Learning enhancing emotions predict student retention : Multilevel emotions of Finnish university physics students in and outside learning situations

Research on student retention in higher education (HE) physics could benefit by studying emotions in the context of engagement and learning. However, popular retention theories include only a narrow selection of emotions, creating a need to look elsewhere. In this study, we borrow the lens of an affective engagement model, the framework of an optimal learning moment, which has rarely been used in HE research so far. It defines situational engagement and three categories of learning enhancing, detracting, or accelerating emotions via twelve singular situational emotions. These twelve emotions in learning and other situations form intensive longitudinal data collected from twenty students using the experience sampling method (ESM) during their first two months of studying physics in a Finnish university. A two -level hierarchical dataset consisting of ESM measures (N1 = 440) and student records (N2 = 20), with gender as a background factor, are analyzed in two steps: first with hierarchical linear modeling, followed by multinomial logistic regression, giving results on both levels of the hierarchy, which is quite uncommon still. The results show how situational engagement and learning situations are separately connected to situational emotions and, further, how especially the learning enhancing emotions connect to success in courses (passing, grades) and first year student retention, surpassing the effect of course success.Peer reviewe

Tasapainoisuuden representaatiot : Pentti Sammallahden valokuvien todellisuus

Tutkin pro gradu -työssäni Pentti Sammallahden valokuvien todellisuutta, ja sitä, mikä Sammallahden kuvista tekee mielenkiintoisia. Tutkimuksen aineisto koostuu viidestä Sammallahden valokuvasta, jotka ovat valittu Sammallahden valokuvateoksesta Täällä kaukana (2012). Tutkimuskysymykseni on: Millaista todellisuutta Pentti Sammallahden valokuvat luovat? Tutkin aihetta visuaalisen kulttuurin viitekehyksestä käsin, representaation käsitteen avulla. Tutkimuksessani käsitän representaation konstruktivistisesti: kuvan rakenne-elementit toimivat kuvan sisällön merkkinä. Analyysimenetelmänä käytän teoreettisesti informoitua lähilukua, jossa lähtökohtana ovat valokuvan ilmaisulliset elementit valo, aika ja tila. Analyysin pohjalta löydettyjä kuvien todellisuuksien tulkitsen Roland Barthesin semioottisten käsitteiden valokuvan studium ja punctum avulla. Sammallahden valokuvista löytyneet todellisuudet ovat dynaaminen, pysähtynyt ja tasapainoinen. Dynaamisuuden ja pysähtyneisyyden representaatiot luovat kuvaan vastakohtaisuuksia. Nämä vastakkaiset voimat kumoavat toisensa, jonka seurauksena valokuvasta tulee tasapainoinen. Johtopäätelmänä Sammallahden valokuvista mielenkiintoisen tekee juuri niiden monimutkaisuus, mutta samaan aikaan tapahtuva tasapainoisuus. Valokuva, joka kiinnostaa meitä tai tekee meihin vaikutuksen, koetaan sekä järjen että tunteen avulla. Valokuvat tarvitsevat hyvin toteutetun studiumin lisäksi myös jonkin sitä rikkovan elementin, punctumin

Time-geographical authority constraint and allocation of time between workplace and home

This Master’s Thesis examines the allocation of individuals’ working time between paid and unpaid work, and thus between workplace and home in eight European countries. Time-geographical theory, where an individual’s activities are affected by constraints to activity, forms the theoretical framework. Classification of countries into the Nordic, Continental, British, and Peripheral welfare state regimes represent the authority constraint in time geography. An individuals’ decision to retire is taken as an event in lifetime allocation of working time between home and the workplace. A common concern in European economies over the demographic ageing of the population and the decreasing labour force participation of the ageing has prompted research aimed at a better understanding of retirement behaviour. In this work, data from national time use surveys are used in the documentation of time use in Austria, Belgium, Denmark, Finland, Germany, the Netherlands, Portugal, and the United Kingdom. An economic value is assigned to the time spent in household work, and financial incentive calculations for the decision to retire are performed. There are differences in time use with respect to employment status, gender, and country. The non-employed spend more time at home and supply more household work than the employed. Women supply more household work than men do, regardless of employment status, but the allocation is more equal among the non-employed. Respectively, men supply more paid work than women do. Thus the female share of total work is close to 0.5 in most countries. The results from the financial incentive calculations for the decision to retire indicate that accounting for the value of household work yields stronger incentives to retire, and that household work encourages early retirement in all of the countries included in the study. The time use patterns do not seem to follow the welfare regime typology very closely. Thus the time-geographical authority constraints in individual countries seem to work fairly independently of each other despite the ongoing convergence in social and economic factors in the European welfare states. However, measures of dissimilarity between pairs of countries do suggest some grouping with respect to location within the core or the periphery of Europe. Linking descriptive analysis of time use and incentive calculations inclusive of the value of household work to the time-geographical framework illustrates the applicability of time-geographical concepts and methodology in comparative economic geography. This study contributes to an international research project Ageing, Health, and Retirement in Europe, and has been carried out at the Research Institute of the Finnish Economy where the author has been employed as a research assistant during the course of the work

Etelä-Savo : ruokamatkailun edelläkävijä : Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelma

Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelma esittää toimenpiteitä miten maakunta saavuttaa asetetun tavoitteen olla ruokamatkailun edelläkävijä ja miten alueella tarjottavat ruokamatkailutuotteet olisivat elämyksellisiä, asiakaslähtöisiä, kestävän kehityksen mukaisia, paikalliseen ruokakulttuuriin ja raaka-aineisiin pohjautuvia sekä kannattavia. Tavoitteen asetannassa ja kehittämistoimissa lähtökohtana ovat olleet Suomen ruokamatkailustrategia 2020-2028, Saimaan seudun matkailustrategia ja Ruokamatkailun tuotesuositukset. Etelä-Savon lisäksi on osittain tarkasteltu laajemmin koko Saimaan seutua. Ruokamatkailu on ollut osana Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelmaa, mutta tässä esiteltävä suunnitelma määrittelee tarkemmin tavoitteet sekä tutkimus- ja kehittämistoimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastaavaa suunnitelmaa ei ole aikaisemmin laadittu Etelä-Savoon. Ruokamatkailun kehittäminen on ollut Etelä-Savossa systemaattista jo vuosikymmeniä ja sen vuoksi tulevien tutkimus- ja kehittämistoimien rinnalla tuodaan esille mitä on jo tehty alan kehittymisen eteen. Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimusta ja kehittämistä on lähestytty tavoiteltavien ruokamatkailutuotteiden näkökulmasta. Tasokkailla ja matkailun trendeihin, kuten elämyksellisyyden tavoitteluun sekä paikallisuuden kokemiseen, linjassa olevilla tuotteilla houkutellaan ruoasta kiinnostuneita matkailijoita. Alueen vahvuuksista rakentuvat tuotteet ovat kestäviä, paikallisesta kulttuurista kumpuavia ja siten aitoja. Sen vuoksi ruokamatkailulle valittiin seuraavat viisi lähtökohtaa: elämyksellisyys, asiakaslähtöisyys, kestävyys, paikallinen ruokakulttuuri ja kannattavuus. Alatavoitteina on, että Etelä-Savon ruokamatkailutuotteet tarjoavat asiakkaille kokonaisvaltaisen, ehkä yllätyksellisenkin, elämyksen osallistumisen ja tekemisen kautta. Tuotteet pohjautuvat Etelä-Savon ruokakulttuuriin ja paikallisiin raaka-aineisiin sekä ruokatuotteisiin. Lisäksi palvelut ja tuotteet ovat kestäviä ja yrityksille kannattavia

Alakoululaiset yhteisöllisinä oppijoina– Tapaustutkimus 4. luokkalaisten STEAM-projektin kontekstissa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -pedagogiikan vaikutuksista oppimiseen. Tapaustutkimuksessa keskitytään kuvaamaan alakouluikäisten oppilaiden yhteisöllistä työskentelyä sekä siihen liittyviä taitoja ja asenteita seitsemän viikkoa kestäneen STEAM-projektin aikana. Tutkimukseen osallistui 21 neljännen luokan oppilasta. Aineisto koostuu kyselylomakkeista sekä ryhmäpäiväkirjoista, jotka on analysoitu laadullista sisällönanalyysiä ja kuvailevia tilastollisia menetelmiä hyödyntäen. Tulokset osoittavat, että pienryhmien työskentelyn fokus säilyi hyvin STEAM-projektin aikana, ja pääsääntöisesti ryhmät olivat tyytyväisiä työskentelyynsä. Haasteeksi mainittiin ryhmän jäsenten epätasainen osallistuminen ryhmän työskentelyyn. Tulokset osoittavat, että oppilaat arvioivat yhteisöllisen oppimisen taitonsa hieman heikommiksi projektin lopuksi kuin aluksi. Asenteiden osalta hienoista muutosta tapahtui sekä positiivisempaan että negatiivisempaan suuntaan. Tulokset osoittavat myös, että ryhmänsä työskentelyä positiivisimmin ja negatiivisimmin arvioineet ryhmät erosivat toisistaan niin työskentelyntapojen kuin arvioitujen yhteisöllisen oppimisen taitojen ja asenteiden suhteen. Tuloksista hyötyvät opettajat, jotka haluavat hyödyntää STEAM-pedagogiikkaa tulevaisuuden oppimisen taitojen tukemisessa.    Primary school students as collaborative learners – A case study in the contexts of STEAM-project among 4th graders   The aim of this study is to deepen our understanding of the impact of STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) -pedagogy on learning. The case study focuses on describing primary school students’ collaborative learning as well as related skills and attitudes during the STEAM project. Participants were 21 fourth-graders. The STEAM -project lasted seven weeks. The data consists of questionnaires and group diaries. Qualitative content analysis and descriptive statistical methods have been applied in the analysis. The results show that the focus of the small group work was well maintained during the STEAM project, and the groups were generally satisfied with their work. Group members’ unequal participation was mentioned as a main challenge. The results also show that students evaluate their collaborative learning skills as slightly weaker at the end of the project than at the beginning. In terms of attitudes, there was a slight change for both a more positive and a negative direction. The results also show that the groups that rated their group work the most positively and negatively differed in terms of both work habits and assessed collaborative learning skills and attitudes. The results will benefit teachers who want to apply STEAM -pedagogy to enhance future learning skills of their students.   Keywords: Collaborative learning, STEAM, problem solving, learning skills

Comparison of peak serum C-reactive protein and hydroxybutyrate dehydrogenase levels in patients with acute myocardial infarction treated with alteplase and streptokinase

Peak serum C-reactive protein concentrations were measured in 146 patients randomized to receive streptokinase, alteplase, or a combination of streptokinase and alteplase in the GUSTO-I trial. Those receiving alteplase treatment had lower values than those receiving streptokinase or the combination treatment. Irrespective of treatment, complete reperfusion of the infarct-related artery (TIMI grade 3 flow) was associated with low peak serum C-reactive protein values

Non-invasive genetic monitoring involving citizen science enables reconstruction of current pack dynamics in a re-establishing wolf population

Background: Carnivores are re-establishing in many human-populated areas, where their presence is often contentious. Reaching consensus on management decisions is often hampered by a dispute over the size of the local carnivore population. Understanding the reproductive dynamics and individual movements of the carnivores can provide support for management decisions, but individual-level information can be difficult to obtain from elusive, wideranging species. Non-invasive genetic sampling can yield such information, but makes subsequent reconstruction of population history challenging due to incomplete population coverage and error-prone data. Here, we combine a collaborative, volunteer-based sampling scheme with Bayesian pedigree reconstruction to describe the pack dynamics of an establishing grey wolf (Canis lupus) population in south-west Finland, where wolf breeding was recorded in 2006 for the first time in over a century. Results: Using DNA extracted mainly from faeces collected since 2008, we identified 81 individual wolves and assigned credible full parentages to 70 of these and partial parentages to a further 9, revealing 7 breeding pairs. Individuals used a range of strategies to obtain breeding opportunities, including dispersal to established or new packs, long-distance migration and inheriting breeding roles. Gene flow occurred between all packs but inbreeding events were rare. Conclusions: These findings demonstrate that characterizing ongoing pack dynamics can provide detailed, locally-relevant insight into the ecology of contentious species such as the wolf. Involving various stakeholders in data collection makes these results more likely to be accepted as unbiased and hence reliable grounds for management decisions.Peer reviewe