Firm-level political risk and corporate credit default swap spreads : Evidence from Europe

The purpose of this thesis is to examine the relationship between firm-level political risk and European corporate credit default swap spreads. Existing theory models political risk as a mostly systematic type of risk which induces a non-diversifiable effect on asset prices. This notion is challenged by recent studies which find that the incidence of political risk varies considerably across individual firms, suggesting that firm-level political risk is a potentially significant phenomenon. The majority of previous research regarding the influence of political risk on credit default swap spreads has examined the US market using measures which represent aggregate political risk. This thesis provides a new perspective by focusing on the European credit default swap market and utilizing a novel measure of firm-level political risk. The empirical analysis is conducted using a panel sample which consists of 3374 quarterly observations for 132 firms over the period beginning in the first quarter of 2008 and ending in the second quarter of 2019. The methodological approach is based on a fixed effects panel regression model in which the credit default swap spread is used as the dependent variable and the firm-level political risk measure is used as the main independent variable of interest. Additional firm-specific and market-level control variables are used to isolate the effect of other factors which influence credit default swap spreads. The fixed effects specification will also alleviate the potential omitted variable bias by capturing the effect of unobserved firm characteristics and market-wide trends which vary over time. The results show that firm-level political risk has a statistically significant positive effect on credit default swap spreads. The significant positive effect is retained when the analysis considers firm-level political risk associated with various political topics, although the evidence is not statistically or economically meaningful enough to assert that the effect is distinctly heterogenous across different political topics. The results also suggest that firm-level political risk has a persistent quality as the effect that it induces in the credit default swap market is realized with a delay. This thesis does not find that firm-level political risk has pronounced interaction effects with the credit default swap spreads of firms which belong to politically sensitive industries. Additional robustness tests confirm that the effect of firm-level political risk is not subsumed when political sentiment and aggregate political risk related to the domestic European market are taken into consideration.Tutkielman tarkoituksena on tarkastella yritystason poliittisen riskin ja eurooppalaisten yritysten luottoriskinvaihtosopimusten hintojen välistä suhdetta. Olemassa oleva teoria kuvaa poliittista riskiä pääosin systemaattisena riskinä, jonka vaikutusta rahoitusvälineiden hintoihin ei ole mahdollista hajauttaa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan poliittisen riskin ilmaantuvuus vaihtelee huomattavasti yksittäisten yritysten välillä viitaten siihen, että yritystason poliittinen riski on mahdollisesti merkittävä ilmiö. Suurin osa aikaisemmista tutkimuksista on tutkinut poliittisen riskin vaikutusta luottoriskinvaihtosopimusten hintoihin Yhdysvaltojen markkinoilla käyttäen aggregaattitason poliittista riskiä kuvaavia mittareita. Tämä tutkielma tarjoaa uuden näkökulman keskittymällä Euroopan luottoriskinvaihtosopimusmarkkinoihin ja hyödyntämällä uutta yritystason poliittista riskiä kuvaavaa mittaria. Empiirisessä analyysissa käytetty aineisto koostuu 132 yrityksestä ja kattaa yhteensä 3374 kvartaalitason havaintoa aikavälillä, joka alkaa vuoden 2008 ensimmäisestä kvartaalista ja päättyy vuoden 2019 toiseen kvartaaliin. Tutkielman metodologia perustuu kiinteiden vaikutusten paneeliregressiomalliin, jonka selitettävänä muuttujana käytetään luottoriskinvaihto-sopimuksen hintaa ja keskeisenä selittävänä muuttujana yritystason poliittisen riskin mittaria. Aineistoon sisältyvät yrityskohtaiset ja markkinatason kontrollimuuttujat eristävät luottoriskinvaihtosopimusten hintoja määrittävien muiden tekijöiden vaikutukset. Regressiomallin kiinteät vaikutukset korjaavat myös mahdollista puuttuvien muuttujien harhaa ottamalla huomioon havaitsemattomien yrityskohtaisten ominaispiirteiden ja ajan myötä muuttuvien markkinatason trendien vaikutukset. Tutkielman tulokset osoittavat, että yritystason poliittisella riskillä on tilastollisesti merkittävä positiivinen vaikutus luottoriskinvaihtosopimusten hintoihin. Poliittisella riskillä on pitkittynyt vaikutus, joka realisoituu viiveellä luottoriskinvaihtosopimusten markkinoilla. Tulokset näyttävät myös, että tilastollisesti merkittävä positiivinen vaikutus on havaittavissa käytettäessä aihekohtaisia yritystason poliittisen riskin mittareita. Tulosten perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista todeta, että erilaisten poliittisten aiheiden vaikutusten välillä olisi huomattavia eroja. Tämän lisäksi poliittisesti herkillä toimialoilla olevien yritysten luottoriskinvaihtosopimusten hinnat eivät reagoi voimakkaammin yritystason poliittiseen riskiin. Täydentävät robustisuustestit osoittavat, että yritystason poliittisen riskin vaikutuksen tilastollinen ja taloudellinen merkitsevyys säilyy ennallaan, kun poliittinen sentimentti ja Euroopan kotimarkkinoita koskeva aggregaattitason poliittinen riski otetaan huomioon

Korkeiden rakennusten hankekehitysvaiheen stabiliteettimallin luonti algoritmiavusteisesti

Suomessa kaupungistuminen ohjaa tiiviimpään rakentamiseen ja täten usein korkeampiin rakennuksiin. Hankekehitysvaiheessa määritetään rakennukseen valitun rakennejärjestelmän toteutettavuus ja toimivuus. Korkeiden rakennusten rakennejärjestelmien analysoinnin monimutkaisuus haastaa usein kokeneenkin suunnittelijan. Analysointia varten tyypillinen tapa on luoda erilliseen laskentaohjelmaan stabiliteettimalli, jolla rakenteen kokonaistarkastelu voidaan suorittaa FEM-analyysin avulla. Yhtenä haasteena lähestymistavassa on stabiliteettimallin luonnin työläys: koko malli joudutaan luomaan lähes tyhjästä ennen kuin tuloksia päästään analysoimaan. Tässä tutkimuksessa tutkitaan algoritmiavusteisen suunnittelun soveltumista stabiliteettimallin luontiin. Suunnittelumenetelmien kehittymisen myötä algoritmiavusteinen suunnittelu on yleistynyt arkkitehtisuunnittelun lisäksi myös rakennesuunnittelussa. Kirjallisuudesta löytyvät algoritmiavusteisen suunnittelun tunnistetut sovelluskohteet ovat toisaalta geometrisesti monimutkaiset kohteet, ja toisaalta toistuvat rakenteet. Stabiliteettimallin luontiin käytettävissä olevat lähtötiedot vaihtelevat kohdekohtaisesti. Diplomityössä tiedonkeruumenetelmänä käytetty avoin haastattelututkimus määritteli perinteistä stabiliteettimallin luontiprosessia. Haastattelutulosten mukaan haasteena ovat lähtötietojen varianssi ja toisaalta prosessin aikana ilmenevät suuretkin muutokset kohteen tietoihin. Avoimen haastattelututkimuksen tulosten mukaan suunnittelijoiden käyttämät ohjelmistot eivät myöskään tue joustavasti muutosten tekemistä tai lähtötiedon muokkaamista suoraan oikeaan muotoon. Stabiliteettimallin tarkoitus pohjaa rakennesuunnittelua ohjaaviin eurokoodeihin. Luotavan algoritmiavusteisen prosessin tulee mahdollistaa lähtötietojen erilainen määrä, jotta voidaan taata tarkoituksenmukainen lopputulos vaihtelevissa projekteissa. Tutkimuksessa luotava stabiliteettimallin luontiprosessi on koostettu modulaarisesti erilaisista alaosista kolmen pääosan alle. Ensimmäinen pääosista on lähtötietojen kerääminen, toinen objektimallin hienosäätö laskentamallin tarkkuustasoon ja kolmas varsinaisen stabiliteettimallin luonti laskentaohjelmaan. Modulaarisella rakenteella helpotetaan prosessin ylläpitoa ja mahdollistetaan ketterä jatkokehitys uusilla moduuleilla. Tutkimuksessa luodusta algoritmiavusteisesta stabiliteettimallin luontiprosessista voidaan puhua puoliautomaattisena kokonaisuutena. Työssä havaittiin, että lähtötietojen varianssi vaati ensin manuaalista yhtenäistämistä ja jäsentelyä, jotta algoritmiavusteinen prosessi olisi toimintavarmaa. Tutkimuksen mukaan tämä ensimmäisen vaiheen lähtötietojen muokkaaminen kuitenkin jäsentelee myös rakennesuunnittelijan näkemystä rakennejärjestelmästä ja luo säännönmukaiset raamit arkkitehtisuunnitelmien tarkastamiseen järjestelmän toimivuuden suhteen. Täysin algoritmisia prosesseja ovat lähtötietojen koostaminen objektimalliin, objektimallin tietosisällön rikastaminen ja mittatarkkuuden siistiminen sekä varsinainen stabiliteettimallin luonti. Tutkimuksessa luodut algoritmit ja lähtötietomääritykset osoittautuivat tapaustutkimuksessa joustaviksi hyvin erilaisille kohteille. Vastaavasti luotu systeemi tukee perinteistä stabiliteettimallin luontiprosessia huomattavasti paremmin muutosten viemistä osaksi prosessia, koska suunnittelijan manuaalisesti määriteltävät lähtötiedot ovat yksinkertaisessa muodossa. Tutkimuksessa kuitenkin korostetaan rakennesuunnittelijan roolin tärkeyttä osana prosessia. Algoritmille syötettävien lähtötietojen tarkoituksenmukaisuus, tehtyjen valintojen vaikutukset ja luotavan mallin tarkkuustaso ovat rakennesuunnittelijan harkinnan varassa samoin kuin luotavan mallin käyttötapa analysoinnissa

Long-term follow-up of prenatally dexamethasone-treated children at risk for congenital adrenal hyperplasia

Congenital adrenal hyperplasia (CAH) is a disorder of steroid genesis affecting approximately 1:10 000 children and leading to increased levels of androgens during foetal life and subsequent virilization of external genitalia in affected girls. However, prenatal virilization can be eliminated by antenatal dexamethasone (DEX) treatment. To be fully effective, DEX treatment has to be started in the 6–7th postmenstrual week and continued until the results of the prenatal diagnosis are available at gestational week 11– 12. This means that 7 out of 8 foetuses (boys and unaffected girls) are treated unnecessarily during early gestation. CAH-affected girls are treated to term. We performed a long-term follow-up of children treated in Sweden during the years 1985–1995, and 26 of the 40 treated individuals participated in the study. The control group consisted of 35 sex- and age-matched healthy children. In general, the DEX-treated children were as well adjusted as the controls (Studies I and II). There were no between-group differences in major cognitive measures such as IQ, learning and memory. Parents reported that the DEX-treated children performed just as well at school as the controls. However, in a test of verbal working memory (WM), significantly lower results were observed in CAH-unaffected short-term treated children. The CAH-affected children did not differ from the control group, probably owing to small sample size and, consequently, low power. The verbal WM was correlated with the children‟s self-perception of difficulties in scholastic ability, another measure in which CAH-unaffected children differed from the controls. In measures of temperament, psychopathology and well-being, parents reported generally as good health in the DEX- exposed group as in the control group. The only difference was an observed increase in sociability in DEX-exposed children. In the children‟s self-ratings, however, increased social anxiety was observed. This difference was significant in CAH-unaffected short- term-treated children. In order to study gender role behaviour (Studies III and IV), we developed a new instrument, the Karolinska Inventory of Gender Role Behaviour (KI-GRB), which was evaluated in an additional group of 180 school-age children. The underlying dimensions of the inventory were described by the factor structure and the KI-GRB subscales were also associated with sex-specific cognition. In prenatally DEX-exposed, CAH-unaffected boys, more neutral behaviours were observed, while in girls no group differences emerged after controlling for site of residence. A similar pattern was found when CAH-affected children were included in the analyses In summary, these studies indicate that prenatal DEX treatment of CAH may have negative effects on certain aspects of cognitive and affective development, as well as affect gender role behaviour

Omistusrakenteen yhteys investointien kassavirtaherkkyyteen suomalaisella aineistolla

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää omistusrakenteen yhteyttä investointien kassavirtaherkkyyteen. Vapaiden kassavirtojen puute voi aiheuttaa ali-investointiongelman, sillä informaation epäsymmetriasta johtuva korkea ulkoisen rahoituksen kustannus haittaa kannattavienkin investointien rahoitusta. Liian suuri vapaiden kassavirtojen määrä voi puolestaan kannustaa yrityksen johtoa hyväksymään epävarmojakin investointiprojekteja, mikä aiheuttaa yli-investointiongelman. Tutkimus on suoritettu regressioanalyysilla aineiston koostuessa suomalaisista pörssiyhtiöistä. Tutkimuksen perusteella suomalaiset pörssiyhtiöt ovat kassavirtaherkkiä, joka viittaa siihen, että investoinnit ovat riippuvia vapaiden kassavirtojen määrästä. Toisaalta tutkimuksessa on tarkasteltu myös sitä, minkälainen yhteys sisäpiirin omistusosuuden kasvulla on investointien kassavirtaherkkyyteen. Sisäpiirin omistusosuuden kasvaessa myös kassavirtaherkkyys kasvaa, mikä viittaa informaation epäsymmetriasta johtuvaan ali-investointiongelmaan

Advances in Streamlining Software Delivery on the Web and its Relations to Embedded Systems

Software delivery has evolved notably over the years, starting from plan-driven methodologies and lately moving to principles and practises shaped by Agile and Lean ideologies. The emphasis has moved from thoroughly documenting software requirements to a more people-oriented approach of building software in collaboration with users and experimenting with different approaches. Customers are directly integrated into the process. Users cannot always identify software needs before interacting with actual implementations. Building software is not only about building products in the right way, but also about building the right products. Developers need to experiment with different approaches, directly and indirectly. Not only do users value practical software, but the development process must also emphasise on the quality of the product or service. Development processes have formed to support these ideologies. To enable a short feedback-cycle, features are deployed often to production. A software is primarily delivered through a pipeline consisting of tree stages: development, staging and production. Developers develop features by writing code, verify these by writing related tests, interact and test software in a production-like 'staging' environment, and finally deploy features to production. Many practises have formed to support this deployment pipeline, notably Continuous Integration, Deployment and Experimentation. These practises focus on improving the flow of how software is being developed, tested, deployed and experimented with. The Internet has provided a thriving environment for using new practises. Due to the distributed nature of the web, features can be deployed without the need of any interaction from users. Users might not even notice the change. Obviously, there are other environments where many of these practises are much harder to achieve. Embedded systems, which have a dedicated function within a larger mechanical or electrical system, require hardware to accompany the software. Related processes and environments have their limitations. Hardware development can only be iterative to a certain degree. Producing hardware takes up front design and time. Experimentation is more expensive. Many stringent contexts require processes with assurances and transparency - usually provided by documentation and long-testing phases. In this thesis, I explore how advances in streamlining software delivery on the web has influenced the development of embedded systems. I conducted six interviews with people working on embedded systems, to get their view and incite discussion about the development of embedded systems. Though many concerns and obstacles are presented, the field is struggling with the same issues that Agile and Lean development are trying to resolve. Plan-driven approaches are still used, but distinct features of iterative development can be observed. On the leading edge, organisations are actively working on streamlining software and hardware delivery for embedded systems. Many of the advances are based on how Agile and Lean development are being used for user-focused software, particularly on the web

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Antarktiksen hyllyjäätiköihin

Tiivistelmä. Tässä kandityössä perehdytään ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin Antarktiksen hyllyjäätiköillä. Erityisesti keskitytään hyllyjäätiköiden pohjan sulamiseen (basal melt) lämpenevän valtameren johdosta. Suurin osa ilmastonmuutoksen tuottamasta lämmöstä on joutunut valtamereen, joten tämä hyllyjäätiköiden sulamisen muoto on havaittu olevan merkittävämpi kuin aiemmin on tiedetty. Tärkein tekijä hyllyjäätiköiden pohjan sulamiseen on sirkumpolaarinen syvä vesi, joka kiertää lähes koko Antarktiksen mannerta. Sirkumpolaarinen syvä vesi on sekoitusta kaikkien maailman valtamerien syvistä vesistä. Viime vuosina tämän vesimassan lämpötila on kohonnut ja sitä on alkanut kulkeutua enemmän hyllyjäätiköiden heikkoihin kohtiin erilaisista syistä, joista myös keskustellaan tässä kandityössä. Työssä paneudutaan myös Antarktiksen hyllyjäätiköiden tulevaisuuden sulamiseen ja siitä aiheutuviin mahdollisiin seurauksiin. Erityisesti keskityn Amundsenin meren alueeseen, sillä se on todella tärkeä alue koko Länsi-Antarktiksen mannerjäätikön tulevaisuutta ajatellen

A system theoretical approach to the characteristics of a successful future innovation ecosystem

Doutoramento em Gestão IndustrialA presente dissertação examina a relação inovação-indivíduocontexto sob o ponto de vista da teoria de sistemas. O propósito do presente estudo é explorar a “performance” sustentada do ecossistema de inovação onde diversas realidades controversas surgem simultaneamente. A primeira parte da dissertação é uma análise conceptual da inovação, do indivíduo e do ambiente de inovação. A segunda parte considera o método da “Grounded Theory” e o material de investigação obtido das experiências de empreendedores de várias profissões. A investigação empírica da terceira parte explora as experiências relacionadas com inovação-indivíduo-contexto. Como resultado da análise comparativa e contínua dos resultados da investigação e de investigação anterior, um modelo ideal de Círculo Virtuoso de Inovação em Sistemas auto-organizados e autoprodutivos é estabelecido. Os resultados indicam que, apara além da parte visível e tangível da inovação, também a parte invisível e intangível é fundamental na “performance” sustentada da geração de inovação radical e incremental. Um ecossistema de inovação autónomo, que seja autoorganizado e auto-produtivo depende da capacidade intelectual e emocional dos indivíduos. Desviando-se de investigação anterior, o presente estudo descobre a capacidade emocional embebida nos indivíduos como pré-requisito para a inovação. O presente estudo indica que a capacidade humana para tolerar as inconveniências e a frustração, em conjunto com a capacidade para gerar energia cognitiva e emocional para o sistema são os mecanismos que suportam a auto-renovação dos sistemas. È com base nestas capacidades que a reconciliação das realidades controversas relacionadas com a inovação que o sistema é ao mesmo tempo produtivo e criativo e pode simultaneamente gerar inovação incremental e radical. Assim, a gestão permissiva, descentralizada, centrada na pessoa, produtora de energia e da base para o topo resulta na auto-renovação no sistema e a inovação.This thesis examines innovation-individual-context relation within the framework of systems theory. The purpose of this study is to explore the sustainable performance of innovation ecosystem where many controversial realities take place simultaneously. The first part of the thesis is a conceptual analysis on innovation, individual and innovation environment. The second part considers the qualitative Grounded Theory method and research material consisting from innovation experiences of creative and entrepreneurial forerunners of various professions. The empirical research in the third part explores innovation-individual-context related experiences. As the result of the continuous comparative analysis of the empirical research findings and previous research, an ideal model of Virtuous Innovation Circle in Selforganising and Self-productive Systems is established. The findings indicate that apart from the visible and hard side of the innovation ecosystem also the invisible and soft side is pivotal for sustainable performance in generation of incremental and radical innovation. An autonomous innovation ecosystem, which is selforganising and self-productive relies on individuals’ intellectual and emotional capacity. System (like individual, organisation, region or nation), successfully generating incremental and radical innovation, perceives holistically and, apart from being differentiated, utilises interaction in order to complement the specialized knowledge. Deviating from previous research this study discovered the emotional capacity embedded in individuals as a prerequisite for innovation. This study indicates that human capacity to tolerate inconveniences and frustration together with the capacity to generate cognitive and emotional energy for the system are the mechanisms behind innovation and systems’ selfrenewal. It is due to these capacities that the reconciliation of innovation related controversial realities in the system turns possible and the system can be at the same time both productive and creative and it can simultaneously generate both incremental and radical innovation. Hence, the permissive, decentralised, human-centric, energizing, and bottom up management (called management in autonomous innovation ecosystem) triggers both system’s self-renewal and innovation

Evaluation of myosin VI, E-cadherin and beta-catenin immunostaining in renal cell carcinoma

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>Renal cell carcinoma (RCC) is a cancer of increasing incidence and mortality. Currently, there are no immunohistochemical prognostic markers for RCCs in routine use. The aim of this study was to examine for the first time the immunostaining of myosin VI in RCCs as well as its association with E-cadherin and beta-catenin immunostaining and the prognostic significance of these markers in RCCs.</p> <p>Methods</p> <p>Our study population consisted of 152 patients who underwent surgery for RCCs between 1990 and 1999. The tumours were examined with three immunohistochemical markers: myosin VI, E-cadherin and beta-catenin.</p> <p>Results</p> <p>The immunostaining for cytoplasmic myosin VI was common (72%). One-third of the tumours were immunopositive for nuclear myosin VI. Cytoplasmic myosin VI immunopositivity and nuclear beta-catenin immunostaining were associated with lower Fuhrman grades (<it>p </it>= 0.04 and <it>p </it>= 0.005, respectively), but not stages. There was no significant association between myosin VI immunostaining and the histological subtype of RCC. Nuclear myosin VI was associated with the nuclear expression of beta-catenin. A direct association could also be proven between membranous E-cadherin and cytoplasmic beta-catenin. Cytoplasmic myosin VI immunostaining was a marker of poorer prognosis in multivariate Cox regression model adjusted with stage and Fuhrman grade with hazard ratio 2.4 (95% confidence interval 1.1 to 5.0 with <it>p </it>= 0.024).</p> <p>Conclusions</p> <p>Cytoplasmic myosin VI immunopositivity and nuclear beta-catenin immunostaining were associated with lower Fuhrman grades, and there was a strong positive relationship between E-cadherin immunostaining and beta-catenin immunostaining in RCCs. Cytoplasmic myosin VI immunostaining was associated with poorer prognosis in RCCs.</p

Karvatassu koulussa : koira-avusteinen pedagogiikka oppilaiden silmin

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä vaikutuksia koulukoiralla on oppilaaseen, luokkaan ja koulunkäyntiin neljännen luokan oppilaan näkökulmasta. Lisäksi tutkimme, mitkä asiat koulupäivän aikana ovat merkittäviä oppilaille. Vertasimme myös, eroavatko oppilaiden merkittävinä pitämät asiat ennen koirajaksoa ja koirajakson aikana. Tutkimus toteutettiin neljännellä luokalla eräässä tamperelaisessa koulussa. Luokassa oli 21 oppilasta. Tutkimuksessa käytettiin toisen tutkijan omaa koiraa. Keräsimme oppilailta päiväkirjatekstejä, haastattelimme oppilaita sekä havainnoimme luokkaa. Tämän lisäksi videoimme koulukoirapäivinä muistimme tueksi muutamia tunteja. Koulukoiran pääasiallisena tehtävänä oli vain olla läsnä luokassa, mutta toteutimme lisäksi muutamia koiratuokioita matematiikan ja äidinkielen tunneilla. Koiratuokioissa oppilaat tekivät pienryhmissä tehtäviä koiran kanssa. Nämä koiratuokiot tukivat luokan oman opettajan opetusta. Analysoimme aineiston sisällönanalyysillä teemoittelun ja kategorioihin luokittelun avulla. Ensimmäiseen tutkimuskysymykseemme liittyen tulokset jakautuivat kuuteen pääteemaan. Nämä teemat olivat tekeminen koiran kanssa, koiran kautta heränneet tuntemukset, vaikutukset luokassa ja oppilaissa, empatia koiraa kohtaan, negatiiviset kokemukset ja muut asiat. Tekemiseen koiran kanssa sisältyi esimerkiksi yhteinen tehtävien tekeminen. Koiran kautta heränneisiin tuntemuksiin kuuluivat muun muassa ajatukset koirasta sekä kokemus tunteiden jakamisesta sanattomasti koiran kanssa. Keskittyminen koulutehtäviin ja koiran rauhoittava vaikutus luokkaan olivat vaikutusten kategorian tuloksia. Empatiaan koiraa kohtaan liittyi muun muassa huoli koiran herkistä korvista luokan äänitason noustessa liian korkealle. Negatiivisiin kokemuksiin kokosimme oppilailta esiin nousseita kielteisiä huomioita, kuten tyttöjen välillä syntynyt kateus koiran huomiosta. Pääasiassa oppilaat olivat kuitenkin sitä mieltä, ettei koulukoirasta ollut haittaa. Muut asiat -kategoriaan kirjasimme sellaisia oppilaiden sanoittamia huomioita, jotka eivät kuuluneet mihinkään muuhun kategoriaan. Toiseen tutkimuskysymykseen saimme tuloksia kolmen merkityskategorian kautta, joita olivat mainittu, merkittävä ja erittäin merkittävä. Ilman koiraa erittäin merkittäviä asioita koulupäivän aikana olivat kuvataide- ja liikuntatunnit. Muut oppiaineet luokittuivat lähinnä mainituiksi. Koulukoirapäivinä erittäin merkittäviä asioita olivat koiratuokiot ja tekeminen koiran kanssa sekä liikunta- ja kuvataidetunnit. Tulosten perusteella voidaan todeta, että koira-avusteinen pedagogiikka voi olla toimiva ja ainutlaatuinen opetusmenetelmä, jonka mahdollisuuksia luokassa kannattaa kokeilla. Koira-avusteinen pedagogiikka voi auttaa saavuttamaan tunne- ja vuorovaikutustasolla sellaisia asioita, joihin ei välttämättä päästäisi ilman elävän, viattoman ja suvaitsevan eläinystävän apua. Näemme koulukoirissa potentiaalia, jota koulujen kannattaisi mahdollisuuksien mukaan hyödyntää