Artistibrändin johtaminen: Jännitteet ja roolit

Viime vuosikymmeninä musiikkiala on kokenut merkittäviä muutoksia teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä, mikä on vaikuttanut voimakkaasti alan ansaintalogiikkaan ja kilpailutilanteeseen. Henkilöbrändäyksen merkitys on korostunut, sillä vahvan henkilöbrändin omaavat artistit voivat erottautua markkinoilla ja rakentaa erilaisia tulonlähteitä henkilöbrändiään hyödyntämällä. Henkilöbrändäyksellä viitataan prosessiin, jossa yksilö pyrkii rakentamaan itselleen tunnistettavan ja erottuvan mielikuvan tai maineen, jotta hän voi saavuttaa henkilökohtaisia tai ammatillisia tavoitteita. Tämä prosessi edellyttää yksilön omien vahvuuksien ja arvojen ymmärtämistä ja niiden esittelyä tavalla, joka tekee henkilöbrändistä selkeän, helposti muistettavan ja houkuttelevan muille. Musiikkialalla artistin henkilöbrändi onkin usein yhtä merkittävässä asemassa kuin itse musiikki. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten musiikkiartistin henkilöbrändiä eli artistibrändiä johdetaan suomalaisen musiikkiteollisuuden kontekstissa. Tutkimuksessa tunnistetaan, millaiset jännitteet ohjaavat artistibrändin johtamista, sekä millaisia artistibrändirooleja markkinoilla voidaan tunnistaa. Musiikkialalla henkilöbrändi on hyvin keskeisessä asemassa uramahdollisuuksien ja taloudellisen arvon luomisen kannalta, ja siten tarjoaa tutkimukselle mielekkään empiirisen kontekstin. On myös syytä huomata, että musiikkialalla on paljon hiljaista tietoa. Toinen tutkimuksen tavoitteista onkin kerätä, analysoida ja koostaa merkityksellistä informaatiota, sekä tuoda esiin hyväksi todettuja käytänteitä musiikkialan toimijoille ja muille aiheesta kiinnostuneille. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin asiantuntijahaastattelua, joka toteutettiin puolistrukturoituna haastatteluna. Tutkimusta varten haastateltiin 15 musiikkialan asiantuntijaa, jotka edustavat levy-yhtiöiden A&R-, markkinointi- ja promootiomanagereita, musiikkialan yrittäjiä, artistimanagereita sekä musiikki- ja vientipäälliköitä. Haastattelut toteutettiin joko haastateltavan työpaikalla tai etähaastatteluna Zoomin välityksellä. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä tulkintaa induktiivisen päättelyn mukaisesti. Tutkimuksen tuloksina tunnistettiin 14 erilaista artistibrändin johtamista ohjaavaa jänniteparia, jotka luokiteltiin neljään eri teemaan: viestintä ja imago, positiointi, päätöksenteko sekä brändin kehitys. Lisäksi jännitteistä johdettiin markkinoilla esiintyvät yhdeksän eri artistibrändiroolia: legenda, autenttinen artistibrändi, alter ego, päälleliimattu artistibrändi, monistettava artistibrändi, hiomaton timantti, leimautunut artistibrändi, lauluntekijä sekä tulkitsija. Tulokset osoittavat, että artistibrändin johtaminen on monitahoinen prosessi, jota voidaan tietoisesti hallita sekä artistin että tiimin toimesta. Vaikka artistibrändi on subjektiivinen kokemus, johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, millainen mielikuva artistibrändistä muodostuu. Onnistunut brändäys luo selkeän ja yhtenäisen mielikuvan artistista yleisölle, mikä johtaa siihen, että kuluttajat muodostavat hyvin samanlaisia käsityksiä artistin brändistä. Artistibrändiroolit havainnollistavat markkinoilla esiintyviä artistibrändejä, sekä ohjaavat artistibrändin rakentamista. Tulosten perusteella artistin ja hänen tiiminsä tulisi pyrkiä kehittämään joko autenttista tai selkeää alter ego -artistibrändiä. Onnistuneen brändäyksen, ja legendaarisen artistibrändin kriteerien täyttymisen myötä artisti voi saavuttaa legendaarisen aseman pitkällä aikavälillä

Suoran ja epäsuoran ohjeistuksen vaikutus oppimiseen

Tiivistelmä. Oppimistapahtumaan liittyy keskeisesti opettajan ja opiskelijan välisen vuorovaikutuksen järjestäminen erilaisten opetusmenetelmien ja työtapojen avulla. Opettaja välittää työssään sosiaalista informaatiota sekä suorasti että epäsuorasti työtapana toimivan ohjeistuksen välityksellä. Puolestaan oppija käyttää vastaanotettua informaatiota esimerkiksi uusien taitojen oppimiseen ja parantaakseen oppimistulostaan, jolloin oppimisen ja informaationkäytön välillä vallitsee vuorovaikutus. Tutkimuksessa tutkittiin suoran ja epäsuoran ohjeistuksen vaikutusta oppimiseen kokeellisesti loogista päättelyä vaativan ongelmanratkaisutehtävän avulla. Ongelmanratkaisutehtävänä käytettiin Jumping Frogs -tietokonepeliä, ja tutkimusjoukon muodostivat Oulun yliopiston biologian opiskelijat (N=75). Kokeessa selvitettiin oppimistulosta mittaamalla suoritusaikaa, siirtojen määrää ja tehtävässä onnistumisten määrää. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kyselytutkimuksen avulla koehenkilöiden kokemuksia omasta oppimisestaan ja loogisuudestaan. Tutkimuksen tuloksissa ei korostunut sosiaalisen ja suoran informaation eli suullisen ohjeistuksen vaikutus oppimiseen, vaan sosiaalinen ja epäsuora informaatio eli kirjalliset ohjeet olivat parempi vaihtoehto oppimisen kannalta

Joustavat asuinympäristöt: 10 visiota aikaa kestävään kaupunkiasumiseen

Housing production is usually based on the belief of predictability, but this approach is inconsistent with the fact that the future cannot be predicted. Residential design and construction must therefore adopt more flexible and adaptable principles, where the impossibility of making predictions is taken into account. Adaptable housing can help to meet the forthcoming and increasingly diverse housing needs, providing housing alternatives in a sustainable way. Ten visions presented in this publication introduce a wide range of means, methods and scales to achieve adaptability and flexibility in housing construction. The publication consists of ten design assignments created during an advanced housing design course at Tampere University of Technology in spring 2013. The publication presents not only a wide range of means to achieve flexibility in housing construction, but also their direct connection with the practice. The publication is part of a study concerning user-centric spaces in the Indoor Environment Program of RYM Oy

WAU:TA WU:SSA – LIBER LAG 2018

Kirjoittajat osallistuivat Liberin arkkitehtuuriryhmän järjestämään liber lag -seminaariin Itävallassa Wienissä 18.–20.4.2018. Seminaarissa esiteltiin arkkitehtonisiksi maamerkeiksi suunniteltuja vaikuttavia kirjastorakennuksia, mutta joukkoon mahtui myös vanhojen rakennusten uudistusprojekteja. Kautta esitysten punaisena lankana kulki pohdinta siitä, meneekö muoto käyttötarkoituksen edelle (”form over function”) vai voiko arkkitehtoninen maamerkki olla myös käytännöllinen? Seminaari huipentui käyttäjäkokemusten ja -näkökulman korostamiseen: rakennus voidaan suunnitella monumentiksi, mutta tilan tärkein tehtävä on palvella sen käyttäjiä

Opening Up New Opportunities In Gender Equality Work

This is the final report of the NaisUrat research and development project (1.2.2013–31.1.2015). The project’s main themes were to promote women’s careers, including increasing the number of women in top positions (recognizing the challenges and possibilities); further enhance gender equality in the workplace, with special attention to the challenges of combining work and family; and make gendered structures visible, as well as facilitating change. This report presents the development work the eight participating organizations conducted during the project, as well as the practices for furthering gender equality and women’s careers that they developed and implemented. The report also contains research results based on the research conducted during the project, along with a discussion of the challenges and possibilities of gender equality projects and initiatives in general

Nuoren toimintakyvyn arvioinnin mittarit lastensuojelutyön sijaishuollossa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata erilaisia Suomessa käytössä olevia psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittareita, jotka soveltuvat käyttöön lastensuojelutyön sijaishuollossa. Mukaan otettiin myös käännöstyön kohteena olevat ja valmistuvat arviointimenetelmät. Toimintakyvyn arviointimenetelmät voivat olla haastattelu, havainnointi, kyselyt, kliiniset tutkimukset ja itsearviointimenetelmät. Luotettavat ja pätevät arviointimenetelmät mahdollistavat toimintakyvyn mittaamisen ja arvioimisen luotettavasti. Suomessa ei tiettävästi ole käytössä yhtenäistä lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointimenetelmää lastensuojelutyön sijaishuollossa. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi Lastensuojeluyksikkö Kuusirannan Valkava, jossa on seitsemän paikkaa 8-18-vuotiaille lapsille ja nuorille. Toimeksiantajalla oli tarvetta opinnäytetyölle, jotta he saisivat käytössään olevan asiakassuunnitelmien laatimisen tukena olevan TOIMI-nimisen arviointimenetelmän lisäksi muita mittareita käyttöönsä. Tavoitteena oli, että lastensuojeluyksikkö Kuusirannan Valkava saa tietoa erilaisista nuorille soveltuvista toimintakyvyn mittareista sekä mahdollisesti ottaa käyttöönsä niitä ja hyödyntää kasvatustyössään. Tutkimuskysymyksinä oli, millaisia nuoren psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn mittareita on olemassa käytettäväksi lastensuojelun sijaishuollossa nuoren toimintakyvyn ja toteutettavan kasvatustyön arviointiin. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu lastensuojelusta, sijaishuollossa olevan nuoren toimintakyvyn arvioimisesta ja nuoren toimintakykyyn vaikuttavista ongelmista. Lastensuojelulaki määrittelee paljon lastensuojelua, kuten sijaishuollon toimintaa. Toimintakyvyn arvioiminen on välttämätöntä kaikenlaisen hoidon ja kuntoutuksen eri vaiheissa, koska jatkuvalla arvioinnilla pystytään seuraamaan asiakkaan tilannetta. Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat eli mieliala-, käytös-, ahdistuneisuus- ja päihdehäiriöt vaikuttavat nuoren toimintakykyyn. ADHD eli aktiivisuuden- ja tarkkaavuuden häiriö on keskushermoston kehitykseen liittyvä neuropsykiatrinen häiriö, joka heikentää myös toimintakykyä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineiston haun tietokannoiksi valittiin TOIMIA-, Medic-, Finna- ja Melinda-tietokanta sekä muuna hakuna Google Scholar. Aineistoa haettiin vuosilta 2008-2018 ja valinnat tapahtuivat käyttäen apuna mukaanotto- ja poissulkukriteereitä. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tuloksina löytyi kymmenen eri mittaria, joista osa sisältää kokonaisia mittaristoja. Mittareita löytyi kaikkiin tutkimuskysymysten asettamien toimintakyvyn ulottuvuuksien arviointiin, nuorten yleisimpien mielenterveys- ja päihdeongelmien arviointiin sekä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden kartoittamiseen. Jokaisesta mittarista on kerrottu lyhyesti tärkeimmät tiedot ja mahdolliset vapaasti internetistä saatavat kyselylomakkeet löytyvät liitteistä. Opinnäytetyön tuloksia pystyvät hyödyntämään toimeksiantajamme lisäksi muut terveydenhuollon toimipaikat, jossa arvioidaan lasten ja nuorten toimintakykyä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla jonkin tietyn mittarin käyttöönotto ja sen tarkemman vaikutuksen ja sopivuuden arviointi. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi kartoittaa fyysisen toimintakyvyn mittareita.The purpose of this thesis was to describe different indicators used in Finland to assess the mental, social and cognitive functional capacity of young people who have been placed in substitute care under child protection. The thesis also includes assessment methods which were being translated into Finnish. Methods commonly used for assessing young people’s functional capacity include interview, observation, questionnaire, clinical survey and self-assessment. Methods must be reliable and valid for functional capacity to be assessed reliably. The most common mental health and substance abuse problems among young people influence their functional capacity. Attention deficit and hyperactivity disorder (ADHD) is a neurodevelopmental disorder which also has an impact on young people’s functional capacity. The commissioner of this thesis was Kuusirannan Valkava, a child protection unit which offers seven places for children and young people aged 8-18 years. The aim of this thesis was to provide the commissioner with information about different indicators that could be used to assess young people’s functional capacity. The commissioner may be able to use some of the indicators for assessing young people’s functional capacity and educational work at the unit. The research questions were to find out what kind of mental, social and cognitive indicators were available and used for assessing the functional capacity of young people placed in substitute care under child protection and educational work. The research method used was descriptive literature review. The data was collected from various electronic databases such as TOIMIA, Medic, Finna, Melinda and Google Scholar. The articles were selected for this thesis using inclusion and exclusion criteria and were published in 2008-2018. The results of the descriptive literature review showed ten indicators for assessing functional capacity, some of which included several sets of indicators. The conclusions are that there are indicators for assessing the mental, social and cognitive functioning and most common mental health and substance abuse problems among people including attention deficit and hyperactivity disorders. The results of the thesis can be used by different health care units where children and young people’s functional capacity is assessed. A future study could focus on one indicator and assess its effectiveness and suitability. Another topic for future study would be a description of indicators for assessing physical functional capacity

Sekasin-chat – verkkovälitteinen keskustelupalvelu nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukena : Vertailututkimus ja analyysi nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista ja oireilusta

Tämä on komparatiivinen tutkimus/analyysi ja opinnäytetyö MIELI Suomen Mielenterveys ry:lle (MIELI ry). Opinnäytetyöni tarkoituksena on nostaa esille ja kartoittaa nuorten ongelmia, joihin he hakevat apua Sekasin-chatista. Tutkimuskysymykset, joihin pyrin analyysilläni löytämään vastauksen, ovat: Millaisiin ongelmiin ja elämäntapahtumiin nuoret kaipaavat tukea Sekasin -chatin kautta ja miten ongelmat vaikuttavat nuoren psyykkiseen hyvinvointiin? Ensimmäinen tavoitteeni opinnäytetyössäni on levittää tietoa nuorten psyykkisestä hyvinvoinnista ja psyykkisestä oireilusta. Toinen tavoitteeni on koota yhteen MIELI ry:lle havaintojani Sekasin-chatin vuosiraporteista, jotka liittyvät nuorten mielenterveyteen, nuorten kohtaamiin haasteisiin sekä chatin vaikutuksiin ja merkitykseen nuorille ja verrata tuloksia muihin tutkimustilastoihin. Opinnäytetyöni tilastot on koottu yhteen Sekasin-chatin vuosiraporteista vuosilta 2017-2019. Olen myös käyttänyt tilastoja Lasten ja nuorten puhelimen ja nettipalveluiden vuosiraporteista, joita ylläpitää Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Nämä vuosiraportit ovat samoilta vuosilta kuin Sekasin-chatin raportit. Näitä raportteja olen käyttänyt vertaillakseni tuloksia erilaisista internetpalveluista, jotka työskentelevät nuorten psyykkisen hyvinvoinnin parissa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys pohjautuu psyykkiseen hyvinvointiin, tavallisimpiin nuorten mielenterveysongelmiin ja eettiseen nuorisotyöhön internetissä. Opinnäytetyöni tulos osoittaa, että nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet ja syyt niihin ovat moninaisia. Lisäksi nuoret tarvitsevat matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja auttavia tahoja esim. internetissä, joihin ei tarvita lääkärin lähetettä.Detta är en komparativ undersökning/analys och examensarbete som har MIELI Psykisk Hälsa Finland r.f. (MIELI ry) som uppdragsgivare. Syftet med examensarbetet är att lyfta fram och kartlägga de problem som ungdomarna söker hjälp med via Sekasin-chatten. Frågor som jag strävar att hitta svar på i min undersökning/analys är: Med hurudana problem och livshändelser behöver ungdomar stöd via Sekasin-chatten och hur påverkar problemen ungdomens psykiska orkande? Mitt främsta mål med examensarbetet är att sprida kunskap om ungdomarnas psykiska mående och psykiska ohälsa. Det andra målet med examensarbetet är, att till MIELI ry samla ihop mina observationer från Sekasin-chattens årsrapporter, som hänför sig till ungdomarnas mentala hälsa, utmaningar som ungdomarna möter och hur chatten påverkar ungdomarna samt vilken betydelse den har för ungdomarna och jämföra resultaten med annan undersökningsstatistik. Statistiken till examensarbetet är insamlat och sammanställt från Sekasin-chattens årsrapporter mellan åren 2017–2019. Jag har också använt årsrapporterna från Hjälptelefonen och nättjänsterna för barn och unga som ägs av Mannerheims Barnskyddsförbund. Dessa årsrapporter är från samma tidsperiod som Sekasin-chattens rapporter. Dessa rapporter har jag använt mig av för att jämföra resultaten från olika internettjänster som arbetar med ungdomarnas psykiska välmående. Examensarbetets teoretiska referensram grundar sig på psykisk välmående, de vanligaste psykiska problemen bland ungdomar och etiskt ungdomsarbete på internet. Resultaten i mitt examensarbete visar, att ungdomarnas psykiska problem har ökat och att orsakerna till problemen är mångsidiga. Dessutom behöver ungdomar tjänster inom mental hälsa och andra hjälpande tjänster med låg tröskel till exempel på internetet, där man inte behöver någon läkarremiss.This is a comparative research/analyse and bachelor ́s thesis to MIELI Mental Health Finland (MIELI ry). The purpose of this thesis is to lift up and map out youths’ problems in which they search help from Sekasin-chat. My research questions in which I aim to find answers are: In what kind of problems and life-events does youths searchsupport in Sekasin-chat and how does these problems affect in youth’s mental wellness? My first aim in my thesis is to spread information about youth’s mental wellness and mental symptoms. My second aim is to combine together my observations to MIELI ry from Sekasin-chats year rapports which are related to youth’smental health, problems that youths meetand chats effects and meaning to youths. These rapports I have compared to other research statistics. My statistics in my thesis are combined together from Sekasin-chats year rapports from year 2017 to 2019. I have also used statistic from Mannerheim League for Child Welfares (MLL) year rapports from Lasten ja nuorten puhelin ja nettipalvelu. These year rapports are from same years that rapports from Sekasin-chats rapports. I have used these rapports to compare the results from different internet services that work with youth’s mental wellness.The theoretical frame of reference for my thesis is based to mental wellness, youths the most common mental illnesses and ethical youthwork in the internet. Results in my thesis show that youths mental problems have increased and the reasons to the problems are various. Besides, youths need low threshold services in mental health and helping directions for example on the internet, where you don ́t need to have a doctor referral