Validity of the single-particle description and charge noise resilience for multielectron quantum dots

We construct an optimal set of single-particle states for few-electron quantum dots (QDs) using the method of natural orbitals (NOs). The NOs include also the effects of the Coulomb repulsion between electrons. We find that they agree well with the noniteracting orbitals for GaAs QDs of realistic parameters, while the Coulomb interactions only rescale the radius of the NOs compared to the noninteracting case. We use NOs to show that four-electron QDs are less susceptible to charge noise than their two-electron counterparts.Comment: 11+ pages, 5 figure

Statistical investigation of climate change effects on the utilization of the sediment heat energy

Suvilahti, a suburb of the city of Vaasa in western Finland, was the first area to use seabed sediment heat as the main source of heating for a high number of houses. Moreover, in the same area, a unique land uplift effect is ongoing. The aim of this paper is to solve the challenges and find opportunities caused by global warming by utilizing seabed sediment energy as a renewable heat source. Measurement data of water and air temperature were analyzed, and correlations were established for the sediment temperature data using Statistical Analysis System (SAS) Enterprise Guide 7.1. software. The analysis and provisional forecast based on the autoregression integrated moving average (ARIMA) model revealed that air and water temperatures show incremental increases through time, and that sediment temperature has positive correlations with water temperature with a 2-month lag. Therefore, sediment heat energy is also expected to increase in the future. Factor analysis validations show that the data have a normal cluster and no particular outliers. This study concludes that sediment heat energy can be considered in prominent renewable production, transforming climate change into a useful solution, at least in summertime

A preliminary test for using a borehole as cool storage

This paper describes a preliminary test for using a borehole as a cool storage. The testing was done using a dry borehole in Vaasa area. The cooling was done using a special trailer in period of 9 days after which the borehole was allowed to warm naturally up. Temperature data was collected both cooling and warming periods. The temperature of undisturbed ground had not reached the original bedrock temperature even after 12 days. The temperature data collected also indicate that one can store cool in a similar way as the heat around a borehole. This test did not cause any visible damage to bedrock that is important when making a cool storage.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Perinteinen juhannus Aurinkovaaralla:Aavasaksan juhannusjuhlat 1950–1990

Tiivistelmä. Tutkielmani käsittelee Aavasaksan juhannusjuhlia vuosina 1950–1990. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten juhannusjuhlien ohjelmistoa kehitettiin ja mitä juhannusjuhlista kirjoitettiin. Päälähteinä käytän Lapin Kansaa ja Pohjolan Sanomia. Näiden lisäksi käytän Tornionlaakson matkailijayhdistyksen pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia sekä Aavasaksan ystävien tekemää sanomalehtileikettä. Tutkimusmenetelmänä käytän lähilukua, minkä lisäksi esitä tuloksia tilastollisessa muodossa. Tutkielman keskeisimpiä tuloksia ovat seuraavat: Tornionlaakson matkailijayhdistys oli järjestänyt juhannusjuhlia jo vuodesta 1928 lähtien. 1950-luvulla vierailijoiden määrä oli tasaista, kunnes alkoi nousta 1950-luvun lopussa. Vierailijoiden määrä oli huipussaan 1960-luvun alussa, jonka jälkeen se alkoi laskea. Tuolloin oli juhannusjuhlien kulta-aika. 1970-luvulla vierailijoiden määrä väheni alimmilleen. 1980-luvun puolessa välissä koettiin juhannusjuhlilla vierailijoiden määrän uusi nousu mutta ei tavoitettu kulta-aikojen määriä. Juhannusjuhlat loppuivat vuonna 1990, kun Tornionlaakson matkailijayhdistys luopui järjestämisvastuusta. Juhannusjuhlilla oli vakiintuneita ohjelmanumeroita 1950- ja 1960-luvuilla: valtakunnallinen lippujuhla, ooppera- tai balettiesitys ja juoksutapahtuma. 1960-luvulla ooppera- ja balettiesitykset vaihtuivat kesänäytelmiin. 1960-luvun puolessa välissä ohjelmanumerot alkoivat muuttua enemmän musiikkipainotteisiksi, jollaisina ne jatkuivat juhannusjuhlien loppuun asti. 1970-luvulla ohjelmistoon tulivat bingo ja laskuvarjohypyt. 1980-luvun alussa yritettiin tuoda perinteisiä ohjelmanumeroita takaisin. Vuonna 1985 juhlat kokivat suurimman muutoksen, kun juhlat muuttuivat rockfestivaaliksi. Juhannusjuhlilla järjestettiin vuosikymmenten aikana myös arvontoja ja erilaisia kilpailuja. Tutkielma osoittaa, että Aavasaksan juhannusjuhlat oli yksi Lapin suurimmista juhannusjuhlista, jolla oli pitkät perinteet. Sinne tultiin ympäri maata ja jopa ulkomailta ihastelemaan keskiyön aurinkoa. Ohjelmistoa pidettiin ajantasaisena ja pyrittiin tarjoamaan kaikille sopivaa ohjelmaa

Seasonal temperature variation in heat collection liquid used in renewable, carbon-free heat production from urban and rural water areas

A renewable energy source called sediment energy is based on heat collection with tubes similar to those used in ground energy and is installed inside a sediment layer under water body. In this paper, an investigation of temperature behaviour of heat carrier liquid is made during several years to evaluate utilization of sediment energy. This is done by evaluating temperature variations of heat carrier liquid and its correlation to air temperature. This increases advancement of knowledge how the temperature of the sediment recovers from the heat collection. The temperature variation of the liquid seems to correlate with the mean monthly air temperature. The selected methods clearly indicate that sediment energy seems to be yearly renewable because there is a clear correlation between air temperature and heat carrier liquid temperature.© Authors. This is an open access journal distributed under the Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivatives 4.0 International (CC BY-NC-ND 4.0)fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Biochem Soc Trans

Abnormal protein aggregation and intracellular or extracellular accumulation of misfolded and aggregated proteins are key events in the pathogenesis of different neurodegenerative diseases. Furthermore, endoplasmic reticulum stress and impairment of the ubiquitin-proteasome system probably contribute to neurodegeneration in these diseases. A characteristic feature of AD (Alzheimer's disease) is the abnormal accumulation of Abeta (amyloid beta-peptide) in the brain. Evidence shows that the AD-associated PS (presenilin) also forms aggregates under certain conditions and that another AD-associated protein, ubiquilin-1, controls protein aggregation and deposition of aggregated proteins. Here, we review the current knowledge of ubiquilin-1 and PS in protein aggregation and related events that potentially influence neurodegeneration

Different opinion on the reported role of Poldip2 and ACSM1 in a mammalian lipoic acid salvage pathway controlling HIF-1 activation.

Paredes et al recently described Poldip2 as a novel regulator of mitochondrial lipoylation through stabilisation of ACSM1 (1). We have several concerns with their proposed model based on the following reasons.Wellcome 102770/Z/13/Z and 205252/Z/16/Z Lister Institute RG8795

Svalbard reindeer winter diets: Long-term dietary shifts to graminoids in response to a changing climate

Arctic ecosystems are changing dramatically with warmer and wetter conditions resulting in complex interactions between herbivores and their forage. We investigated how Svalbard reindeer (Rangifer tarandus platyrhynchus) modify their late winter diets in response to long-term trends and interannual variation in forage availability and accessibility. By reconstructing their diets and foraging niches over a 17-year period (1995–2012) using serum δ13C and δ15N values, we found strong support for a temporal increase in the proportions of graminoids in the diets with a concurrent decline in the contributions of mosses. This dietary shift corresponds with graminoid abundance increases in the region and was associated with increases in population density, warmer summer temperatures and more frequent rain-on-snow (ROS) in winter. In addition, the variance in isotopic niche positions, breadths, and overlaps also supported a temporal shift in the foraging niche and a dietary response to extreme ROS events. Our long-term study highlights the mechanisms by which winter and summer climate changes cascade through vegetation shifts and herbivore population dynamics to alter the foraging niche of Svalbard reindeer. Although it has been anticipated that climate changes in the Svalbard region of the Arctic would be detrimental to this unique ungulate, our study suggests that environmental change is in a phase where conditions are improving for this subspecies at the northernmost edge of the Rangifer distribution

Luokanopettajien näkemyksiä yhteisopettajuudesta

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelemme yhteisopettajuutta, sen etuja ja haasteita sekä ammatillista kasvua. Yhteisopettajuus on keino toteuttaa opetusta sekä oppilaita että opettajia hyödyttävällä tavalla. Opetusmuotona yhteisopettajuutta ei vielä tunneta kovinkaan yleisesti ja tutkimusta siitä ei Suomessa ole juuri tehty. Aiemmissa tutkimuksissa yhteisopettajuudessa toinen opettaja on erityisopettaja. Tämän vuoksi perehdyimme yhteisopettajuuteen kahden luokanopettajan välillä. Tutkielmamme tutkimuskysymyksillä pyrimme perehtymään opettajien näkemyksiin siitä, mitä yhteisopettajuus on, millaisia etuja ja haasteita siinä ilmenee sekä miten yhteisopettajuus vaikuttaa opettajien ammatilliseen kasvuun. Tutkielmamme taustalla oleva teoria määrittää yhteisopettajuuden kahden opettajan väliseksi yhteistoiminnaksi heterogeenisessä ryhmässä. Yhteisopettajuudella on monia toimintamalleja sekä erilaisia etuja ja haasteita. Yhteisopettajuus on nähty yhtenä ammatillisen kasvun keinona. Ammatillinen kasvu koostuu opettajien ammatillisesta oppimisesta ja kehityksestä. Tutkielmamme on laadullinen tutkimus, joka toteutettiin fenomenografisella tutkimusotteella teemahaastattelun avulla. Haastateltavina oli neljä yhteisopettajuutta toteuttavaa opettajaa. Haastatteluissa oli tarkoitus saada opettajien näkemyksiä yhteisopettajuuteen. Tutkimustulokset muotoutuivat aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkielmassamme saimme selville opettajien näkemyksiä yhteisopettajuudesta. Opettajat määrittivät yhteisopettajuuden tärkeimmäksi olemukseksi työn jakamisen. Yhteisopettajuuden etuina nähtiin kollegiaalinen yhteistyö sekä oppilaiden saama hyöty useamman aikuisen läsnäolosta. Haasteena pidettiin suuria oppilasmääriä, jotka saattavat hankaloittaa opetusta. Yhteisopettajuudessa ammatillista kasvua nähtiin tapahtuvan toista opettajaa seuraamalla sekä opettajuudesta keskustelemalla. Tutkimustuloksistamme voidaan päätellä yhteisopettajuuden olevan laajempaa yhteistyötä, kuin miten aiempi tutkimus on sen määritellyt. Yhteisopettajuuden ei välttämättä tarvitse tapahtua samassa luokkatilassa jatkuvasti. Haastateltavamme toteuttivat yhteisopettajuutta eri tavoilla. Osa opettajista toteutti yhteisopettajuutta kokonaisvaltaisesti yhdessä ja osalla toiminta oli keskittynyt tiettyihin oppiaineisiin. Yhteisopettajuus nähtiin helpottavan opettajan työtä laajasti, koska työtä voitiin jakaa ja asioista keskustella. Mielestämme yhteisopettajuutta voidaan hyödyntää keinona vastaamaan jatkuvasti muuttuvaan koulumaailmaan