Spektrisesti säädettävä radianssilähde

A spectrally adjustable radiance source based on light emitting diodes (LEDs) has been constructed for spectral responsivity measurements of radiance and luminance meters. A 300-mm integrating sphere source with adjustable output port is illuminated using 30 thermally stabilized narrow-band LEDs covering the visible wavelength range of 380–780 nm. The functionality of the measurement setup is demonstrated by measuring the relative spectral responsivities of a luminance meter and a photometer head with cosine-corrected input optics.Työssä esitellään led-pohjainen spektrisesti säädettävä radianssilähde radianssi- ja luminanssimittareiden spektrisen herkkyyden mittaamiseen. Integroivaa palloa, jonka halkaisija on 300 mm, valaistaan 30 kapeakaistaisella ledillä, joiden aallonpituudet kattavat näkyvän valon aallonpituusalueen 380–780 nm ja joiden lämpötila pidetään vakiona. Mittausasetelman toimivuus esitellään mittaamalla suhteellinen spektrinen herkkyys luminanssimittarille ja fotometrimittapäälle, jossa on kosini-korjattu sisääntulo-optiikka

HAAGA-HELIAN tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmien aloittelevien ja lopettelevien opiskelijoiden suhtautuminen tietoturvaan internetin sosiaalisessa kanssakäymisessä

Tekijät Juha Hirvonen Ryhmä TIKO04 Opinnäytetyön nimi HAAGA-HELIAN tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmien aloittelevien ja lopettelevien opiskelijoiden suhtautuminen tietoturvaan internetin sosiaalisessa kanssakäymisessä Sivu- ja liitesivumäärä 65 + 27 Ohjaajat Titta Ahlberg Tietoturvasta puhutaan eri medioissa ja kehotetaan varomaan erilaisia vaaroja, huolehtien tietoturvasta. Tämä on ymmärrettävää, koska ihmisillä on henkilökohtaisia tietoja tietokoneella ja ihmisten viettämä aika internetissä on kasvanut, erilaisten sosiaaliseen kanssakäymiseen tarkoitettujen verkkopalvelujen myötä, joista Facebook viimeisimpänä Tutkimuksessa selvitettiin kuinka HAAGA-HELIASSA Pasilan toimipisteessä tietojenkäsittelyn ja liiketalouden koulutusohjelmassa aloittelevat ja lopettelevat opiskelijat (1) huolehtivat ja kiinnittävät huomiota tietokoneen tietoturvaan, (2) käyttäjätietoihin internetissä ja (3) Facebookin yksityisyyteen. Vastaavaa opiskelijatutkimusta ei ollut käsityksen mukaan tehty. Lisäksi lähdeaineiston perusteella selvitettiin sosiaaliseen kanssakäymiseen mahdollisesti liittyviä yleisiä tietoturvauhkia sekä Facebookin yksityisyyteen liittyviä uhkia. Tutkimuksessa käytiin myös läpi suojautumis- ja ennaltaehkäisymenetelmiä, joilla voidaan suojautua uhilta. Tutkimusmenetelminä käytettiin lähdeaineistoja ja WEBROPOL palvelua, jolla tehtiin kyselylomake. Valmis kyselylomake ohjattiin HAAGA-HELIAN edustajan avustuksella WINHAPRON kautta ennalta määritellyille opiskelijoille, sähköpostitse. Opiskelijoiden vastaukset analysoitiin ja kirjattiin tutkimukseen. Tutkimuksessa selvisi, että HAAGA-HELIAN opiskelijat näyttäisivät huolehtivan tietokoneen tietoturvasta, käyttäen tietoturvaratkaisuja ja seuraten tietoturvavaroituksia sekä reagoiden niihin. Liiketalouden opiskelijat näyttäisivät huolehtivan suhteellisesti enemmän tietokoneen tietoturvasta, vertailtaessa aloittelevia opiskelijoita keskenään. Tietojenkäsittelyn opiskelijat näyttäisivät puolestaan huolehtivan suhteellisesti enemmän tietokoneen tietoturvasta, vertailtaessa lopettelevia opiskelijoita keskenään. Lisäksi selvisi, että HAAGA-HELIAN opiskelijat näyttäisivät kiinnittävän pääsääntöisesti huomiota käyttäjätietoihin internetissä (salasanojen -sisältöön, -pituuteen, -vaihtoväliin, -vaihtelevuuteen eri palveluissa sekä tietojen jakamiseen) ja näyttäisivät huolehtivan pääsääntöisesti Facebookin yksityisyydestä (tietoisuus käyttäjäehtojen muutoksista, tietojen jakaminen, kavereiksi hyväksyminen, virtuaalisovellusten käyttöönottokriteerit ja kiertoviesteihin reagoiminen), hieman vaihdellen, riippuen asiasta. Tavoitekohtiin 2. ja 3. ei löytynyt sellaisia eroavaisuuksia, jotta voisi eroja olevan koulutusohjelmien välillä, koska erot jakaantuivat liikaa kysymysten välillä. Yleisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä haittaa aiheuttavat erilaiset madot, virukset, hakkerit, vakoiluohjelmat, haittaohjelmat, huijaukset, roskaposti ja tietojen katoamiset. Facebookin käyttäjän yksityisyyttä uhkaavat pääsääntöisesti ihmisten sinisilmäisyys profiilia, virtuaalisovelluksia ja kiertoviestejä kohtaan sekä erilaiset virukset ja vakoiluohjelmat. Koulutusohjelmalla ei ollut niin suurta vaikutusta tutkimuksen tuloksiin kuin odotettiin. Asiasanat Tietokone, Tietoturva, Internet, Virus, Tietoturvauhka, Sosiaalinen kanssakäyminen, Yksityisyys, HAAGA-HELIA, Facebook, Opiskelija, Tietojenkäsittely, Liiketalous ja Koulutusohjelma.Authors Juha Hirvonen Group TIKO04 The title of thesis First and last year students’ attitude to the information security regarding the social media of the Internet. Case: HAAGA-HELIA University of Applied Sciences, Degree Programmes in Business Information Technology and Business Management Number of pages and appendices 65 + 27 Supervisors Titta Ahlberg Information security is one of the most frequently discussed topics in the media today. Taking care of the information security issues is highly recommended because of the many threats involved in the internet usage. This is understandable because people have their personal information on their computers and the time spent on the Internet has increased partly due to the emerging of various, new network services included in the social media, of which Facebook is one of the latest ones. The purpose of this study was to determine how the first and last year students at HAAGA-HELIA Pasila Campus’s Information Technology and Business Management Programmes take care and pay attention to the computer information security, to user information on the Internet and to the Facebook privacy. In addition, the objective of this study was to clarify what kind of common information security threats and Facebook specific threats related to user privacy are included in the social media. Furthermore, the study looked into protection and prevention methods, which protect the users from the above-mentioned security threats. The study was carried out by investigating source material and conducting a WEBROPOL network survey sent by e-mail to specified HAAGA-HELIA students. The study showed that HAAGA-HELIA students seem to take care of the computer information security by using security solutions and following the information security announcements. Business students seem to care more about their computer information security than IT students when comparing the first year students. The situation was reversed when comparing the last year students in these two programmes. In addition, the study indicated that HAAGA-HELIA students seem to pay attention to the user information on the Internet i.e. to the concepts related to the contents, length and changing of the passwords, and also to the variation of the passwords in different services. They also seem to take care of Facebook privacy i.e. user requirement adjustment knowledge, information sharing, friend requests, virtual apps deployment criterions and response to circular message with minor alterations depending on the issue. The study concludes that the biggest problems and threats in social media are caused by different kind of worms, viruses, hackers, spyware apps, malware apps, cheats, spam and the disappearing of the information. The Facebook user’s identity may be in danger because people are rather blue-eyed regarding issues related to profile, virtual apps and circular messages and also various viruses and spyware apps. The Degree Programme did not have as significant a role as was expected. Key words Computer, Information Security, Internet, Virus, Information Security Threat, Social Communication, Privacy, HAAGA-HELIA, Facebook, Student, Information Technology, Business Management and Programme

Estimation of Injection Volume in Capillary Microinjection Using Electrical Impedance Measurement

Capillary pressure microinjection (CPM) is a tool for transporting small sample volumes into living cells utilizing a sharp glass pipette and pressure pulses. The automation level of the current state-of-the-art microinjection devices is low and this makes the technique slow, imprecise and inefficient. The objective of this thesis work is to develop a method to estimate the injection volume in the capillary pressure microinjection technique of living adherent cells. This method would improve the reliability and repeatability of CPM and facilitate automating the injection procedure. Due to the extremely small dimensions involved in the process, a straight measurement of the injection volume is not possible. The strategy used in this work is to generate a mathematical model for the injection volume as a function of the injection pressure and the pipette electrical resistance. A measurement setup is built around a microinjection system to gather data for constructing the model. The injection pressure is measured with a pressure sensor, the pipette electrical resistance is determined using a custom-made impedance measurement circuitry and the injection volume is estimated by using a fluorescent dye as the injection liquid and recording image data from the injections. Several injection pressures and micropipette sizes are used to achieve data extensively enough. A MATLAB based automated algorithm is generated to handle the measurement data and organize the results efficiently. The measurement results give a rough estimate of the relationship between the injection volume, the injection pressure and the pipette electrical resistance. However, a reliable model cannot be built based on the data. The reason is the rather limited amount of suitable measurement data for modelling it was possible to collect due to the numerous error situations. Nevertheless, new important information of the nature of the microinjection procedure is obtained and valuable observations on measurements connected to microinjection are made. Further studies must be done to solve the problems in the tests to be able to gather the data more efficiently and construct the actual model. /Kir1

Sosiaalinen kansalaisuus 1987 työllisyyslain ja 2003 työvoimapalvelulain valiokuntakäsittelyssä

Marshallin kansalaisuuden teoria muodostaa tutkimuksen teoreettisen lähtökohdan. Globaali markkinatalous ja yhteiskunnalliset muutokset ovat haastaneet teorian tasa-arvon periaatteen. Kansainvälinen sosialidemokraattinen kritiikki edellyttää sosiaalisten oikeuksien perustamista tasa-arvon toteutumiseksi. Uusliberalismia edustava taho kritisoi stabiilia tasa-arvoa, koska käsite ei ota huomioon markkinatalouden vaikutuksia. Suomalainen tutkimus osoittaa uusliberalismin 90-luvun laman jälkeiset vaikutukset muun muassa työvoimahallinnossa ja viranomaiskäytänteissä. Kotimaisen yhteiskuntakeskustelun sosialidemokraattinen pohjavire näkyy kriittisenä yhteiskunnan tarkasteluna. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen kansalaisuuden rakentumista työllisyyslain (1987) ja työvoimapalvelulain (2003) valiokuntakäsittelyssä. Tutkimusaineisto koostuu kyseisten lakiesitysten hallituksen esityksistä, mietintövaliokunnan mietinnöistä ja mietintövaliokunnille jätetyistä kirjallisista asiantuntijalausunnoista. Tutkimusmenetelmänä on käytetty temaattista analyysiä ja tyypittelyä. Tutkimustulos osoittaa, kuinka työllisyyslain (1987) tematiikka vastaa kokonaisvaltaisemmin Marshallin teorian ja sosialidemokraattisen hyvinvointijärjestelmän perusperiaatteita. Sosiaalisen kansalaisuuden tasa-arvo nojautuu perusoikeuksiin. Työllisyyslain sosialidemokraattisen perinteen asema näkyy pyrkimyksinä perustaa sosiaalisia oikeuksia kansalaisten perusoikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseksi. Työvoimapalvelulain (2003) valiokuntakäsittely osoittaa työvoimapolitiikan uusliberalistisen käänteen. Yhtäältä sosiaalisen kansalaisuuden tasa-arvo perustuu edelleen perustuslaillisiin oikeuksiin. Toisaalta kansalaisuuden tematiikan poistaminen heikentää retorisesti ajatusta kansakunnan yhtenäisyydestä. Käytännössä työvoimapalvelulaki sitoutuu markkinaehtoisuuteen, jossa kansalaisten työllistyminen ehdollistuu työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tutkimus osoittaa, kuinka 2000-luvun sosiaalinen kansalaisuus on ennen kaikkea työkansalaisuutta. Kääntäen syrjäytyminen on syrjäytymistä työmarkkinoilta, ei yhteiskunnasta. Tutkimustulos palauttaa keskustelun suomalaisen yhteiskuntakeskustelun perushavaintoihin siitä, että sosiaalista kansalaisuutta käsittelevässä poliittisessa keskustelussa tulisi tarkemmin määritellä yhteiskuntakäsite ja kriittisemmin tarkastella uusliberalismin ideologisia juuria

Yhteiskuntaosallisuuspolitiikan rajat ja hyvinvointiyhteiskunnan mahdollisuudet : Suomen ja Ison-Britannian toimintasuunnitelmat Euroopan työllisyysstrategiaprosessissa

The member states are challenged to restructure their welfare policies within the European Union's (EU) employment strategy. Inclusion policy, which is also central to the employment strategy, is driven on the Union's side primarily by the objectives of economic growth and high employment. Based on these starting points, opportunities policy and social investments have become key factors in building inclusion. Previous relevant research has also shown how the emphasis on active employment policies has led to a partial dismantling of the value base of the welfare state and social policy. Accordingly, the inclusion to social benefits and public services has become a tool for employment and economic growth. Marshall’s citizenship theory and Esping-Andersen’s theory of regimes serve as the basic theories for this research, because they still frame the current debate on inclusion. Based on current inclusion discussion, this study creates theoretical models that, as guiding trajectories, rebuild, challenge, and guide the inclusion policies of the basic theories. In the reconstruction of social citizenship, I seek to complement the empirical, categorical, and definitional shortcomings of Marshall’s theory. The neoliberal model emphasising individual responsibility forms a position that challenges the traditional welfare state. The European social model and the associated moderate modernisation, as well as the employment strategy process working on it, stimulate the ideological struggle for meaning in the context of the inclusion debate. In this research, I examine from a comparative perspective how the Union and its two member states, Finland and the United Kingdom, construct inclusion in the context of the European Employment Strategy process. An examination of these member states representing a common welfare state tradition, but two different welfare regimes, provides a comparative research with two turning points in the strategy process. The 1998 strategy after the recession of the 1990s formed the first step in the common employment strategy with the Treaty of Amsterdam. The Europe 2020 strategy, which continues this employment strategy, is the second turn phase after the European economic crisis at the end of the first decade of the 21st century. The strategy is based on so-called open method of coordination, which is a dialogue between the Union's strategic proposals and the national programs that implement them. By the research set-up, I examine how Finland and the United Kingdom respond to the meaning impulses of the Union's inclusion concepts from their own regimes. First, I study the formation of inclusion as thematic constructs guided by theoretical thought patterns. Next, I utilise the division of functional structures included in Ricoeur’s narrative analysis, which forms an orientation for narratives constructing inclusion. By structural analysis, I evaluate how the importance of the welfare state and the market economy as political traditions shapes the narratives of the EU and the two member states on their own employment policies and, more broadly, on their welfare state thinking. Finally, the narrative analysis forms a synthesis for the totality of political thought. It is therefore a question of how the welfare state is modelled after the recessions of the 1990s and 2000s. The study shows how the view of the welfare state in the EU, Finland, and the United Kingdom has been moving during the strategy process. In the context of the employment process, there has been both narrowing and widening in terms of the meaning and tasks of the welfare society. This research supports to direct inclusion policies for the reconciliation of the pillars of welfare state, family, education and work, and the cleavages which associate with them. Finding solutions for the implementation of such a multilateral policy will require further development of interdisciplinary research and cross-administrative cooperation.Euroopan unionin (EU) työllisyysstrategiaprosessissa jäsenmaat haastetaan jäsentämään hyvinvointipolitiikkansa uudelleen. Työllisyysstrategiassa on myös keskeisesti kyse yhteiskuntaosallisuutta jäsentävästä politiikasta, jota unionin puolelta ovat ensisijaisesti ohjanneet talouskasvun ja korkean työllisyyden tavoitteet. Näiden lähtökohtien pohjalta mahdollisuuksien politiikka ja investoinnit kykyihin ovat muodostuneet keskeisiksi osallisuutta rakentaviksi tekijöiksi. Myös aiempi asiaan liittyvä tutkimus on osoittanut, kuinka aktiivisen työllisyyspolitiikan korostus on johtanut hyvinvointivaltion ja sosiaalipolitiikan arvoperustan osittaiseen purkamiseen, jolloin myös osallisuus sosiaalisiin etuihin ja julkisiin palveluihin on välineellistynyt työllisyys- ja talouskasvun työkaluksi. Marshallin kansalaisuuden teoria ja Esping-Andersenin hyvinvointiyhteiskuntamalleja käsittelevä teoria toimivat tämän tutkimuksen lähtöteorioina, koska ne yhä kehystävät nykyistä yhteiskuntaosallisuudesta käytävää keskustelua. Nykyisen osallisuuskeskustelun pohjalta tässä tutkimuksessa luodaan teoreettiset mallit, jotka uusintavat, haastavat ja suuntaavat lähtöteorioiden osallisuuspolitiikkaa. Euroopan sosiaalinen malli ja siihen liittyvä hyvinvointiyhteiskunnan maltillinen nykyaikaistaminen ja sekä sitä työstävä työllisyysstrategiaprosessi haastavat osallisuuskeskusteluun liittyvää ideologista merkityskamppailua. Tutkimuksessa tarkastelen vertailevasta näkökulmasta, kuinka unioni ja kaksi sen jäsenmaata, Suomi ja Iso-Britannia, rakentavat yhteiskuntaosallisuutta Euroopan työllisyysstrategiaprosessin yhteydessä. Yhteistä hyvinvointivaltioperinnettä, mutta kahta erilaista hyvinvointiyhteiskuntamallia edustavan jäsenvaltion tarkastelu muodostaa vertailevan tutkimusasetelman kahden strategiaprosessin käännevaiheen kanssa. Vuoden 1998 strategia muodosti ensimmäisen vaiheen yhteiselle työllisyysstrategialle Amsterdamin perussopimuksen myötä. Tätä työllisyysstrategiaa jatkava Eurooppa 2020 -strategia muodostaa toisen saranavaiheen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun Euroopan talouskriisin jälkeen. Aluksi tarkastelen yhteiskuntaosallisuutta rakentavaa tematiikkaa, jota teoreettiset ajattelumallit ohjaavat. Seuraavaksi käytän hyväksi Ricoeurin narratiiviseen analyysiin eli kertovan esityksen analyysiin sisältyvää toiminnan rakenteiden jaottelua, joka muodostaa lähtöasetelman yhteiskuntaosallisuutta rakentaville kertomuksille. Lopuksi narratiivinen analyysi muodostaa yhdistävän menetelmän poliittisen ajattelun kokonaisuudelle. Tutkimus osoittaa, kuinka hyvinvointiyhteiskunnan näköala EU:ssa, Suomessa ja Isossa-Britanniassa on ollut strategiaprosessin aikana liikkeessä. Työllisyysprosessin yhteydessä on tapahtunut hyvinvointiyhteiskunnan merkityksen ja tehtävien kannalta sekä kapenemista että laajenemista. Tutkimus tukee osallisuuspolitiikan suuntaamista hyvinvointivaltion, perheen, koulutuksen ja työn pilareiden sekä niihin liittyvien jakojen yhteensovittamiseksi. Ratkaisuiden löytäminen tällaisen monenkeskisen politiikan toteuttamiselle edellyttää jatkossa poikkitieteellisen tutkimuksen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämistä

On elementary logics for quantitative dependencies

We define and study logics in the framework of probabilistic team semantics and over metafinite structures. Our work is paralleled by the recent development of novel axiomatizable and tractable logics in team semantics that are closed under the Boolean negation. Our logics employ new probabilistic atoms that resemble so-called extended atoms from the team semantics literature. We also define counterparts of our logics over metafinite structures and show that all of our logics can be translated into functional fixed point logic implying a polynomial time upper bound for data complexity with respect to BSS-computations.(c) 2022 The Author(s). Published by Elsevier B.V. This is an open access article under the CC BY license (http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/).Peer reviewe

Computer Vision Measurements for Automated Microrobotic Paper Fiber Studies

The mechanical characterization of paper fibers and paper fiber bonds determines the key parameters affecting the mechanical properties of paper. Although bulk measurements from test sheets can give average values, they do not yield any real fiber-level data. The current, state-of-the-art methods for fiberlevel measurements are slow and laborious, requiring delicate manual handling of microscopic samples. There are commercial microrobotic actuators that allow automated or tele-operated manipulation of microscopic objects such as fibers, but it is challenging to acquire the data needed to guide such demanding manipulation. This thesis presents a solution to the illumination problem and computer vision algorithms for obtaining the required data. The solutions are designed for a microrobotic platform that comprises actuators for manipulating the fibers and one or two microscope cameras for visual feedback.The algorithms have been developed both for wet fibers, which can be treated as 2D objects, and for dry fibers and fiber bonds, which are treated as 3D objects. The major innovations in the algorithms are the rules for the micromanipulation of the curly fiber strands and the automated 3D measurements of microscale objects with random geometries. The solutions are validated by imaging and manipulation experiments with wet and dry paper fibers and dry paper fiber bonds. In the imaging experiments, the results are compared with the reference data obtained either from an experienced human or another imaging device. The results show that these solutions provide morphological data about the fibers which is accurate and precise enough to enable automated fiber manipulation. Although this thesis is focused on the manipulation of paper fibers and paper fiber bonds, both the illumination solution and the computer vision algorithms are applicable to other types of fibrous materials

Työsuhteen osapuolten välinen vahingonkorvausvelvollisuus

oikeusdogmaattisen ja osaksi oikeusvertailevan tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisissa tilanteissa työsopimuslain 12 luvun mukainen vahingonkorvausvelvollisuus tulee sovellettavaksi työsuhteen osapuolten välillä ja voidaanko vahingonkorvausvelvollisuudesta sopia toisin. Aiheen tarkastelu on rajattu koskemaan vain työsopimuslain 12 luvun 1 §:ää ja työsopimuslain 12 luvun 2 §:ää sekä niihin olennaisesti liittyviä muita oikeussäännöksiä. Tutkielmani aluksi käsittelen työsuhteeseen liittyvät peruskäsitteet, joiden tietäminen on tutkielmaani ajatellen välttämätöntä, eli mitä tarkoitetaan työnantajalla, työntekijällä sekä mitkä ovat työsuhteen tunnusmerkit. Seuraavaksi käsittelen työsopimuslain 12 luvun 1 §:n mukaista yleistä vahingonkorvausvelvollisuutta ja sen jälkeen työsopimuslain 12 luvun 2 §:n mukaista vahingonkorvausvelvollisuutta työsuhteen perusteettomasta päättämisestä. Näiden jälkeen siirryn käsittelemään tilanteita, joissa työntekijä aiheuttaa vahinkoa sivulliselle. Tutkielmani loppupuolella esittelen aiheeseeni liittyvää Ruotsin lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä sekä vertailen niitä Suomen lainsäädäntöön. Tutkielmani johtopäätökset ovat seuraavat. Työsuhteen osapuolten välinen vahingonkorvausvelvollisuus on hyvin monimutkaista, vaikka työsopimuslain sisältämä säännös vahingonkorvausvelvollisuudesta on vain kolmen pykälän mittainen. Työsuhteen osapuolten väliseen vahingonkorvausvelvollisuuteen liittyy olennaisesti myös muita lakeja kuin vain työsopimuslaki. Lisäksi tutkielmani perusteella voidaan huomata, että säännökset ovat pääasiassa työsuhteen osapuolia pakottavia, säännösten pakottavuuteen löytyy vain harvoin poikkeuksia. Lähtökohtaisesti työnantaja on vastuussa työntekijän aiheuttamista vahingoista isännänvastuun perusteella, mutta korvausvastuu voi siirtyä myös työntekijän itsensä kannettavaksi, mikäli työntekijä aiheuttaa vahingon tahallaan tai työnantajan vastuu vahingosta katsotaan kohtuuttomaksi. Lievästä huolimattomuudesta ei synny työntekijälle korvausvastuuta