Cross-cultural network management : case study in connecting young Barents - network

The purpose of this thesis is to examine the reflections of cultural diversity on network management. The theoretical background of the research is in theories of cultural diversity and network management. As the basic theory of national cultures, I have used Hofstede’s cultural dimensions which are power–distance, individualism–collectivism, masculinity–femininity and avoidance of uncertainty. The main researchers on the field of network management are Agranoff and McGuire with their theory about collaborative management activities. The research was conducted in a cross-cultural Connecting Young Barents –network which operates in the Barents region between Norway, Finland and Russia. The network is aiming at preventing youth outflow from the northern areas in the Barents region. The network consists of the steering group which organizes the activities and the youngsters who participate in them. Network management is often said to be different from traditional hierarchical management activities. Besides, cultural diversity is often seen to complicate management even more. Combining these two issues we can state that cross-cultural network management is challenging. Through this piece of research, I have examined how cultural diversity appears in regard to network management. According to the empirical material and results of this study, the reflections of cultural diversity on network management are versatile. It was clear that it causes many disadvantages concerning for example language and communication. Also the organizational and socio-economical factors were seen to have affects. However, according to the results the challenges and negative factors weren’t seen as the most significant causes of cultural diversity. Most of all, cultural diversity was seen as a source of inspiration, innovation and learning

Metaforan ja ajatuksen käsikirja

[Gibbs, R. W. Jr. (toim.): The Cambridge handbook of metaphor and thought

Kognitiivisen kielitieteen uusia suuntauksia

[Vyvyan Evans ja Stéphanie Pourcel (toim.): New directions in cognitive linguistics

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu. Taustaraportti. Biohajoavat jätteet

Biohajoavat jätteet - raportti on yksi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) kuudesta painopisteestä. Siihen kootut tiedot ovat lähtötietoina asetettaessa jätesuunnitelman biohajoavia jätteitä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Jätehuollon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 3 %, josta valtaosa, n. 90 %, aiheutuu kaatopaikkojen metaanipäästöistä. Kaatopaikat sekä muut jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen toiminnot aiheuttavat päästöjä, viihtyvyys- ja terveyshaittoja. Merkittävä osa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteenkäsittelyn muista haitoista aiheutuu biohajoavasta jätteestä. Biohajoavien jätteiden hyödyntämisen tehostaminen parantaa muun jätehuollon kehittämisedellytyksiä, kun ongelmia aiheuttavien biohajoavien jätteiden määrä vähenee materiaalivirroissa. Jätesuunnittelun tavoitteena on löytää toimenpiteitä, joilla vähennetään biohajoavien jätteiden määrää, edistetään biohajoavien jätteiden hyödyntämistä aineena ja energiana sekä parannetaan kompostituotteiden laatua. Painopisteessä tarkastellaan yhdyskuntien ja yritystoiminnasta syntyvän yhdyskuntajätteen biohajoavaa osuutta, erilliskerättyä sekä syntypaikalla käsiteltyä biojätettä sekä entisiä elintarvikkeita (sivutuoteasetuksen luokkaan III kuuluvia eläinperäisiä elintarvikkeita). Tarkastelun ulkopuolelle jäävät jätejakeet, joilla on jo suhteellisen hyvin toimiva keräily-, käsittely- ja hyödyntämisverkosto. Näitä ovat mm. maa- ja metsätalouden-, metsäteollisuudensekä tuottajavastuun piiriin kuuluvat biohajoavat jätteet. Painopisteen valmistelusta on vastannut Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen ym¬päristökeskus on tehnyt painopisteen vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti

Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnittelu

Biohajoavat jätteet - raportti on yksi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisen jätesuunnitelman (ELSU) kuudesta painopisteestä. Siihen kootut tiedot ovat lähtötietoina asetettaessa jätesuunnitelman biohajoavia jätteitä koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Jätehuollon osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 3 %, josta valtaosa, n. 90 %, aiheutuu kaatopaikkojen metaanipäästöistä. Kaatopaikat sekä muut jätteen käsittelyn ja hyödyntämisen toiminnot aiheuttavat päästöjä, viihtyvyys- ja terveyshaittoja. Merkittävä osa jätehuollon kasvihuonekaasupäästöistä ja jätteenkäsittelyn muista haitoista aiheutuu biohajoavasta jätteestä. Biohajoavien jätteiden hyödyntämisen tehostaminen parantaa muun jätehuollon kehittämisedellytyksiä, kun ongelmia aiheuttavien biohajoavien jätteiden määrä vähenee materiaalivirroissa. Jätesuunnittelun tavoitteena on löytää toimenpiteitä, joilla vähennetään biohajoavien jätteiden määrää, edistetään biohajoavien jätteiden hyödyntämistä aineena ja energiana sekä parannetaan kompostituotteiden laatua. Painopisteessä tarkastellaan yhdyskuntien ja yritystoiminnasta syntyvän yhdyskuntajätteen biohajoavaa osuutta, erilliskerättyä sekä syntypaikalla käsiteltyä biojätettä sekä entisiä elintarvikkeita (sivutuoteasetuksen luokkaan III kuuluvia eläinperäisiä elintarvikkeita). Tarkastelun ulkopuolelle jäävät jätejakeet, joilla on jo suhteellisen hyvin toimiva keräily-, käsittely- ja hyödyntämisverkosto. Näitä ovat mm. maa- ja metsätalouden-, metsäteollisuudensekä tuottajavastuun piiriin kuuluvat biohajoavat jätteet. Painopisteen valmistelusta on vastannut Uudenmaan ympäristökeskus. Suomen ym¬päristökeskus on tehnyt painopisteen vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin. Vaikutukset on arvioitu SOVA-lain mukaisesti

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi

Hankkeessa on selvitetty sote-henkilöstön ennakoinnin nykytilanne ja kehittämistarpeet sekä ennakoinnin tekoa eräissä muissa maissa. Hankkeessa on laadittu projektiolaskelmia sote-henkilöstön tarpeen ja tarjonnan kehityksestä vuoteen 2040 mennessä. Ne on toteutettu täydentämällä palvelutarpeen kehitystä arvioivan SOME-mallin ja työmarkkinoita ja kansantaloutta kuvaavan FINAGE-mallin tietokantoja työssäkäyntiä kuvaaviin tilastoihin. Työvoimatarpeen mallinnus yhdistää siten palvelutarpeen ennakoidun kehityksen eri palvelumuotojen tuottamiseen tarvittavan työvoiman ammatti- ja koulutustietoon. Sote-henkilöstön tarjontaa on arvioitu yhdistämällä arviot nykyisten ja tulevien sote-koulutettujen sekä maahanmuuton määristä uraprofiileihin, jotka kuvaavat sote-koulutettujen siirtymiä eri ammatteihin ja työvoiman ulkopuolelle. Työvoiman tarpeen ja tarjonnan arviot yhdistämällä arvioidaan sote-ammattiryhmien muutostarvetta tulevaisuudessa. Hankkeen keskeisiä tulemia on, että nopea demografinen muutos kasvattaa palvelutarvetta ja muuttaa tarvittavien palvelujen rakennetta nykytoimintatapojen valossa työvoimaintensiivisempään suuntaan. Tämä saattaa johtaa kuiluun tarjonnan ja kysynnän välillä eräiden ammattiryhmien osalta. Työvoimatarvetta tulisi kuitenkin tarkastella koko kansantalouden tasolla, koska lähes neljännes sote-ammattilaisista työskentelee sote-sektorien ulkopuolella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Tukimateriaalin tuottaminen iäkkäille insuliinihoitoista tyypin 2 diabetesta sairastaville venäjänkielisille maahanmuuttajille ja heitä ohjaavalle hoitohenkilökunnalle

Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tuottaa tukimateriaalia iäkkäille tyypin 2 diabetesta sairastaville venäjänkielisille maahanmuuttajille. Opinnäytetyömme liittyy LOG-Sote-hankkeeseen (Lokaali- ja globaali kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla). Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa maahanmuuttajataustaisen väestön terveystarpeita ja ongelmia terveyden edistämiseksi ja terveyspalvelujen kehittämiseksi. Opinnäytetyömme tulee käyttöön hankkeen yhteistyökumppaneille. Venäjänkielinen tukimateriaali (liite 3) toimii itsehoidon tukena kotioloissa ja tarvittaessa päivittäisenä muistutuksena ikääntyneille potilaille. Hoitohenkilökunnan antaman ohjauksen tueksi sama tukimateriaali on myös suomenkielisenä (liite 2), jolloin se yhdessä venäjänkielisen tukimateriaalin kanssa helpottaa molemminpuolista ymmärrystä ja vuorovaikutusta ohjaustilanteessa. Tukimateriaalin käytön edellytyksenä on, että ohjaajalla ja potilaalla on kohtalainen kielellinen ymmärrys. Tukimateriaalin ei ole tarkoitus korvata suullista ohjausta, vaan tarjota uuden työkalun sen tueksi. Tukimateriaalissa käydään läpi verensokerin mittaaminen, insuliinin pistostekniikka sekä matalan ja korkean verensokerin oireet. Tiedon sisäistämistä on tuettu havainnollistavien kuvien ja selkokielisten ohjeiden avulla. Teoriaosuudessa perehdyimme venäjänkielisiin maahanmuuttajiin, ikääntyneen diabeetikon erityispiirteisiin sekä hyvään potilasohjaukseen. Lisäksi käsittelemme laadukkaan kirjallisen potilasohjeen tuottamista. Opinnäytetyömme näyttöön perustuvan teoriapohjan keräsimme sekä suomenkielisistä että kansainvälisistä tietokannoista. Käytimme myös uusinta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tukimateriaali on tuotettu pdf-muodossa ja tallennettu cd-rom–levykkeelle, jotta se olisi helposti välitettävissä ja käytettävissä. Tukimateriaalin sisältö käydään yhdessä läpi ohjaustilanteessa, jonka jälkeen potilas saa yksilöllisillä tiedoilla täydennetyn tukimateriaalin kotiin. Kotona potilas käyttää tukimateriaalia muistin tukena jokapäiväisessä itsehoidossa. Tukimateriaalin havainnollistavat kuvat voidaan laittaa näkyvälle paikalle helpottamaan muistamista. Lisääntynyt tieto sairaudesta ja sen hoidosta sekä saatu tuki lisäävät potilaiden hoitoon sitoutumista ja voimaannuttavat heidät sairauden hoitoon. Tukimateriaalin avulla iäkkäiden tyypin 2 diabetesta sairastavien venäjänkielisten maahanmuuttajien itsehoito ja sairauden hoitotasapaino paranevat. Tukimateriaali parantaa hoitohenkilökunnan ohjausvalmiuksia, jolloin venäjänkielisten potilaiden kokemukset sairauden hoidosta ja saadusta ohjauksesta paranevat ja tyytyväisyys kasvaa.Our final project was executed in order to provide supportive material for the elderly with type 2 diabetes mellitus among the Russian-speaking immigrants. Our final project relates to the LOG SOTE project (Local and global development of social and health care). LOG SOTE project aims to identify the immigrant population’s health needs, problems and health remediation. Our final project will be available for project partners in the social care sector. Language support material in Russian (appendix 3) was designed to aid self-care at home and will also work as a reminder for elderly patients. Along with the Nursing staff's guidance, supportive material written in Finnish (appendix 2) and Russian, will improve mutual understanding and interaction between the patient and nursing personnel. A mutual language between the patient and the nursing staff is a condition for the use. The supportive material is not intended to replace the verbal guidance but to offer a new tool to support the guidance. The supportive material consists of measurement of blood glucose, insulin injection techniques, and high and low blood sugar symptoms. In order to provide easily absorbed self-care information and guidance, illustrative pictures and simple instructions are produced. In the theoretical part, we familiarized ourselves with the Russian-speaking immigrants, the elderly diabetic characteristics and good patient treatment. In our final project we also explored the requirements and expectations of the high-quality patient instructions. The theoretical and evidence-based data of our final project was gathered from Finnish and international databases. We also used the latest literature related to the topic. Supportive material was printed out in an electronic form (PFD) and stored on CD. The material is easily distributable and available. The patient and the nurse will go through the content of the support material together after which the patient gets home the material supplemented with individual information. At home, the patient can use the support material as an everyday reminder of self-care. The illustrative pictures can be put up on a visible place to make it easier to remember. Increased knowledge of the illness, knowledge on diabetes self-management and enhanced customer service will increase the patient self-care involvement. Supportive material for older people with type 2 diabetes, self-care -management and medical treatment are paramount to the treatment. The provided material will improve the nursing staff’s instruction and guidance skills, whereas the Russian-speaking patients' experiences from the disease treatment and general interactions between the patient and counseling will be improved and the patient satisfaction grows