Effect of processed foods on serum levels of eosinophil cationic protein among children with atopic dermatitis

The prevalence of atopic dermatitis (AD) in school-age children has increased in industrialized countries. As diet is one of the main factors provoking AD, some studies have suggested that food additives in processed foods could function as pseudoallergens, which comprise the non-immunoglobulin E-mediated reaction. Eosinophil cationic protein (ECP) is an eosinophil granule protein released during allergic reactions to food allergens in patients with AD. Thus, serum ECP levels may be a useful indicator of ongoing inflammatory processes in patients with AD. The purpose of this study was to investigate the effect of consuming MSG in processed foods on serum ECP levels among children with AD. This study was performed with 13 patients with AD (age, 7-11 years) who had a normal range of total IgE levels (< 300 IU/ml). All participants ate normal diets during the first week. Then, six patients were allocated to a processed food-restricted group (PRDG) and seven patients were in a general diet group (GDG). During the second week, children in the PRDG and their parents were asked to avoid eating all processed foods. On the third week, children in the PRDG were allowed all foods, as were the children in the GDG throughout the 3-week period. The subjects were asked to complete a dietary record during the trial period. Children with AD who received the dietary restriction showed decreased consumption of MSG and decreased serum ECP levels and an improved SCORing score on the atopic dermatitis index (P < 0.05). No differences in serum ECP levels or MSG consumption were observed in the GDG. Serum total IgE levels were not changed in either group. In conclusion, a reduction in MSG intake by restricting processed food consumption may lead to a decrease in serum ECP levels in children with AD and improve AD symptoms

Matkalla murrosikään: Opas murrosiän muutoksista Siilinjärven 5.-luokkalaisille

Murrosikä eli puberteetti alkaa kehon hormonaalisten muutosten seurauksena ja kestää kahdesta viiteen vuotta. Murrosiän kehityksessä sekä edellä olevat että perästä tulevat nuoret voivat usein olla huolissaan kehossaan tapahtuvista muutoksista. (Väestöliitto 2019a.) Fyysinen kasvu tapahtuu vaihtelevassa aikataulussa epätasaisesti, epäharmonisesti ja yksilöllisesti, mikä aiheuttaa nuorissa hämmentyneisyyttä, epävarmuutta, levottomuutta ja ahdistusta (Aalberg 2014). Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia opas murrosiän fyysisistä ja psyykkisistä muutoksista sekä sosiaalisesta ja seksuaalisesta kehityksestä Siilinjärven 5.-luokkalaisille. Oppaan tuli olla helposti kopioitavissa, joten siitä tehtiin kaksipuoleinen A4-kokoinen tuotos. Sen tavoitteena oli auttaa opetuksen tukena nuoria ymmärtämään murrosiän tuomia muutoksia omassa kehossa ja mielessä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Siilinjärven kunnalle. Opas murrosiästä pohjautuu opinnäytetyön teoreettiseen viitekehykseen, joka koottiin käyttäen luotettavia näyttöön perustuvia tietolähteitä. Opinnäytetyössä käsiteltiin murrosiän tuomia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia nuoren elimistössä, sekä murrosikäisen sosiaalista ja seksuaalista kehitystä. Tilaajan toiveesta oppaassa käsiteltiin myös sosiaalisia turvataitoja, joita nuori voi soveltaa sosiaalisissa kontakteissaan. Opas tehtiin hyvän oppaan kriteereiden mukaisesti ja niin, että se soveltuu kyseiselle kohderyhmälle sekä kielellisesti että visuaaliselta kannalta katsottuna. Oppaasta pyrittiin tekemään tiivis, selkeä ja tilaajan tarpeita ja toiveita vastaava. Sisällöllisesti oppaaseen onnistuttiinkin tiivistämään teorian tärkein tieto. Tulevaisuuden haasteeksi opasta kootessa nousi tietotekniikan hyödyntäminen terveyskasvatuksen apuvälineenä