Systemic inflammatory responses following welding inhalation challenge test

Peer reviewe

”Mää haluaisin, että siellä unelmakoulussa aikuiset järjestäis meille synttärit, vaikka me ei tiietäkkää.”:unelmakoulu 1.-luokkalaisten lasten silmin

Tiivistelmä. Tämän tutkielman avulla on pyritty selvittämään lasten näkemyksiä ihanteellisesta koulusta tarkastelemalla unelmakoulua 1.-luokkalaisten oppilaiden kuvaamana. Lasten ideoiden ja näkemysten selvittäminen on arvokasta ja niitä tulisi hyödyntää aktiivisesti koulun kehittämistyössä. Koulu on lapselle paikka missä vietetään runsaasti aikaa, minkä vuoksi kouluviihtyvyyteen ja lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on aikuisten toimesta syytä tiedostaa. Lasten kuulemista ja osallistumista edellytetään myös lainsäädännön osalta. Tutkielman teoreettiset lähtökohdat muodostuvat kouluviihtyvyydestä, kouluinstituution eri tarkastelukulmista ja lasten osallisuuden käsitteen avaamisesta. Myös lapsinäkökulmaisen tutkimuksen teoreettinen ja metodologinen tarkastelu on keskeinen osa tutkielman sisältöä. Tutkimusaineisto on tuotettu eräässä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevassa alakoulussa ryhmähaastattelu- ja piirustustilanteissa. Aineiston tuottamiseen osallistui yhteensä kahdeksan lasta. Aineistoa tuotettiin yhteensä kahdella eri kerralla. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden runko pohjautui lasten tuottamiin piirroksiin unelmakoulusta. Aineiston analyysi on toteutettu sisällönanalyysin avulla. Analyysin pohjalta tutkimuksemme tulokset voidaan jakaa sisällönanalyysin pääluokkien perusteella kolmeen eri teemaan, joiden pohjalta tutkimuksen tulokset rakentuvat. Lapset kuvaavat unelmakoulua fyysisten tilojen ja materian, sosiaalisten suhteiden sekä toiminnan ja autonomian kautta. Fyysisten tilojen ja materian osalta kuvaukset painottuvat liikunta-, ulko- ja luokkatiloihin. Materian osalta lapset kuvaavat unelmakoulun liikuntavälineitä ja tuovat esiin teknologisten välineiden, erityisesti älypuhelimien merkityksen. Unelmakoulun sosiaaliset suhteet pohjautuvat kuvauksiin opettajasta, vertaisista ja lemmikkieläimistä. Vertaissuhteiden osalta esiin nousevat myös oikeudenmukaisuus, yhteisesti sovittujen sääntöjen noudattaminen ja kiusaamisen vastainen toiminta. Toiminta ja autonomian kokemukset unelmakoulussa rakentuvat koulun sääntöjen ja sallittujen asioiden ympärille. Unelmakoulussa lapset toivovat saavansa vaikuttaa toiminnan lisäksi koulupäivän pituuksiin ja opetuksen järjestämistä koskeviin asioihin. Kuvaukset unelmakoulusta pohjautuvat vahvasti lasten omiin koulukokemuksiin ja ne rakentuvat pääosin todellisessa kouluympäristössä hyväksi koettujen asioiden varaan. Tutkimuksen tulokset tarjoavat koulun aikuisille tietoa niistä asioista, jotka alkuopetusikäinen lapsi kokee koulussa merkityksellisiksi ja kouluviihtyvyyttä edistäviksi. Tulosten yleistettävyyden osalta on kuitenkin syytä ottaa huomioon, että lasten kuvaukset ovat vain tähän tutkimukseen osallistuneiden lasten näkemyksiä siitä, millainen on unelmien koulu

Suosiojärjestelmien rakentuminen oppilaiden vertaissuhteissa

Tiivistelmä. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelemme oppilaiden suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimme, mitkä ovat niitä tekijöitä ja oppilaan ominaisuuksia, jotka vaikuttavat oppilaiden sosiaaliseen asemaan vertaissuhteissa. Työn tavoitteena on lisätä ymmärrystä oppilaiden vertaissuhteissa tapahtuvasta suosiontavoittelusta ja sen seurauksena muodostuvista ryhmäjaoista. Oppilaiden vertaissuhteissa arvostettuina pidetyt ominaisuudet ja muut suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavat tekijät muodostuvat sosiaalisessa ympäristössä oppilaiden toimesta. Arvostettuina pidetyt asiat ovat luonteeltaan tilannesidonnaisia ja eri asioita arvostetaan eri aikoina muun muassa ympäristöstä riippuen. Keskeisimpinä suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavina tekijöinä aikaisemmista tutkimuksista esiin nousivat oppilaan sosiaalinen pätevyys ja koulumenestys, aikaisemmat sosiaaliset suhteet, sosioekonominen tausta ja harrastukset, ulkonäkö, tyttönä tai poikana toimimisen tapa ja ryhmäjaot sosiaalisen aseman määrittäjinä. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, johon lähdeaineisto on valikoitunut soveltuvin osin tutkimuskysymykseen peilaten. Tämä tutkielma tarkastelee suosiojärjestelmien rakentumisen ilmiötä yleisellä tasolla ja pyrkii tarjoamaan tietoa niistä suosiojärjestelmien rakentumiseen vaikuttavista tekijöistä ja oppilaan henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita on aikaisempien tutkimuksien perusteella pystytty toteamaan. Vertaissuhteissa tapahtuva suosiontavoittelu ja kamppailut hierarkioihin sijoittumisesta asettavat väistämättä osan oppilaista sosiaaliselta asemaltaan alemmas, joka voidaan rinnastaa kiusaamisen ja syrjinnän kaltaiseen toimintaan. Tämän tutkielman avulla pyrimme tuomaan esiin niitä oppilaiden vertaissuhteissa tapahtuvia suosiontavoitteluun kytkeytyviä ilmiöitä, jotka voivat edeltää varsinaista koulukiusaamista. Näiden tekijöiden tiedostaminen ja ymmärtäminen auttaa opettajia tunnistamaan suosiontavoitteluun kytkeytyvää vallankäyttöä ja näin ollen helpottaa kiusaamista ehkäisevää työtä

Temporal profiles of age-dependent changes in cytokine mRNA expression and glial cell activation after status epilepticus in postnatal rat hippocampus

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Status epilepticus (SE) is proposed to lead to an age-dependent acute activation of a repertoire of inflammatory processes, which may contribute to neuronal damage in the hippocampus. The extent and temporal profiles of activation of these processes are well known in the adult brain, but less so in the developing brain. We have now further elucidated to what extent inflammation is activated by SE by investigating the acute expression of several cytokines and subacute glial reactivity in the postnatal rat hippocampus.</p> <p>Methods</p> <p>SE was induced by an intraperitoneal (i.p.) injection of kainic acid (KA) in 9- and 21-day-old (P9 and P21) rats. The mRNA expression of interleukin-1 beta (IL-1β), tumor necrosis factor-alpha (TNF-α), interleukin-10 (IL-10), matrix metalloproteinase-9 (MMP-9), glial-derived neurotrophic factor (GDNF), interferon gamma (IFN-γ), and transforming growth factor-beta 1 (TGF-β1) were measured from 4 h up to 3 days after KA injection with real-time quantitative PCR (qPCR). IL-1β protein expression was studied with ELISA, GFAP expression with western blotting, and microglial and astrocyte morphology with immunohistochemistry 3 days after SE.</p> <p>Results</p> <p>SE increased mRNA expression of IL-1β, TNF-α and IL-10 mRNA in hippocampus of both P9 and P21 rats, their induction being more rapid and pronounced in P21 than in P9 rats. MMP-9 expression was augmented similarly in both age groups and GDNF expression augmented only in P21 rats, whereas neither IFN-γ nor TGF-β1 expression was induced in either age group. Microglia and astrocytes exhibited activated morphology in the hippocampus of P21 rats, but not in P9 rats 3 d after SE. Microglial activation was most pronounced in the CA1 region and also detected in the basomedial amygdala.</p> <p>Conclusion</p> <p>Our results suggest that SE provokes an age-specific cytokine expression in the acute phase, and age-specific glial cell activation in the subacute phase as verified now in the postnatal rat hippocampus. In the juvenile hippocampus, transient increases in cytokine mRNA expression after SE, in contrast to prolonged glial reactivity and region-specific microglial activity after SE, suggest that the inflammatory response is changed from a fulminant and general initial phase to a more moderate and specific subacute response.</p

37 GHz observations of narrow-line Seyfert 1 galaxies

Observations at 37 GHz, performed at Mets\"ahovi Radio Observatory, are presented for a sample of 78 radio-loud and radio-quiet narrow-line Seyfert 1 (NLS1) galaxies, together with additional lower and higher frequency radio data from RATAN-600, Owens Valley Radio Observatory, and the Planck satellite. Most of the data have been gathered between February 2012 and April 2015 but for some sources even longer lightcurves exist. The detection rate at 37 GHz is around 19%, comparable to other populations of active galactic nuclei presumed to be faint at radio frequencies, such as BL Lac objects. Variability and spectral indices are determined for sources with enough detections. Based on the radio data, many NLS1 galaxies show a blazar-like radio spectra exhibiting significant variability. The spectra at a given time are often inverted or convex. The source of the high-frequency radio emission in NLS1 galaxies, detected at 37 GHz, is most probably a relativistic jet rather than star formation. Jets in NLS1 galaxies are therefore expected to be a much more common phenomenon than earlier assumed.Comment: Accepted for publication in A&A. Table of 37 GHz data will be available at the CDS soo

Kangasmerkkien tunnistus neuroverkkojen avulla

Tiivistelmä. Lisätty todellisuus on noussut 2010-luvulla suureksi keskustelun aiheeksi. Ihmiset näkevät tulevaisuuden, jossa teknologia ja todellinen elämä sulautuvat toisiinsa. Tämän suorittamiseen kuvantunnistus ja konenäkö ovat olennaisia osia. Projektin pohjana oli luoda sovellus, jolla käyttäjä voi kuvata kangasmerkkiä ja sovellus antaa palautteena merkin tarjoajan ja paikan. Sovellus tarvitsi siis sisäänsä jonkinlaisen kuvantunnistusosion. Kuvan tunnistamiseen on kuitenkin tarjolla jo monia erilaisia algoritmeja. Työssä päädyttiin käyttämään neuroverkkoa, joka käyttää Alexnetin johdannaista mallia. Ideana oli arvioida kuvien määrän vaikutusta neuroverkon oppimiseen sekä neuroverkon sopivuutta ylipäänsä tämän tyyppiseen kuvantunnistusongelmaan. Neuroverkko pyrkii lajittelemaan kuvat haluttuihin luokkiin. Tutkimusmateriaalina käytettiin kangasmerkkejä. Materiaalin määrää moninkertaistettiin pyörittämällä merkkejä eri kulmiin verrattuna alkuperäiseen. Verkon tehokkuutta tutkittiin tekemällä viisi eri versiota, joihin jokaiseen tehtiin muutoksia verrattuna edellisiin. Muutoksia olivat koulutusiteraatioiden määrä sekä koulutusmateriaalin määrä. Hypoteesina oli, että mitä enemmän materiaalia neuroverkolla on käytettävänä koulutuksessa, sitä paremmin sen tulisi myös kyetä arvaamaan kuvan luokka oikein. Tuloksia käsiteltiin rakentamalla taulukko eri neuroverkon versioista sekä tutkimalla neuroverkon kehitystä samojen kuvien suhteen. Neuroverkon kehittyminen koulutuskuvien määrän suhteen ei muuttunut merkittävästi 1000 koulutuskuvan jälkeen. Tunnistusprosentti säilyi noin 95% kohdalla, vaikka koulutuskuvia käytettiin 3000. Selkeinä eroina nähtiin kuvien värin tai värimaailman vaikutus. Kangasmerkkien muodoilla nähtiin suhteellisen vähän vaikutusta neuroverkon tunnistamiskykyyn. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että edellä kuvattu kuvantunnistusmenetelmä kykenee täyttämään sovelluksen vaatimukset kangasmerkkien tunnistamiseksi kohtuullisella määrällä kuvia.Recognizing patches with neural networks. Abstract. Augmented reality has risen to be a familiar topic in the 2010s. People see the possibilities in merging technology with reality. This is where image recognition and machine vision become essential parts of. The basic idea of the project was to create an application that an user can take a picture of a patch with and in return get information about the patch provider and their location. The application would, in this case, need some kind of image recognition section. To recognize an image, there have already been developed many different algorithms. The work ended up using a neural network that uses Alexnet’s derivative model. The idea was to estimate how the amount of images affects the neural network learning and, in general, how well neural networks serve to solving this kind of image recognition problem. The neural network aims at sorting images to desired classes. Cloth patches were used as a research material. The amount of research material was multiplied by rolling each patch to different angles compared to the original. The efficiency of the neural network was studied by creating five different versions, making changes to each of them in comparison to previous version. The changes included the number of training iterations and the amount of training material. The hypothesis was that the more training material there was for the neural network, the better it was guessing the class right. The results were handled by creating a table of different neural network versions and studying the neural network evolution between the same images. The evolution involving the amount of training images didn’t change much after 1000 training images. The percent of successful recognition stayed at about 95 % although 3000 training images were used. Clear differences were noticed in the effect of image color and color scheme. The shape of the patches had relatively small impact on recognition. Based on the study, it can be concluded that the above-mentioned image recognition method can fulfill the application’s requirements for identifying patches with a reasonable number of images

The mediating effect of task presentation on collaboration and children's acquisition of scientific reasoning

There has been considerable research concerning peer interaction and the acquisition of children's scientific reasoning. This study investigated differences in collaborative activity between pairs of children working around a computer with pairs of children working with physical apparatus and related any differences to the development of children's scientific reasoning. Children aged between 9 and 10 years old (48 boys and 48 girls) were placed into either same ability or mixed ability pairs according to their individual, pre-test performance on a scientific reasoning task. These pairs then worked on either a computer version or a physical version of Inhelder and Piaget's (1958) chemical combination task. Type of presentation was found to mediate the nature and type of collaborative activity. The mixed-ability pairs working around the computer talked proportionally more about the task and management of the task; had proportionally more transactive discussions and used the record more productively than children working with the physical apparatus. Type of presentation was also found to mediated children's learning. Children in same ability pairs who worked with the physical apparatus improved significantly more than same ability pairs who worked around the computer. These findings were partially predicted from a socio-cultural theory and show the importance of tools for mediating collaborative activity and collaborative learning

Preoperative and perioperative use of levosimendan in cardiac surgery: European expert opinion

In cardiac surgery, postoperative low cardiac output has been shown to correlate with increased rates of organ failure and mortality. Catecholamines have been the standard therapy for many years, although they carry substantial risk for adverse cardiac and systemic effects, and have been reported to be associated with increased mortality. On the other hand, the calcium sensitiser and potassium channel opener levosimendan has been shown to improve cardiac function with no imbalance in oxygen consumption, and to have protective effects in other organs. Numerous clinical trials have indicated favourable cardiac and non-cardiac effects of preoperative and perioperative administration of levosimendan. A panel of 27 experts from 18 countries has now reviewed the literature on the use of levosimendan in on-pump and off-pump coronary artery bypass grafting and in heart valve surgery. This panel discussed the published evidence in these various settings, and agreed to vote on a set of questions related to the cardioprotective effects of levosimendan when administered preoperatively, with the purpose of reaching a consensus on which patients could benefit from the preoperative use of levosimendan and in which kind of procedures, and at which doses and timing should levosimendan be administered. Here, we present a systematic review of the literature to report on the completed and ongoing studies on levosimendan, including the newly commenced LEVO-CTS phase III study (NCT02025621), and on the consensus reached on the recommendations proposed for the use of preoperative levosimendan