiskelijat. Kyselyyn vastanneita oli 2304. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, tukevatko korkeakouluopiskelijoista mitatut toimijuuskokemuksiin ja opiskelumotivaatioon liittyvät tekijät esiteltyä teoriaa. Tutkielman analyysimenetelminä toimivat kvantitatiiviset metodit. Tässä tutkimuksessa aineistossa kartoitetuista korkeakouluopiskelijoiden toimijuuteen ja opiskelumotivaatioon liittyvistä muuttujista on luotu konfirmatorisen faktorianalyysin avulla kahdeksan latenttia muuttujaa, joiden välisiä yhteyksiä on analysoitu rakenneyhtälömallinnuksen keinoin. Opiskelijabarometrista rakenneyhtälöanalyysin avulla saadut tulokset vahvistavat sekä itsemääräämis- että sosiokognitiivisessa teoriassa esitettyjä väitteitä motivaation luonteesta ja ovat samansuuntaisia aiemmin tehdyn tutkimuksen kanssa. Korkea koettu minäpystyvyys, eli hyväksi arvioidut opiskelutaidot, laadukas opetus ja positiiviset odotukset valmistumisen jälkeisestä ajasta indikoivat parempaa opiskelumotivaatiota. Vastaavasti vaikeudet opiskelussa yhdessä ahdistuneisuuteen liittyvien tekijöiden kanssa ennusti huonompaa opiskelumotivaatiota. Lisäksi, vaikeudet opiskelussa olivat yhteydessä korkeaan ahdistuneisuuteen

Mental Health and Traumatization of Newly Arrived Asylum Seeker Adults in Finland: A Population-Based Study

Asylum seekers frequently experience potentially traumatic events (PTEs), but the type and frequency vary depending on the country of origin. The cumulative effect of multiple PTEs and other stressors expose asylum seekers to a significant risk of mental ill health. The aim of the study was to examine the prevalence of PTEs, depression and anxiety symptoms, risk for psychological trauma, psychotropic medication use and previous mental health diagnoses among adult asylum seekers in the Asylum Seekers Health and Wellbeing (TERTTU) Survey (n = 784 respondents, participation rate 78.6%). A substantial majority (88.7%, 95% CI 86.9–90.3) of asylum seekers reported one or more PTEs before arriving to Finland. PTEs during the asylum-seeking journey were reported at 12.0% (95% CI 10.7–13.4), however, when examined by region of origin, the proportion was 34.5% (95% CI 29.5–39.8) for asylum seekers from Africa (excluding North Africa). Significant symptoms of depression were reported by 41.7% (95% CI 39.6–43.9) of asylum seekers and symptoms of anxiety by 34.2% (95% CI 32.1–36.2). Half of the asylum seekers were assessed as having at least a medium-risk for psychological trauma. Prevalence rates were higher among females and asylum seekers from Africa. This study highlights the importance of using screening tools to identify asylum seekers with severe mental health problems that may need referral to further assessment and treatment. Asylum seekers from Africa (excluding North Africa) should be given additional attention in initial health screenings and examinations

The multidimensionality of urban nature: The well-being and integration of immigrants in Finland

Activities in natural environments greatly enhance human well-being and can support the integration of foreigners into a new country. This article explores how residents from different ethnic backgrounds in Turku, Finland appreciated and engaged with urban natural environments and how this engagement benefitted their well-being and, ultimately, their integration. Individuals enjoy activities in nature in particular ways, which may vary according to a person’s physical, social, and psychological characteristics. This is especially true for immigrants who apply traditions from their home countries to the ways in which they interact with their new environment and enjoy activities in nature. Three dimensions of nature experience—social, emotional, and normative—emerged from the research, which, in turn, supported well-being and different types of integration: interactive, identificational, and cognitive. We argue that because these dimensions are an integral part of a person’s identity and cultural background, familiarity with them may prove pivotal to constructing more welcoming and intercultural urban natural environments. Different approaches to engaging with nature should be considered in the design of urban environments and urban nature, as well as in integration programmes, to enhance the well-being and integration of foreign-background populations.</p