Human-beaver Engagements Seen Through Multiperiod Settlement Sites at Rautalampi, Hämeenniemi and Kitee, Hiidenniemi, Finland

The aim of this article is to investigate the relationship between beavers and humans in the prehistoric times. This is studied through animal bone assemblages excavated from two multi-period settlement sites in Northern Savonia and North Karelia, Finland, and is supplemented with ethnographic and folklore material. The theoretical framework uses perspectives from social zooarchaeology, relational ontology and multispecies archaeology and the research questions are answered with zooarchaeological analysis, age estimates and beaver ethology. This study shows that the hunted beavers were adults who could have established their own colonies, modified the landscape to suit their needs and had their first litter. Beavers had different ways of being, engaging and being present in a world that sometimes led to direct and indirect encounters between humans and beavers. The hunters had knowledge that based on the behaviour of beavers, and they used it to find the animals to engage with them

Kunniaan liittyvä väkivalta, häpeä ja toimijuus teoksessa Tuhat loistavaa aurinkoa - Narratiivinen tutkimus

Tässä pro gradu- tutkielmassa käsittelen kunniaan liittyvää väkivaltaa, häpeää ja toimijuutta narratiivisen tutkimuksen menetelmin Khaled Hosseinin romaanissa Tuhat loistavaa aurinkoa. Tuhat loistavaa aurinkoa on afganistanilaissyntyisen Khaled Hosseinin kirjoittama. Teos kertoo kahden eri-ikäisen afganistanilaisen naisen yhteen kietoutuvat tarinat. Tuhat loistavaa aurinkoa sijoittuu ajallisesti kolmelle eri vuosikymmenelle, 1960-luvulta 2000-luvun alkuun. Tämä ajanjakso pitää sisällään Afganistanin sisällissodan, Neuvostoliiton miehityksen, talibanin valtaannousun ja hieman aikaan talibanin vallan jälkeen. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia kunniaan liittyvään väkivaltaan ja häpeään kytkeytyviä narratiiveja sekä näihin liittyviä toimijuuksia romaanissa on paikannettavissa? Johdannossa esittelen tutkimusaiheeni. Kunniaan liittyvää väkivaltaa on Suomessa tutkittu vähän. Afganistanin syksyllä 2021 muuttuneen tilanteen vuoksi Khaled Hosseinin teos on uudella tavalla ajankohtainen. Aluksi käsittelen kunniaan liittyvää väkivaltaa. Kunniaan liittyvä väkivalta on usein yhteisöllistä väkivaltaa, joka liittyy vahvasti yhteisön kunnian suojaamiseen ja häpeän ennaltaehkäisemiseen. On tärkeää ymmärtää kunniaan liittyvään väkivaltaan vaikuttavia moninaisia mekanismeja ja erilaisia näkökulmia kunniaan ja häpeään. Seuraavaksi käsittelen toimijuutta ja sukupuolentutkimusta Toimijuus määrittyy vahvasti sen mukaan, voiko toimija (joka voi olla niin yksilö kuin yhteisökin) toteuttaa mahdollisesti haluamiansa tapahtumia tai tavoitteita. Yksilön tai yhteisön toimijuutta voivat muut toimijat ja ympäristö joko edistää tai rajoittaa. Tämän jälkeen kerron tutkimuksestani ja sen tavoitteista, romaanien käytöstä tutkimuksen aineistona, narratiivisen tutkimuksen lähtökohdista tutkimuksen sensitiivisyydestä, sekä tutkielmani toteuttamisesta. Narratiivisen tutkimuksen kenttä on laaja, ja se tarjoaa tutkijalle monenlaisia mahdollisuuksia tutkimuksen tekoon. Yhteiskuntatieteissä narratiivisen tutkimuksen aineistoina romaaneja on käytetty melko vähän, vaikka niiden käyttäminen aineistona voisi olla antoisaa. Tutkielmani aineisto on kerätty kesällä ja syksyllä 2021. Kaunokirjallisen teoksen käyttäminen aineistona mahdollistaa sensitiivisen aiheen tutkimisen. Seuraavaksi käsittelen aineistosta löytämiäni narratiiveja, jotka ovat: häpeän narratiivi, kunnian narratiivi, väkivallan narratiivi ja ystävyyden narratiivi. Lisäksi esittelen aineistostani tekemäni Greimasin malliin perustuvan aktanttianalyysin, jonka kautta pyrin avaamaan aineistona käyttämäni teoksen päähenkilöiden toimijuutta ja tarinan kulkua. Lopuksi esittelen tekemäni johtopäätökset ja vedän yhteen aineistoni suurinta teemaa eli päähenkilöiden toimijuutta, tai pikemminkin sen puutetta. Vaikka tutkielmassani käyttämäni aineisto on fiktiivisestä kaunokirjallisesta teoksesta, voidaan sen avulla tavoittaa se, miltä ihmisestä saattaa tuntua kokea kunniaan liittyvää väkivaltaa ja se, kun oma toimijuus, eli mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä, sitä koskeviin tapahtumiin ja päätöksiin riistetään lähes kokonaan. Khaled Hosseini on romaanissaan onnistunut kuvaamaan miten tämä kaikki voi näyttäytyä. Yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa voitaisiin käyttää enemmän romaaneja tutkimuksen aineistona, sillä usein niissä kuvataan muun muassa epätasa-arvoa, yhteiskuntaa, ihmisten asemaa ja vallitsevaa ilmapiiriä erilaisissa tilanteissa, paikoissa, konteksteissa ja ajoissa.In this master's thesis, I explore honour-related violence, shame and agency in Khaled Hossein's novel A Thousand Splendid Suns using the methods of narrative research. A Thousand Splendid Suns is written by Afghan-born Khaled Hosseini. The novel tells the intertwined stories of two Afghan women of different ages. A Thousand Splendid Suns takes place in three different decades, from the 1960s to the beginning of the 2000s. This period includes the Afghan civil war, the Soviet occupation, the Taliban's rise to power, and time after the Taliban's rule. My research question is: What kind of narratives connected to honour-related violence and shame and agency attached to these can be placed in the novel? In the introduction, I present my research topic. There has been little research into honour-related violence in Finland. Due to the changed situation in Afghanistan in the fall of 2021, Khaled Hosseini's novel is relevant in a new way. First, I will go through the research about honour-related violence. Honour-related violence is often communal violence, which is strongly related to the protection of the community's honour and the prevention of shame. It is important to understand the multiple mechanisms that influence honour-related violence and different perspectives on honour and shame. Next, I will discuss agency and gender studies research. Agency is strongly determined by whether the agent (which can be both an individual and a community) can implement the events or goals they may want. The activity of an individual or community can be either promoted or limited by other actors and the environment. After that, I will present my research and its goals, the use of novels as research material, the starting points of narrative research, the sensitivity of the research, and the implemen tation of my thesis. The field of narrative research is broad, and it offers the researcher a wide range of oppor tunities to conduct research. In social sciences, novels have been used quite little as materials for narrative research, even though using them as materials could be rewarding. The material for my thesis was collected in the summer and fall of 2021. Using a novel of fiction as material enables the study of a sensitive topic. Next, I discuss the narratives I found in the material, which are: the narrative of shame, the narrative of honour, the narrative of violence and the narrative of friendship. Also, I present an actant analysis based on Greimas's model that I made from my material, through which I aim to open the agency of the main characters of the novel I used as material and the course of the story. Finally, I present my conclusions and summarize the biggest theme of my material, which is the agency of the main characters, or rather the lack of it. Even though the material I used in my thesis is from a novel of fiction, it can be used to understand how honour-related violence might be experienced by a person and how it might affect to one's own agency, the opportunity to influence one's own life, the events and decisions concerning it, is almost completely deprived. In his novel, Khaled Hosseini has managed to describe how all this can appear. In social science research, more novels could be used as research material, as they often describe, among other things, inequality, society, the status of people and the prevailing atmosphere in different situations, places, contexts, and times

Koskematonta korpeako?:uusia lähtökohtia Savon myöhäisrautakautisen paikallisasutuksen tulkintaan

Tiivistelmä. Tutkielma käsittelee myöhäisrautakautista (800–1300 jaa.) asutusta, elinkeinoja ja vuorovaikutusta nykyisen Pohjois- ja Etelä-Savon (tästä eteenpäin Savo) alueella. Aikaisemmassa tutkimuksessa Savon alue on näyttäytynyt erämaana, jossa on harjoitettu eränkäyntiä kalmistollisen alueen asukkaiden toimesta. Lisäksi erämaassa on tulkittu asuneen kierteleviä lappalaisia. Aikaisempi arkeologinen tulkinta alueen myöhäisrautakautisesta asutuksesta, elinkeinoista ja vuorovaikutuksesta perustuu voimakkaasti tulkinnalle eränkäynnistä, sillä arkeologinen aineisto, etenkin metalleista valmistettu esineistö, on liitetty lähinnä muualta tulleisiin eränkävijöihin. Tämän tutkielman tarkoitus on tuoda esille Savon ”erämaassa” asuneiden paikallisten roolia arkeologisen aineiston tuottajina ja sitä kautta tuoda uusia lähtökohtia Savon alueen asutuksen tulkinnalle. Tutkimuksen pääpaino on paikallisessa asutuksessa ja toiminnassa, sillä aikaisemmassa tutkimuksessa se on jäänyt marginaaliasemaan. Paikallisväestöillä tarkoitan Savon alueella asuneita henkilöitä ja yhteisöjä, jotka eivät olleet Savon ulkopuolelta tulleita eränkävijöitä. Käytetty aineisto kattaa Savon alueen rautakautiset muinaisjäännökset ja irtolöydöt. Näitä tarkastelemalla selvitettiin alueen asutusta, elinkeinoja ja suhteita ympäröiviin alueisiin. Tarkastelin myös kriittisesti aiempaa tutkimusta ja pohdin sen vaikutusta Savon alueen rautakauden tulkintaan. Tämän perusteella Savon alueella asuneet yhteisöt olivat osana vuorovaikutusverkostoa, joka kattoi vähintäänkin ympäröivät alueet. Asutuksesta ja elinkeinoista kertovat merkit, sekä irtolöydöt, ovat todennäköisimmin peräisin näiltä paikallisilta väestöiltä, jotka elivät metsästyksellä ja kalastuksella. Kaupankäynti ja kontaktit eränkävijöihin ja muihin yhteisöihin rikastuttivat paikallisia yhteisöjä. Savon alueella liikkuminen tapahtui pääasiallisesti vesireittejä pitkin, joiden äärellä asuinpaikat ja monet irtolöydöistä sijaitsivat. Vesistöt liittyivät lisäksi kalastuksen tärkeään rooliin elannon hankinnassa, sekä kosmologioihin. Tutkimustulosten perusteella myöhäisrautakautinen Savo ei näyttäydy erämaana vaan asuttuna paikkana, jossa harjoitettiin metsästystä, kalastusta, raudanvalmistusta ja kaupankäyntiä. Uutta aineistoa on saatavilla metallinilmaisinharrastuksen suosion kasvun seurauksena, joka osaltaan luo mahdollisuuksia tutkia perifeerisinä pidettyjä alueita uusista lähtökohdista. Lisäksi erämaina pidettyjen alueiden tutkimus on tuottanut uusia tuloksia, joiden perusteella alueen asutushistoriaa on alettu tarkastella uudelleen. Jotta Savonkin asutushistorian tulkinta tarkentuu on tärkeää, että Savon rautakautista asutusta ja toimintaa tutkitaan jatkossakin

The Characteristics of Postoperative Mediastinitis During the Changing Phases of Cardiac Surgery

Background. Mediastinitis is a serious complication of open heart surgery associated with high mortality, considerable health care costs, and prolonged hospital stay. We examined characteristics and incidence of mediastinitis during 29 years when indications and patient material have been in a process of change. Methods. This was a retrospective population-based study comprising all mediastinitis patients more than 16 years of age after open heart surgery between 1990 and 2018 from a population of 1.7 million. Patient records of 50 mediastinitis patients from 2004 to 2014 were reviewed and compared with 120 patients from 1990 to 1999. Results. Annual mediastinitis rate varied 0% to 1.5% with a decreasing trend-from a level exceeding 1.2% to approximately 0.3%-over the study period. In 2004 to 2014 patients with mediastinitis were older, more often smokers, and more often had diabetes mellitus and renal insufficiency than in 1990 to 1999. No difference in length of hospital treatment, antibiotic prophylaxis or treatment, intensive care unit treatment, or mortality was observed between 1990 to 1999 and 2004 to 2014. Coronary artery bypass graft surgery became less common and valve replacement and hybrid operations more common among operations leading to mediastinitis. Staphylococcus aureus increased (from 25% to 56%, p = .005) whereas coagulase-negative staphylococci (46% to 23%, P < .001) and gramnegative bacteria (18% to 12%, P = .033) decreased as causative agents. Surgery for mediastinitis remained similar except introduction of vacuum-assisted closure treatment. Conclusions. The rate of mediastinitis decreased during these 29 years. No difference in 30-day mortality in mediastinitis was seen: 0.9% in 1990 to 1999 and 2% in 2004 to 2014. (C) 2021 by The Society of Thoracic SurgeonsPeer reviewe

Off-label prescribing of antipsychotics - a questionnaire survey of Finnish physicians

English abstract.Peer reviewe

Off-label prescribing of antipsychotics - a questionnaire survey of Finnish physicians

Antipsychotics (APs), especially second-generation antipsychotics, are being increasingly used around the world. At the same time their off-label use has also increased worldwide, as well as in Finland. The aim of our study was to find out the off-label prescribing of APs in Finland among physicians in different healthcare units. Antipsychotics (APs), especially second-generation antipsychotics, are being increasingly used around the world. At the same time their off-label use has also increased worldwide, as well as in Finland. The aim of our study was to find out the off-label prescribing of APs in Finland among physicians in different healthcare units. The study was conducted as a questionnaire survey. Particular attention was paid to practices between psychiatrists and other physicians (mostly general practitioners and occupational health doctors). Similar studies have not been conducted on this topic in Finland before. Altogether 216 physicians answered the questionnaire. The most common indications for off-label prescription were insomnia and anxiety, and this was evident for both psychiatrists as well as other physicians. Quetiapine was the one most commonly prescribed off-label AP. Over one-third of psychiatrists (39%) and about one-third of other physicians (30%) did not give instructions on the length of the treatment. The metabolic values were reported to be followed by 44% of the psychiatrists and by 18% of other physicians. Nearly two-thirds of all respondents thought that off-label use had more benefits than harms. Compared to other physicians, psychiatrists prescribed APs for off-label use more frequently and for more varied psychiatric conditions. Off-label use of APs seems to be a clinical reality in Finland. There is need for further studies on efficacy and adverse effects of APs in off-label use, and also a need for clinical guidelines on monitoring the patients using APs off-label.</p

Beetaglukaanimäärityksiä liemiviljellyistä Ganoderma lucidum -sienikannoista spektrofotometrisesti

Työ tehtiin osana Luonnonvarakeskuksessa käynnissä ollutta InnoFungi-projektia. Tavoitteena oli mitata Ganoderma lucidum -sienilajin kantojen beetaglukaanipitoisuuksia Megazymen Mushroom and yeast beta-glucan -kitillä. Mitatut sieninäytteet olivat liemiviljelyllä kasvatettua sienirihmastoa. Tämän lisäksi kitillä voidaan mitata edelleen varsinaisia sienen itiöemän beetaglukaanipitoisuuksia. Ganoderma lucidum -näytteet siirrostettiin agarmaljoilta elatusliemeen, jossa niitä kasvatettiin 3 viikkoa, minkä jälkeen näytteet kylmäkuivattiin ja jauhettiin ennen kitillä mittausta. Työssä arvioitiin tutkittujen sienikantojen käyttöarvoa beetaglukaanin tuotossa paitsi sienikannan beetaglukaanipitoisuuden, myös kantojen kasvunopeuksien vertailun perusteella, mikä toteutettiin viidelle kannalle maljaviljelyllä. Näiden mittausten lisäksi sienten kasvua arvioitiin suuntaa antavasti elatusliemessä kasvatettujen kantojen massojen eron avulla. Lisäksi tavoitteena oli arvioida kitin laajemman käyttöönoton mahdollisuutta käytössä olleessa laboratoriossa. Työn aikana ilmaantuneita huomioita käytännön toteutukseen on esitetty, ja samalla pohditaan menetelmän haasteita ja etuja beetaglukaanin määrityksessä, ja näytteenvalmistuksen sekä analyysin optimoinnin kohteita, jotka voidaan ottaa huomioon tulevissa määrityksissä. Tutkimusten perusteella ei voida suoraan sanoa, mikä kannoista tuottaa eniten beetaglukaania. Tutkimus painottuu sopivien kantojen seulontaan, ja jatkossa tarkempia määrityksiä varten voidaan tehdä laajempia mittauksia. Tuloksia voidaan kuitenkin käyttää yhtenä arviona beetaglukaanituoton kannalta oleellisimmille kannoille, ja kittiä sekä käytettyjä näytteen valmistusmenetelmiä voidaan hyödyntää ainakin vastaavanlaisiin kantojen seulontatarkoituksiin

Omistuslauseen subjekti kiinankielisten suomenoppijoiden teksteissä

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kiinankielisten suomenoppijoiden tekstiin tuottamia omistuslauseita ja erityisesti niiden subjektia. Omistuslauseen subjekti on prototyyppisessä omistuslauseessa habitiiviadverbiaalia ja olla-verbiä seuraava substantiivilauseke (eli NP). Tutkimusaineistonani käytän kansainvälistä oppijansuomen korpusta (International Corpus of Learner Finnish eli ICLFI). Omana osakorpuksenani toimii vuonna 2008 Pekingin yliopistossa kirjoitetut tekstit, joita on 163 kappaletta. Korpuksen tekstit on arvioitu eurooppalaisen viitekehyksen taitotasojen mukaan. Taso A on nimeltään Perustason kielenkäyttäjä, taso B on Itsenäinen kielenkäyttäjä ja taso C on Taitava kielenkäyttäjä. Olen etsinyt osakorpuksestani manuaalisesti lauseet, jotka ovat muotoa: adessiivisijainen habitiiviadverbiaali + olla-verbi + substantiivilauseke. Verbejä olen etsinyt eri aikamuodoissa ja tapaluokissa. Omistuslauseita käytettiin 89 tekstissä ja omistuslauseita oli kaikkiaan 188 kappaletta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän soveltaen virheanalyysiä. Virheanalyysin lisäksi olen laskenut oikein ja epätyypillisesti muodostettujen lauseiden lukumäärät eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoilla. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Kuinka suuressa osassa aineiston omistuslauseista on oikein muodostettu subjekti ja kuinka suuressa osassa ei? 2. Miten edellä saadut luvut suhteutuvat eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoihin? 3. Millaisia ovat epätyypillisesti muodostetut omistuslauseet sekä kuinka paljon niitä on määrällisesti ja prosentuaalisesti? Oikein muodostettuja lauseita on 70,7 % ja epätyypillisiä 29,3 %. Aineistossani omistuslauseita on käytetty neljää C1-tason tekstiä lukuun ottamatta vain B-tasojen teksteissä. Olen jakanut epätyypilliset omistuslauseet seitsemään ryhmään. Kolme ryhmää liittyy subjektin sijanvalintaan ja loput neljä ryhmää ovat muita epätyypillisyyksiä. Kiinalaiset suomenoppijat käyttävät omistuslausetta runsaasti B1- ja B2-tasoilla. Oppimista tapahtuu selkeästi B1-tasolla, koska kielitaidon tarkkuus paranee eli virheiden osuus vähenee B2-tasolle siirryttäessä