Selvopplevd helse og fysisk aktivitet : effekten av en tilpasset og (e)post basert fysisk aktivitetsintervensjon på selvopplevd helse blant fysisk inaktive voksne i alderen 40-55 år

Background Physical inactivity is a leading risk factor for morbidity and mortality. The trend has become a major public health problem and burden on society, both economic and social are high. In order to monitor a population's health the traditionally measured parameters are birth-, mortality- and morbidity rates in the population. In recent years, an increased focus has been on individual’s subjective experience of his or her health. Existing research shows that monitoring self-perceived health can provide good information about populations sick leave, future morbidity and mortality. Physically inactive individuals report lower self-perceived health than the individual who are regarded as sufficiently active. Objective The purpose of this thesis was to investigate if an applied telephone and (e) mail based physical activity intervention has an effect on the self-perceived health in inactive adults, and whether there is an association between self-perceived health and VO2maks. Sample and method The sample consisted of 111 inactive men and women aged 40-55 years from both Agder counties. All participants were randomly assigned to one of two groups: an intervention group or a control group. Participants in the intervention group received the results from the first medical examination, a customized training program complete with tips and advice as well as telephone and / or (e) mail counselling twice a month through the intervention period of 6 months. New exercise programs were sent after 2 and 4 months to ensure a gradual progression in the physical activity level. The participant’s self-perceived health and VO2max were recorded in a medical examination at the start of the intervention (0 mnd) and at the end of the intervention (6 months). This study is part of Aktiv i Sør project.. Results Results from 81 men (n=28) and women (n=53) were included in the final analyzes. 51% of the participants in the intervention group versus 30% in the control group reported an improved self-perceived health, but only in the intervention group the changes were statistically significant (p = 0.034). Self perceived health had a positive correlation with VO2max (p = 0.006). The results indicate that a fitted and cost effective telephone and (e) mail-based physical activity intervention can improve the self-perceived health among physically inactive adults aged 40 - 55 years and that there are an association between perceived health and VO2max

Assaying Chlamydia pneumoniae Persistence in Monocyte-Derived Macrophages Identifies Dibenzocyclooctadiene Lignans as Phenotypic Switchers

Antibiotic-tolerant persister bacteria involve frequent treatment failures, relapsing infections and the need for extended antibiotic treatment. The virulence of an intracellular human pathogen C. pneumoniae is tightly linked to its propensity for persistence and means for its chemosensitization are urgently needed. In the current work, persistence of C. pneumoniae clinical isolate CV6 was studied in THP-1 macrophages using quantitative PCR and quantitative culture. A dibenzocyclooctadiene lignan schisandrin reverted C. pneumoniae persistence and promoted productive infection. The concomitant administration of schisandrin and azithromycin resulted in significantly improved bacterial eradication compared to sole azithromycin treatment. In addition, the closely related lignan schisandrin C was superior to azithromycin in eradicating the C. pneumoniae infection from the macrophages. The observed chemosensitization of C. pneumoniae was associated with the suppression of cellular glutathione pools by the lignans, implying to a previously unknown aspect of chlamydia–host interactions. These data indicate that schisandrin lignans induce a phenotypic switch in C. pneumoniae, promoting the productive and antibiotic-susceptible phenotype instead of persistence. By this means, these medicinal plant -derived compounds show potential as adjuvant therapies for intracellular bacteria resuscitation

Turvetta korvaavien kuivikemateriaalien ilmastovaikutukset

Julkaisuun on korjattu sivut 66 ja 67 (7.1.2022). Kuvassa 41 rahkasammaleen ja järviruo’on perustilanteen maankäytön päästöt ovat muuttuneet. Kuvassa 43 murukuivikkeen perustilanteen päästöt ovat muuttuneet.Turpeen kuivikekäytön ilmastovaikutukset eivät merkittävästi poikkea turpeen energiahyödyntämisen vaikutuksista, joten ilmastosyistä turpeen kuivikekäyttöä tulee vähentää ja tilalle tarvitaan pienemmän ilmastovaikutuksen omaavia tuotteita. Myös turpeen saatavuuden arvioidaan heikentyvän ja hinnan nousevan jo lähitulevaisuudessa energiaturpeen käytön vähenemisen seurauksena. Kotieläintilat tarvitsevat kuiviketurpeen tilalle nopeasti vaihtoehtoja. Ratkaisuja etsittiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamassa Turvetta korvaavat uusiutuvat kuivikemateriaalit (TURVEKE 2019-2021) -hankkeessa, jossa tutkittiin turpeelle vaihtoehtoisten kuivikemateriaalien ominaisuuksia ja käytettävyyttä. Tilakokeisiin valittujen kuivikemateriaalien – turve, rahkasammal, järviruokosilppu, ruokohelpisilppu ja -pelletti, puupohjainen murukuivike ja tekstiilibriketti – tuotannolle laskettiin hiilijalanjälki. Hiilijalanjälkilaskennan rajaukset, käytetty tausta-aineisto ja tulokset on esitetty tässä raportissa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lähes kaikkien tutkittujen materiaalien hiilijalanjälki oli turvetta pienempi, mutta huomattavaa vaihtelua esiintyi materiaalien tuotantotavasta ja käytetyistä laskentaoletuksista riippuen. Mitatun tutkimustiedon niukkuus ja erot raaka-aineiden lähteissä, ominaisuuksissa sekä tuotantotavoissa aiheuttivat tuloksiin epävarmuutta, jota on syytä vähentää jatkotutkimuksilla. Tutkituista kuivikemateriaaleista järviruokosilpun hiilijalanjäljen arvo oli negatiivinen, eli sen käytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös tekstiilibriketin, kivennäismaalla viljellyn ruokohelven ja rahkasammaleen hiilijalanjäljet osoittautuivat turvetta pienemmiksi. Puupohjaisen murukuivikkeen hiilijalanjälki oli sen sijaan turvetta suurempi valitulla lähestymistavalla tarkasteltuna. Ruokohelven hiilijalanjälki puolestaan vaihtelee merkittävästi riippuen mm. pellon maalajista, satotasosta ja juurimassan osuudesta. Kun kuivikkeena käytetään uusiutuvaa biomassaa, aiheuttaa sen tuotanto, korjuu ja hyödyntäminen muutoksia ekosysteemien hiilitaseisiin sekä maaperäpäästöihin. Tätä kutsutaan maankäytön vaikutukseksi, ja sen merkitys on suuri näiden materiaalien tuotannossa. Maankäytön päästöjen arviointiin liittyy kuitenkin suurta vaihtelua sekä epävarmuuksia tutkimustiedon niukkuuden takia. Kuivikemateriaalien prosessointi ja kuljettaminen osoittautuivat kokonaisuudessa vaikutuksiltaan vähäisiksi. Näin ollen erityisesti kierrätysmateriaalien sekä erilaisten sivutuotteiden jalostaminen kuivikekäyttöön voisi olla ilmastovaikutusten kannalta kannattavaa. Jalostamisella voidaan myös parantaa materiaalien soveltuvuutta kuivikkeeksi sekä varmistaa niiden hygieenisyys ja turvallisuus. Kuivikemateriaalien ominaisuudet vaikuttavat käyttömäärien lisäksi myös esimerkiksi typen haihtumiseen ammoniakkina ja nesteen pidätyskykyyn. Myös lannasta muodostuvat metaanipäästöt voivat vaihdella kuivikelajin mukaan. Näitä ei laskennassa huomioitu tutkimustiedon puutteen vuoksi. Jotta turvetta korvaavilla materiaaleilla voidaan saavuttaa riittävät kuivikeominaisuudet ja taata niiden saatavuus, on selvää, että tarvitaan useita eri raaka-aineita sekä niiden seoksia. Uusien kuivikkeiden tulee myös mahdollistaa kuivikelannan ravinteiden hyödyntäminen. Uusien kuivikemateriaalien tuotanto aiheuttaa muutoksia raaka-aineiden hyödyntämisessä sekä vaikuttaa siten myös vallitseviin tuotantorakenteisiin. Siten hiilijalanjälki ei yksinään kuvaa tuotteen tuotannon ilmastovaikutuksia riittävästi, vaan tulisi arvioida myös, millaisia seurausvaikutuksia uusien materiaalien tuotanto ilmastolle aiheuttaa. Muut ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöihin, tulee myös sisällyttää arviointiin. Parhaimmillaan turvetta korvaavat kuivikemateriaalit voivat tuoda uusia työpaikkoja, tukea kiertotaloutta ja hillitä ilmastonmuutosta

Health and zoonotic infections of snow leopards Panthera unica in the South Gobi desert of Mongolia

Background: Snow leopards, Panthera uncia, are a threatened apex predator, scattered across the mountains of Central and South Asia. Disease threats to wild snow leopards have not been investigated.Methods and Results: Between 2008 and 2015, twenty snow leopards in the South Gobi desert of Mongolia were captured and immobilised for health screening and radio-collaring. Blood samples and external parasites were collected for pathogen analyses using enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA), microscopic agglutination test (MAT), and next-generation sequencing (NGS) techniques. The animals showed no clinical signs of disease, however, serum antibodies to significant zoonotic pathogens were detected. These pathogens included, Coxiella burnetii, (25% prevalence), Leptospira spp., (20%), and Toxoplasma gondii (20%). Ticks collected from snow leopards contained potentially zoonotic bacteria from the genera Bacillus, Bacteroides, Campylobacter, Coxiella, Rickettsia, Staphylococcus and Streptococcus.Conclusions: The zoonotic pathogens identified in this study, in the short-term did not appear to cause illness in the snow leopards, but have caused illness in other wild felids. Therefore, surveillance for pathogens should be implemented to monitor for potential longer- term disease impacts on this snow leopard population

Lactobacillus oligofermentans glucose, ribose and xylose transcriptomes show higher similarity between glucose and xylose catabolism-induced responses in the early exponential growth phase

Peer reviewe

Managing art projects with societal impact : study book for students, stakeholders and researchers

This publication is an outcome of a joint co-writing effort created together with several researchers: Riikka Anttonen, Victoria Ateca-Amestoy, Kaisa Holopainen, Tanja Johansson, Annukka Jyrämä, Anne Karkkunen, Kaari-Kiitsak Prikk, Kristina Kuznetsova-Bogdanovitš, Mervi Luonila, Juko-Mart Kõlar, Beatriz Plaza, Kätlin Pulk, Tiina Pusa, Anna Ranczakowska-Ljutjuk, Marge Sassi, Ira Stiller and Anne Äyväri. We have each contributed to the building and commenting on the chapters, not only within our fields of expertise but conjointly and collectively throughout the Study Book. The book is based on our joint activities within Managing Art Projects with Societal Impact (MAPSI) – project in EU Erasmus+ Lifelong learning –programme (201-32016). MAPSI joins five organizations that each bring into the project their special expertise; Estonian Academy of Theatre and Music, Estonian Business School, Laurea University of Applied Sciences, Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki and Universidad del País Vasco / Euskal Herriko Unibertsitatea UPV/EHU (for more information about the project please see http://www.mapsi.eu/). During the project we have learnt to question each other, reflect together, and jointly create new knowledge across the different fields of experiences. The Study Book highlights this process way of working. The aims of MAPSI project were: • To create a specialization module in master programs in management of artistic projects with societal impact • To create an international network focusing on educating cultural managers and facilitators to manage and mediate artistic and cultural projects with societal impact. • Create an innovative field of specialization in the context of art/cultural management master’s programmes that train the future managers and mediators for artistic projects with societal impact • Develop new teaching materials and content of high quality that contribute to the European arts/cultural management education • Build up a conception of new integrated models for interactive study and internships This Study Book is one way to respond to these aims. The book is particularly called a ‘study book’, aiming not to give direct answers, but to open avenues for students and practitioners to reflect and learn to create their own way of managing art project with societal impact. The book provides analysis of the current practices, skills and the competences need for successful interaction between art and society. It contains multiple cases and examples as well as theoretical perspectives and tools for managers to build up their knowledge, competences and skills to manage art projects with societal impact. Yet, as we firmly believe that there is never only one right way to do 4 this, we do not provide only one way or a model to apply, but various perspectives to create one’s own model or models that could work in some specific contexts and circumstances. The key target group of the Study Book is students in arts management, social studies, arts, or economics interested in the field where art is used for societal engagement. We also believe that it contributes to the people already working or aiming to work in art projects or organizations with societal impact. We hope that our readers will not only acquire answers but also new questions; new knowledge and new perspectives building further the content of the book

Blood Glucose and Risk of Incident and Fatal Cancer in the Metabolic Syndrome and Cancer Project (Me-Can): Analysis of Six Prospective Cohorts

Tanja Stocks and colleagues carry out an analysis of six European cohorts and confirm that abnormal glucose metabolism is linked with increased risk of cancer overall and at specific sites