Lähteikköjen luonnontilan ja sammallajiston pitkäaikaismuutokset

Lähteiköt ovat harvinaistuvia pohjavesivaikutteisia luontotyyppejä, joissa esiintyy erikoistunutta ja uhanalaistuvaa sammallajistoa. Etelä-Suomen lähteistä luonnontilaisiksi on arvioitu tietolähteestä riippuen 5 - 20 prosenttia. Ihmistoiminnan vaikutuksista on kuitenkin vain vähän tutkimustietoa. Tutkimuksessa selvitettiin (1) luonnontilan ja lajiston välisiä yhteyksiä, (2) 50 vuoden aikana tapahtuneita muutoksia luonnontilassa ja lajistossa, (3) metsälain tarkoittaman erityisen tärkeän elinympäristön sisältävien lähteikköjen ja muiden lähteikköjen sekä (4) lähdevaikutteisten ojien ja muiden lähdepintojen eroja. Lähteiden heikon luonnontilan havaittiin ilmenevän, paitsi luonnontilaisten lähteiden pienenä määränä, myös lähdevaikutteisten ojien runsautena. Luonnontilaisuuden havaittiin nostavan lajimäärää ja sammalten peittävyyttä. Luonnontilaltaan erilaisilla lähteillä on tutkimuksen perusteella kuitenkin hyvin samankaltainen sammalyhteisö, eivätkä uhanalaisten lajien esiintymät keskity erityisesti luonnontilaisille lähteille. Lähteen suojeluarvon johtaminen luonnontilaisuudesta voi näin ollen olla ongelmallista. Luonnontila on heikentynyt voimakkaasti vuoteen 1953 verrattuna. Yksikään vuonna 1953 täysin luonnontilassa olleista lähteistä ei ole säilynyt täysin luonnontilaisena ja 17 lähdettä (22%) on tuhoutunut täysin. Lähes 70 % lähteiden ympäristöistä oli ojitettu. Lähteikköjen lajimäärä, lähdelajien määrä ja sammalten peittävyys ovat laskeneet. Lajimäärien lasku ei ole tulosten perusteella seurausta luonnontilan laskusta, vaan se selittyy todennäköisesti tietyntyyppisten, erityisesti lettomaisten, lähteiden harvinaistumiseen. Useiden lähde- ja lettolajien peittävyydet ovat laskeneet ja toiset ovat harvinaistuneet. Muutos on ollut lettosammalilla vielä lähdesammaliakin suurempaa. Runsastuneet tai yleistyneet lajit ovat yleis- tai luhtasammalia. Metsäkeskuksen määrittämän metsälain erityisen tärkeän elinympäristön (METE-kohteen) sisältävät lähteiköt ovat useilta ominaisuuksiltaan (sammalten lajimäärä, lähdesammalten ja uhanalaisten sammalten määrä sekä sammalyhteisön koostumus) muiden lähteikköjen kaltaisia. Uhanalaisten lajien esiintymiä jää runsaasti METE-kohteiden ulkopuolelle. Tulosten perusteella näyttää myös siltä, että huomattava osa luonnontilaisista, lain kriteerit täyttävistä lähteistä on vielä löytämättä. Erilaiset lähteiköt eivät ole tasaisesti edustettuina: tihkupintojen osuus METE-kohteissa on huomattavan pieni. METE-kohteiksi määritetään tulosten valossa kenties helpommin viileävetisiä allikkolähteitä kuin hankalammin tunnistettavia tihkupintoja. Lähdevaikutteisten ojien lajimäärä ja lajistokoostumus ovat ojien ulkopuolisten, luonnontilaisempien lähteikköpintojen kaltaiset. Ojassa sammalten peittävyys on kuitenkin alempi. Ojiin voi kehittyä ajan kanssa monimuotoista ja edustavaakin lähdesammalkasvillisuutta

Kerrostalo Ikaalisten Vanhaan Kauppalaan

Tiivistelmä. Kandidaatintyönäni suunnittelin puurakenteisen asuinkerrostalon Ikaalisten Vanhaan Kauppalaan Kauppakadun ja Teinintien risteykseen Oma Tupa -juhlatalon läheisyyteen. Kandidaatintyöni on osa arkkitehtuurin koulutusohjelman kolmannen vuoden aikana toteutettavaa yhdyskuntasuunnittelusta, nykyaikaisesta arkkitehtuurista ja rakennusopista koostuvaa yhteisprojektia. Aluesuunnitelman laatiminen alkoi asemakaavasuunnittelun kurssilla, ja asuntosuunnittelun kandintyöni pohjautuu asemakaavasuunnittelun kurssilla tehtyyn viitesuunnitelmaan sekä asemakaavaan — Ikaalisten Vanhaan Kauppalaan ja Toivolansaareen oli tarkoituksena laatia uusia asuinmahdollisuuksia ja ideoida alueelle uusia alueen kehittämisen ehdotuksia. Aluesuunnitelma ja asemakaava toteutettiin yksilötyönä. Vanhan Kauppalan ja Toivolansaaren alue on jo nykyisellään viehättävää: Kauppalan vanhat rakennushistoriallisesti arvokkaat puutalot ja Toivolansaaren viihtyisät ulkoreitit ovat Ikaalisten asukkaille tärkeitä. Siitä huolimatta Ikaalinen on tällä hetkellä muuttotappioinen kunta, ja uudisasutusta lisäämällä sinne voitaisiin houkutella uusia asukkaita. Kauppalan heikkoja kohtia tällä hetkellä ovat palveluiden vähäisyys ja niiden hajanainen sijoittelu. Nykyään hoivakoti on sijoitettu kauniille paikalle Toivolansaareen, mutta ikäihmisten kohtaamiset muiden ikäluokkien kanssa jäävät siellä vähäisiksi. Varsinaista lähikauppaa Kauppalassa tai Toivolansaaressa ei ole tällä hetkellä ollenkaan, vaan se sijoittuu Vanhan Kauppalan vieressä olevan Rahkolan alueen puolelle. Oman suunnitteluni arvoja olivat sekä suunnittelualueen viehättävien ominaisuuksien säilyttäminen nykyisellään että Vanhan Kauppalan alueen aktivointi. Toivolansaareen sijoittuu ulkoreittien lisäksi matkailualuetta ja saaren eteläosassa on Kyrösjärven ranta-alue. Lisäksi saaren koillisrannalla on jo alueen asukkaille käytössä oleva julkinen sauna. Toivolansaarta lähdin uudistamaan tuomalla sinne omakotitaloasumista sekä aktivoimalla eteläistä ranta-aluetta uudella julkisella saunalla. Mielestäni on erittäin olennaista säilyttää olemassa olevat ja asukkaita jo nykyisellään erinomaisesti palvelevat ulkoilureitistöt. Vanhassa Kauppalassa tein muutoksia olemassa olevaan Lehmustien, Poppelikadun ja Kauppakadun rajaamaan asuinalueeseen uudistamalla sen kerrostaloasumista sekä lisäämällä kokoojakadun varteen yksikerroksisen liikerakennuksen ja avoimen torialueen. Kauppalan itäisessä osassa sijaitseva Oma Tupa on rakennushistoriallisesti arvokas Vanhan Kauppalan juhlatalo. Viereiseen kortteliin lisäsin asuinkerrostalon, joka rajaa Kauppakadun katualuetta aiempaa yhtenäisemmäksi kokonaisuudeksi. Itsenäisyydenkadun ja Keturinkadun risteykseen sijoitin lähikaupaksi suunnitellun yksikerroksisen liikerakennuksen, josta on myös helppo kulkuyhteys hoivakodin suuntaan Lehmustien ja Kyrösseläntien rajaaman korttelin yhteyteen. Kaikilla näillä muutoksilla pyrin kehittämään alueen asumisen monipuolisuuden, palvelujen saavutettavuuden ja kulttuurihistoriallisessa ympäristössä olennaisen asumisviihtyvyyden laatua. Aluesuunnitteluvaiheen jälkeen yhteisprojekti jatkui asuntosuunnittelun kurssilla — kurssin tehtävänannossa ohjeistettiin, että aluesuunnitelmasta valittaisiin yksi asuinkerrostalo ja sen piha-alue tarkempaan tarkasteluun. Asuinkerrostaloon oli tarkoitus suunnitella vähintään kolme erilaista asuntotyyppiä sekä vähintään yksi asunto oli esitettävä esteettömin ratkaisuin. Myös asuinkerrostalon yhteistilojen suunnittelu kuului osaksi kurssin teemoja. Päädyin puurakenteiseen kerrostaloon, jotta talo sopisi julkisivuratkaisuiltaan mahdollisimman hyvin Vanhan Kauppalan rakennushistoriallisesti arvokkaisiin puurakennuksiin ja puun materiaalin käytön jatkumo säilyisi Vanhassa Kauppalassa jatkuvana teemana. Rakennus on tarkoitus toteuttaa palkkivahvisteisena CLT-rakenteena. Asuntosuunnittelun puolella suunnitteluni kantavia arvoja olivat yhteistilojen toiminnallisuus ja helppo saavutettavuus, asuintilojen funktionaalisuus ja valoisuus sekä esteettömyyden toteutuminen mahdollisimman luontevilla ratkaisuilla. Pihasuunnitelman toiminnallisuus oli myös suunnittelutyöni keskiössä. Halusin tuoda kerrostalon tavallisesti kellaritilaan sijoittuvan pesutuvan ja saunan maan tasoon, josta on helppo viedä pyykit ulos kuivumaan tai kulkea vilvoittelemaan terassille. Asuinkerrostalon kuntosalitilat sijoitin kellarikerrokseen, johon on mahdollistettu oma kulku myös suoraan ulkoa, tontilla jo olemassa olevien korkeuserojen myötä. Asuntojen ratkaisuissa halusin tutkia atriumhenkisiä parvekkeita osana kolmen, neljän ja viiden huoneen perheille suunnattuja asuintiloja. Lasitetut atriumparvekkeet muodostavat asukkaille omaan pihaan verrattavan, helppohuoltoisen yksityisen ulkotilan. Asunnoissa on hyödynnetty myös isoja lasipintoja, jotka avaavat asunnon olohuone- ja keittiötiloista näkymiä ympäristöön sekä tuovat valoa asuntoihin. Kolmioihin ja sitä isompiin asuntoihin halusin kaikkiin lisätä toiminnallisen kodinhoitohuoneen, jotta asunnoissa olisi selkeä tila myös pyykkien huollolle. Ylimpään kerrokseen sijoittuvat viiden huoneen kattohuoneistot sekä kahden huoneen esteettömät asunnot. Yhteisprojektin kolmas osio on kerrostalosuunnittelun kurssi, jossa tarkennetaan suunnitellun kerrostalon rakenteita ja tehdään kerrostalosta työ- ja rakennusosapiirustukset. Työpiirustuksina laajin työpiirustuspohjan asuinkerrostalon toisesta kerroksesta ja poikittaisleikkauksen rakennuksen porraskäytävän kohdalta. Keskeneräisyyden vuoksi en ole sisällyttänyt kerrostalosuunnittelun kurssin rakennusosapiirustuksia kandidaatin työn esitykseen

Alkuasemaisen allatiivilausekkeen semantiikkaa:vertailukohteena verbittömät tapahtumanilmaukset

Tiivistelmä. Tutkin kandidaatintutkielmassani lauseenalkuisen allatiivilausekkeen semantiikkaa. Tutkielman taustalla on Katja Västin väitöskirja Verbittömät tapahtumanilmaukset : suunnannäyttäjinä LÄHDE- ja KOHDE-konstruktio (2012), jossa hän on tutkinut alkuasemaisen allatiivilausekkeen semantiikkaa verbittömissä tapahtumanilmauksissa. Tutkielmani tavoitteena on kartoittaa yhtäläisyyksiä ja eroja alkuasemaisen allatiivielementin semantiikassa verbittömissä ja verbillisissä lauseissa. Lähestyn tutkimusaihettani kognitiivisen konstruktiokieliopin näkökulmasta. Kyseinen kielioppi antaa pohjan ennen kaikkea rooliajattelulle, jonka mukaisesti analysoin ja luokittelen aineistoni. Aineistoni koostuu 160 lauseesta, jotka ovat osa Ylen suomenkielinen uutisarkisto -korpusta Korp-tietokannassa. Väitöskirjassaan Västi on nimennyt verbittömissä lauseissa esiintyville alkuasemaisille allatiivilausekkeille kahdeksan eri osallistujaroolia ja niiden mukaista merkitystyyppiä. Tekemäni analyysi paljastaa, että seitsemän Västin nimeämistä osallistujarooleista esiintyvät sellaisinaan myös verbillisten lauseiden yhteydessä, mikä on suurin yhtäläisyys. Suurin havaitsemani ero verbillisten ja verbittömien lauseiden välillä on se, että tutkielmani verbillisessä aineistossa esiintyy kaksi sellaista alkuasemaisen allatiivielementin merkitystyyppiä, jotka eivät ole mahdollisia Västin verbittömässä aineistossa

The heart of a convex body

We investigate some basic properties of the {\it heart} $\heartsuit(\mathcal{K})$ of a convex set $\mathcal{K}.$ It is a subset of $\mathcal{K},$ whose definition is based on mirror reflections of euclidean space, and is a non-local object. The main motivation of our interest for $\heartsuit(\mathcal{K})$ is that this gives an estimate of the location of the hot spot in a convex heat conductor with boundary temperature grounded at zero. Here, we investigate on the relation between $\heartsuit(\mathcal{K})$ and the mirror symmetries of $\mathcal{K};$ we show that $\heartsuit(\mathcal{K})$ contains many (geometrically and phisically) relevant points of $\mathcal{K};$ we prove a simple geometrical lower estimate for the diameter of $\heartsuit(\mathcal{K});$ we also prove an upper estimate for the area of $\heartsuit(\mathcal{K}),$ when $\mathcal{K}$ is a triangle.Comment: 15 pages, 3 figures. appears as "Geometric Properties for Parabolic and Elliptic PDE's", Springer INdAM Series Volume 2, 2013, pp 49-6

Methane dynamics in different boreal lake types

This study explores the variability in concentrations of dissolved CH<sub>4</sub> and annual flux estimates in the pelagic zone in a statistically defined sample of 207 lakes in Finland. The lakes were situated in the boreal zone, in an area where the mean annual air temperature ranges from −2.8 to 5.9°C. We examined how lake CH<sub>4</sub> dynamics related to regional lake types assessed according to the EU water framework directive. Ten lake types were defined on the basis of water chemistry, color, and size. Lakes were sampled for dissolved CH<sub>4</sub> concentrations four times per year, at four different depths at the deepest point of each lake. We found that CH<sub>4</sub> concentrations and fluxes to the atmosphere tended to be high in nutrient rich calcareous lakes, and that the shallow lakes had the greatest surface water concentrations. Methane concentration in the hypolimnion was related to oxygen and nutrient concentrations, and to lake depth or lake area. The surface water CH<sub>4</sub> concentration was related to the depth or area of lake. Methane concentration close to the bottom can be viewed as proxy of lake status in terms of frequency of anoxia and nutrient levels. The mean pelagic CH<sub>4</sub> release from randomly selected lakes was 49 mmol m<sup>−2</sup> a<sup>−1</sup>. The sum CH<sub>4</sub> flux (storage and diffusion) correlated with lake depth, area and nutrient content, and CH<sub>4</sub> release was greatest from the shallow nutrient rich and humic lakes. Our results support earlier lake studies regarding the regulating factors and also the magnitude of global emission estimate. These results propose that in boreal region small lakes have higher CH<sub>4</sub> fluxes per unit area than larger lakes, and that the small lakes have a disproportionate significance regarding to the CH<sub>4</sub> release

Shape coexistence at the proton drip-line: First identification of excited states in 180Pb

Excited states in the extremely neutron-deficient nucleus, 180Pb, have been identified for the first time using the JUROGAM II array in conjunction with the RITU recoil separator at the Accelerator Laboratory of the University of Jyvaskyla. This study lies at the limit of what is presently achievable with in-beam spectroscopy, with an estimated cross-section of only 10 nb for the 92Mo(90Zr,2n)180Pb reaction. A continuation of the trend observed in 182Pb and 184Pb is seen, where the prolate minimum continues to rise beyond the N=104 mid-shell with respect to the spherical ground state. Beyond mean-field calculations are in reasonable correspondence with the trends deduced from experiment.Comment: 5 pages, 4 figures, submitted to Phys.Rev.

First observation of excited states in 173Hg

The neutron-deficient nucleus 173Hg has been studied following fusion-evaporation reactions. The observation of gamma rays decaying from excited states are reported for the first time and a tentative level scheme is proposed. The proposed level scheme is discussed within the context of the systematics of neighbouring neutron-deficient Hg nuclei. In addition to the gamma-ray spectroscopy, the alpha decay of this nucleus has been measured yielding superior precision to earlier measurements.Comment: 5 pages, 4 figure

Could continuous cover forestry be an economically and environmentally feasible management option on drained boreal peatlands?

Environmental and economic performance of forestry on drained peatlands was reviewed to consider whether continuous cover forestry (CCF) could be a feasible alternative to even-aged management (EM). CCF was regarded feasible particularly because continuously maintaining a tree stand with significant transpiration and interception capacity would decrease the need for ditch network maintenance. Managing CCF forests in such a way that the ground water levels are lower than in clear-cut EM forests but higher than in mature EM forests could decrease greenhouse gas emissions and negative water quality impacts caused both by anoxic redox reactions and oxidation and mineralization of deep peat layers. Regeneration studies indicated potential for satisfactory natural regeneration under CCF on drained peatlands. An economic advantage in CCF over EM is that fewer investments are needed to establish the forest stand and sustain its growth. Thus, even if the growth of trees in CCF forests were lower than in EM forests, CCF could at least in some peatland sites turn out to be a more profitable forest management regime. An advantage of CCF from the viewpoint of socially optimal forest management is that it plausibly reduces the negative externalities of management compared to EM. We propose that future research in drained peatland forests should focus on assessing the economic and environmental feasibility of CCF.Peer reviewe