Maaseudun tukihenkilöverkko maaseudun ihmisen tukena

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi Maaseudun tukihenkilöverkkoa tarvitaan ja millaisissa asioissa maaseudun väestö turvautuu sen apuun. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa Maaseudun tukihenkilöverkolle uutta tietoa verkon merkityksellisyydestä sen toiminnan kehittämiseksi. Tutkimusaineisto kerättiin touko- ja kesäkuussa vuonna 2006 lähettämällä Maaseudun tukihenkilöverkon aluevastaaville teemalomakkeet, jotka sisälsivät neljä avointa kysymystä. Teemalomakkeita lähetettiin 57 kappaletta, joista palautui 18 kappaletta. Vastaukset analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tulosten mukaan maaseudun väestö tukeutui Maaseudun tukihenkilöverkon apuun siksi, että tukihenkilöverkon vapaaehtoiset olivat tietoisia maaseutukulttuurin erityisluonteesta ja -ongelmista, joita nimenomaan maaseudun ihmiset kohtasivat. Vastausten perusteella yleisimpänä yksittäisenä ongelmanaiheuttajana maaseudun väestö koki Euroopan Unionin, joka aiheutti maaseudun ihmisille niin henkistä kuin taloudellistakin ahdinkoa. Ammatinharjoittamiseen liittyviin ongelmiin tarvittiin usein tukea. Ihmissuhdevaikeudet sekä yksinäisyys olivat maaseudun väestöllä yleisiä. Tukihenkilötyössä vaikeina asioina pidettiin auttajan omia riittämättömyyden ja avuttomuuden tunteita auttamistilanteissa. Erityisen palkitseva asia oli tuettavan selviytyminen tukihenkilön avulla vaikeuksistaan. Suurin yksittäinen motivoija tukihenkilötyöhön oli rakkaus maaseutua kohtaan.The idea of this research was to find out why the Rural Support Person Network is needed, and how it can help the rural population solve problems. The goal was to produce new information about the importance of the Rural Support Person Network to be used in developing its operations. The research material was collected in May and June of 2006, by sending the network’s region managers printed forms that asked four open questions. In total, 57 printed forms were sent out, from which 18 were returned. The answers were analyzed using the content analysis method. According to the research, the rural population turned to the Rural Support Person Network for help, because they needed the specialized knowledge of the network’s volunteers about the problems faced by the population living in a rural culture. According to the responses, the largest single source of problems for the rural population is the European Union, which causes both emotional and financial distress. Support was often needed with problems related to carrying on in one’s profession. Problems with personal relationships and solitude were also common among the rural population. The most difficult factors on the volunteers’ side were the feelings of inadequacy and helplessness in support situations. On the other hand, volunteers’ found it very rewarding when their clients were able to overcome difficulties due to volunteers’ support. The largest single motivator for working as a support person was the love for the countryside

Autumn in the Whisper Woods : musiikkia Montessorileikkikoulussa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on auttaa Helsingin Englanninkielisen Montessorileikkikoulun henkilökuntaa kehittämään leikkikoulun musiikkitoimintaa. Autumn in the Whisper Woods –kirjanen on englanninkielinen oppimateriaali, joka antaa mahdollisuuden monipuoliseen musiikkitoiminnan toteuttamiseen. "Autumn in the Whisper Woods –musiikkia Montessorileikkikoulussa" on monimuototyö, joka koostuu raportista ja oppimateriaalista. Raportissa käsitellään mm. oppimateriaaliin johtanutta työprosessia ja pedagogisia lähtökohtia työn taustalla. Oppimateriaali Autumn in the Whisper Woods on kokonaisuus, joka sisältää syksyistä musiikkimateriaalia. Kirjasessa on kuusi teemaan liittyvää laulua, joiden oppimista motivoivat syksyiset tarinat ja kuvitukset. Lisäksi materiaali sisältää esimerkkejä ja ideoita mm. kuunteluun, soittamiseen sekä musiikkiliikunnan toteuttamiseen. Oppimateriaalin lähtökohtana on käytännönläheisyys. Oppimateriaali on rakennettu niin, että päiväkotihenkilökunnan olisi mahdollisimman helppo käyttää sitä omassa työssään. Oppimateriaali antaa mahdollisuuden myös sellaiselle käyttäjälle, jolla ei välttämättä ole aiempaa kokemusta musiikkitoiminnan ohjauksesta. Helsingin Englanninkielisen Montessorileikkikoulun henkilökunta ei ole vielä testannut oppimateriaalia käytännössä. Syksyllä 2009, kun teema on taas ajankohtainen, henkilökunta ottaa oppimateriaalin käyttöönsä. Jos oppimateriaalin todetaan selkeästi lisäävän musiikkitoimintaa leikkikoulussa, voidaan materiaalia laajentaa käsittämään kaikki vuodenajat.The purpose of this final project is to help the staff of the Helsinki English language Montessori Preschool in developing their musical activities. Autumn in the Whisper Woods is a teaching material helping teachers to lead a variety of musical activities in English. ”Autumn in the Whisper Woods – Music at the Montessori Preschool” is a two-part project which consists of a study report and a teaching material. The study report discusses the process of compiling the teaching material and the pedagogical thinking behind it. Autumn in the Whisper Woods is an entity which contains musical material relating to the topic of autumn. It includes six theme-based songs with their motivational stories and illustrations. The material also contains examples and ideas for listening, playing, and leading musical movement. The founding idea of the teaching material is practicality. The material is built so that it is easy for the preschool staff to use it in their work. The material makes leading musical activities possible even for teachers without previous experience in this approach. The teachers of the Helsinki English language Montessori Preschool have not yet tested the teaching material in practice. When the autumn theme is again topical in the autumn of 2009, the staff will start using the material. If the material clearly increases the number of musical activities in the school, it is possible to develop the teaching material further so that it would consist of all four seasons.Opinnäytetyö "Autumn in the Whisper Woods -Musiikkia Montessorileikkikoulussa" on monimuototyö, johon kuuluu raportin lisäksi myös 20 sivuinen oppimateriaali

Importance of considering environmental sustainability in dietary guidelines

Peer reviewe

Creating meaningful space: Yoga practice transforming bodily habits of 'being-in-the-world'

Buenos Aires, the city of tango, good meat, and. . . yoga? As in many modern big cities, yoga has become extremely popular during the last decades. It is everywhere; in gyms, book stores, yoga centers, multinational companies, even churches. We have hatha, swasthya, and ashtanga yoga, hot yoga, naked yoga, yoga for pregnant women, and for Catholics; the list is endless. For Dutch anthropologist Peter van der Veer (2007), modern yoga is a product of global modernization, originated in the dialogue between the Indian national movement and the western political, economic, and cultural influences. Yoga has become an item in the wide catalogue of alternative therapies, seen as a physic­al exercise promoting bodily and mental health, a way of life, which does not conflict with western science. For van der Veer this ‘therapeutic world view’ is part of global capitalism. (Van der Veer 2007: 317.

MEG:hen perustuvan aivo-tietokone -käyttöliittymän kehitys

Brain–computer interfaces (BCI) have recently gained interest both in basic neuroscience and clinical interventions. The majority of noninvasive BCIs measure brain activity with electroencephalography (EEG). However, the real-time signal analysis and decoding of brain activity suffer from low signal-to-noise ratio and poor spatial resolution of EEG. These limitations could be overcome by using magnetoencephalography (MEG) as an alternative measurement modality. The aim of this thesis is to develop an MEG-based BCI for decoding hand motor imagery, which could eventually serve as a therapeutic method for patients recovering from e.g. cerebral stroke. Here, machine learning methods for decoding motor imagery -related brain activity are validated with healthy subjects’ MEG measurements. The first part of the thesis (Study I) involves a comparison of feature extraction methods for classifying left- vs right-hand motor imagery (MI), and MI vs rest. It was found that spatial filtering and further extraction of bandpower features yield better classification accuracy than time–frequency features extracted from parietal gradiometers. Furthermore, prior spatial filtering improved the discrimination capability of time–frequency features. The training data for a BCI is typically collected in the beginning of each measurement session. However, as this can be time-consuming and exhausting for the subject, the training data from other subjects’ measurements could be used as well. In the second part of the thesis (Study II), methods for across-subject classification of MI were compared. The results showed that a classifier based on multi-task learning with a l2,1-norm regularized logistic regression was the best method for across-subject decoding for both MEG and EEG. In Study II, we also compared the decoding results of simultaneously measured EEG and MEG data, and investigated whether the MEG responses to passive hand movements could be used to train a classifier to detect MI. MEG yielded altogether slightly, but not significantly, better results than EEG. Training the classifiers with subject’s own or other subjects’ passive movements did not result in high accuracy, which indicates that passive movements should not be used for calibrating an MI-BCI. The methods presented in this thesis are suitable for a real-time MEG-based BCI. The decoding results can be used as a benchmark when developing other classifiers specifically for motor imagery -related MEG data.Aivo-tietokone -käyttöliittymät (brain–computer interface; BCI) ovat viime aikoina herättäneet kiinnostusta niin neurotieteen perustutkimuksessa kuin kliinisissä interventioissakin. Suurin osa ei-invasiivisista BCI:stä mittaa aivotoimintaa elektroenkefalografialla (EEG). EEG:n matala signaali-kohinasuhde ja huono avaruudellinen resoluutio kuitenkin hankaloittavat reaaliaikais-ta signaalianalyysia ja aivotoiminnan luokittelua. Nämä rajoitteet voidaan kiertää käyttämällä magnetoenkefalografiaa (MEG) vaihtoehtoisena mittausmenetelmänä. Tämän työn tavoitteena on kehittää käden liikkeen kuvittelua luokitteleva, MEG:hen perustuva BCI, jota voidaan myöhemmin käyttää terapeuttisena menetelmänä esimerkiksi aivoinfarktista toipuvien potilaiden kuntoutuk-sessa. Tutkimuksessa validoidaan terveillä koehenkilöillä tehtyjen MEG-mittausten perusteella koneoppimismenetelmiä, joilla luokitellaan liikkeen kuvittelun aiheuttamaa aivotoimintaa. Ensimmäisessä osatyössä (Tutkimus I) vertailtiin piirteenirrotusmenetelmiä, joita käytetään erottamaan toisistaan vasemman ja oikean käden kuvittelu sekä liikkeen kuvittelu ja lepotila. Ha-vaittiin, että avaruudellisesti suodatettujen signaalien taajuuskaistan teho luokittelupiirteenä tuotti parempia luokittelutarkkuuksia kuin parietaalisista gradiometreistä mitatut aika-taajuuspiirteet. Lisäksi edeltävä avaruudellinen suodatus paransi aika-taajuuspiirteiden erottelukykyä luokittelu-tehtävissä.BCI:n opetusdata kerätään yleensä kunkin mittauskerran alussa. Koska tämä voi kuitenkin olla aikaavievää ja uuvuttavaa koehenkilölle, opetusdatana voidaan käyttää myös muilta koehenkilöiltä kerättyjä mittaussignaaleja. Toisessa osatyössä (Tutkimus II) vertailtiin koehenkilöiden väliseen luo-kitteluun soveltuvia menetelmiä. Tulosten perusteella monitehtäväoppimista ja l2,1-regularisoitua logistista regressiota käyttävä luokittelija oli paras menetelmä koehenkilöiden väliseen luokitteluun sekä MEG:llä että EEG:llä. Toisessa osatyössä vertailtiin myös samanaikaisesti mitattujen MEG:n ja EEG:n tuottamia luokit-telutuloksia, sekä tutkittiin voidaanko passiivisten kädenliikkeiden aikaansaamia MEG-vasteita käyttää liikkeen kuvittelua tunnistavien luokittelijoiden opetukseen. MEG tuotti hieman, muttei merkittävästi, parempia tuloksia kuin EEG. Luokittelijoiden opetus koehenkilöiden omilla tai mui-den koehenkilöiden passiiviliikkeillä ei tuottanut hyviä luokittelutarkkuuksia, mikä osoittaa että passiiviliikkeitä ei tulisi käyttää liikkeen kuvittelua tunnistavan BCI:n kalibrointiin. Työssä esitettyjä menetelmiä voidaan käyttää reaaliaikaisessa MEG-BCI:ssä. Luokittelutuloksia voidaan käyttää vertailukohtana kehitettäessä muita liikkeen kuvitteluun liittyvän MEG-datan luokittelijoita

Promoting Healthy Lifestyles with Personalized, APOE Genotype Based Health Information: The Effects on Psychological-, Health Behavioral and Clinical Factors

There is an increasing demand for individualized, genotype-based health advice. The general population-based dietary recommendations do not always motivate people to change their life-style, and partly following this, cardiovascular diseases (CVD) are a major cause of death in worldwide. Using genotype-based nutrition and health information (e.g. nutrigenetics) in health education is a relatively new approach, although genetic variation is known to cause individual differences in response to dietary factors. Response to changes in dietary fat quality varies, for example, among different APOE genotypes. Research in this field is challenging, because several non-modifiable (genetic, age, sex) and modifiable (e.g. lifestyle, dietary, physical activity) factors together and with interaction affect the risk of life-style related diseases (e.g. CVD). The other challenge is the psychological factors (e.g. anxiety, threat, stress, motivation, attitude), which also have an effect on health behavior. The genotype-based information is always a very sensitive topic, because it can also cause some negative consequences and feelings (e.g. depression, increased anxiety). The aim of this series of studies was firstly to study how individual, genotype-based health information affects an individual’s health form three aspects, and secondly whether this could be one method in the future to prevent lifestyle-related diseases, such as CVD. The first study concentrated on the psychological effects; the focus of the second study was on health behavior effects, and the third study concentrated on clinical effects. In the fourth study of this series, the focus was on all these three aspects and their associations with each other. The genetic risk and health information was the APOE gene and its effects on CVD. To study the effect of APOE genotype-based health information in prevention of CVD, a total of 151 volunteers attended the baseline assessments (T0), of which 122 healthy adults (aged 20 – 67 y) passed the inclusion criteria and started the one-year intervention. The participants (n = 122) were randomized into a control group (n = 61) and an intervention group (n = 61). There were 21 participants in the intervention Ɛ4+ group (including APOE genotypes 3/4 and 4/4) and 40 participants in the intervention Ɛ4- group (including APOE genotypes 2/3 and 3/3). The control group included 61 participants (including APOE genotypes 3/4, 4/4, 2/3, 3/3 and 2/2). The baseline (T0) and follow-up assessments (T1, T2, T3) included detailed measurements of psychological (threat and anxiety experience, stage of change), and behavioral (dietary fat quality, consumption of vegetables, - high fat/sugar foods and –alcohol, physical activity and health and taste attitudes) and clinical factors (total-, LDL- HDL cholesterol, triglycerides, blood pressure, blood glucose (0h and 2h), body mass index, waist circumference and body fat percentage). During the intervention six different communication sessions (lectures on healthy lifestyle and nutrigenomics, health messages by mail, and personal discussion with the doctor) were arranged. The intervention groups (Ɛ4+ and Ɛ4-) received their APOE genotype information and health message at the beginning of the intervention. The control group received their APOE genotype information after the intervention. For the analyses in this dissertation, the results for 106/107 participants were analyzed. In the intervention, there were 16 participants in the high-risk (Ɛ4+) group and 35 in the low-risk (Ɛ4-) group. The control group had 55 participants in studies III-IV and 56 participants in studies I-II. The intervention had both short-term (≤ 6 months) and long-term (12 months) effects on health behavior and clinical factors. The short-term effects were found in dietary fat quality and waist circumference. Dietary fat quality improved more in the Ɛ4+ group than the Ɛ4- and the control groups as the personal, genotype-based health information and waist circumference lowered more in the Ɛ4+ group compared with the control group. Both these changes differed significantly between the Ɛ4+ and control groups (p<0.05). A long-term effect was found in triglyceride values (p<0.05), which lowered more in Ɛ4+ compared with the control group during the intervention. Short-term effects were also found in the threat experience, which increased mostly in the Ɛ4+ group after the genetic feedback (p<0.05), but it decreased after 12 months, although remaining at a higher level compared to the baseline (T0). In addition, Study IV found that changes in the psychological factors (anxiety and threat experience, motivation), health and taste attitudes, and health behaviors (dietary, alcohol consumption, and physical activity) did not directly explain the changes in triglyceride values and waist circumference. However, change caused by a threat experience may have affected the change in triglycerides through total- and HDL cholesterol. In conclusion, this dissertation study has given some indications that individual, genotypebased health information could be one potential option in the future to prevent lifestyle-related diseases in public health care. The results of this study imply that personal genetic information, based on APOE, may have positive effects on dietary fat quality and some cardiovascular risk markers (e.g., improvement in triglyceride values and waist circumference). This study also suggests that psychological factors (e.g. anxiety and threat experience) may not be an obstacle for healthy people to use genotype-based health information to promote healthy lifestyles. However, even in the case of very personal health information, in order to achieve a permanent health behavior change, it is important to include attitudes and other psychological factors (e.g. motivation), as well as intensive repetition and a longer intervention duration. This research will serve as a basis for future studies and its information can be used to develop targeted interventions, including health information based on genotyping that would aim at preventing lifestyle diseases. People’s interest in personalized health advices has increased, while also the costs of genetic screening have decreased. Therefore, generally speaking, it can be assumed that genetic screening as a part of the prevention of lifestyle-related diseases may become more common in the future. In consequence, more research is required about how to make genetic screening a practical tool in public health care, and how to efficiently achieve long-term changes.Yksilöllisen, geenitietoon pohjautuvan terveysviestinnän tarve on lisääntynyt. Yleiset terveys-suositukset eivät aina motivoi elämäntapamuutoksiin ja osittain tämän seurauksena sydän- ja verisuonitaudit ovat suurin kuolinsyy maailmassa. Genotyyppiin pohjautuvan ravitsemus- ja terveys viestinnän (nutrigenetiikka) käyttö terveyskasvatuksessa on vielä suhteellisen uusi lähestymistapa, vaikkakin tiedossa on, että geneettinen vaihtelu aiheuttaa yksilöllisiä eroja vasteessa eri ruoka-aineisiin. Esimerkiksi, vaste rasvan laadun muutoksiin vaihtelee APOE genotyyppien välillä. Tutkimus tällä alalla on haastavaa, johtuen useista ei-muunneltavista (perimä, ikä, sukupuoli) ja muunneltavista (esim. elämätavat, ruokavalio, fyysinen aktiivisuus) tekijöistä, jotka yhdessä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa vaikuttavat elämäntapasairausten (esim. sydän- ja verisuonitaudit) riskiin. Toinen haaste on psykologiset tekijät (esim. ahdistus, uhka, stressi, motivaatio, asenteet), joilla on myös vaikutusta terveyskäyttäytymiseen. Geenitietoon pohjautuva viestintä on aina hyvin herkkä aihe, koska sillä voi olla myös negatiivisia seurauksia (esim. depressiota, lisääntynyttä ahdistusta). Väitöskirjatyössä selvitettiin, miten yksilöllinen, geenitietoon pohjautuva terveysviestintä vaikuttaa ihmisten terveyteen kolmella eri osa-alueella ja voiko geenitietoon pohjautuva terveysviestintä olla yksi mahdollinen menetelmä tulevaisuudessa elämäntapasairausten, kuten sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Geenitieto ja terveysviestintä pohjautuivat APOE geeniin ja sen vaikutuksiin sydän- ja verisuonitautien puhkeamisessa. Vaikutuksia selvitettiin psykologisissa (1. artikkeli), käyttäytymiseen liittyvissä (2. artikkeli) sekä kliinisissä tekijöissä (3. artikkeli). Neljännessä osatutkimuksessa selvitettiin näiden kolmen eri osa-alueen vuorovaikutusta.Yhteensä 151 vapaaehtoista osallistui ensimmäisiin lähtötaso-mittauksiin. Heistä 122, tervettä, iältään 20–67 -vuotiasta henkilöä hyväksyttiin vuoden kestävään interventio-tutkimukseen.Heidät satunnaistettiin kontrolli- (n = 61) ja interventioryhmään (n = 61), joista 21 osallistujaa oli intervention Ɛ4+ ryhmässä (APOE genotyypit 3/4 ja 4/4) ja 40 osallistujaa intervention Ɛ4- ryhmässä (APOE genotyypit 2/3 ja 3/3). Kontrolliryhmään kuului 61 osallistujaa (APOE genotyypit 3/4, 4/4, 2/3, 3/3 ja 2/2). Lähtö- (T0) ja seurantamittauksissa (T1, T2, T3) oli kyselyjä psykologisista vaikutuksista (uhkan- ja ahdistuksen kokeminen, muutosvaihe), terveyskäyttäytymisestä (rasvan laatu, kasvisten käyttö, runsas rasvaisten ja sokeristen ruokien käyttö, alkoholin kulutus ja liikunta-aktiivisuus) sekä terveys- ja makuasenteista. Mukana oli myös kliinisiä mittauksia (kokonais-, LDL-, HDL kolesteroli, triglyseridit, verenpaine, verensokeri (0h ja 2h), painoindeksi, rasvaprosentti ja vyötärönympärys). Intervention aikana järjestettiin kuusi erilaista viestintätilaisuutta (luentoja terveellisestä elämäntavasta ja nutrigenomiikasta, viestejä sähköpostitse sekä henkilökohtainen keskustelu lääkärin kanssa). Interventioryhmä sai tietää oman APOE geenitietonsa intervention alussa, mutta kontrolliryhmä sai tietää sen vasta intervention päätyttyä. Yhteensä 106/107 henkilön tulokset analysoitiin tässä väitöskirjassa. Intervention korkean riskin (Ɛ4+) ryhmässä oli 16 henkilöä ja matalan riskin (Ɛ4-) ryhmässä 35 henkilöä. Kontrolliryhmässä oli 55 henkilöä osatutkimuksissa III-IV ja 56 henkilöä osatutkimuksissa I-II. Interventiolla oli sekä lyhyt- (≤6 kk) että pitkäaikaisia (12 kk) vaikutuksia terveyskäyttäytymiseen sekä kliinisiin riskitekijöihin. Lyhytaikaisia vaikutuksia huomattiin ruokavalion rasvan laadussa ja vyötärönympäryksessä. Rasvan laatu parani tilastollisesti merkitsevästi enemmän (p<0.05) Ɛ4+ kuin Ɛ4- ja kontrolliryhmissä ja vyötärönympärys pieneni enemmän Ɛ4+ ryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Pitkäaikaisvaikutus huomattiin triglysedi-arvoissa, jotka alenivat enemmän Ɛ4+ ryhmässä verrattuna kontrolliryhmään. Lyhytaikaisvaikutuksia havaittiin myös uhkan kokemisessa, joka lisääntyi eniten Ɛ4+ ryhmässä geenitiedon saannin jälkeen (p<0.05), mutta väheni 12 kuukauden jälkeen, jääden kuitenkin hieman korkeammalle tasolle verrattuna lähtötasoon (T0). Lisäksi, osatutkimus IV havaitsi, että muutokset terveys- ja makuasenteissa, psykologisissa sekä käyttäytymistekijöissä eivät suoraan selittäneet muutoksia triglyserideissä ja vyötärönympäryksessä. Muutos uhkan kokemisessa saattoi kuitenkin vaikuttaa muutokseen triglyserideissä kokonais- ja HDL kolesterolin kautta. Väitöskirjatyön tulokset antoivat viitteitä siitä, että yksilöllinen, geenitietoon pohjautuva terveysviestintä voisi olla yksi mahdollinen vaihtoehto tulevaisuudessa ehkäistä elämäntapasairausten puhkeamista myös julkisella sektorilla. Tulokset viittaavat siihen, että henkilökohtaisella APOE geenitietoon pohjautuvalla terveysviestinnällä on positiivisia vaikutuksia ruokavalion rasvanlaatuun sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten triglyserideihin ja vyötärönympärykseen. Väitöskirjatyö osoitti myös, että psykologiset tekijät (ahdistus ja uhkan kokeminen) eivät todennäköisesti ole este geenitietoon pohjautuvan terveysviestinnän käyttämiselle terveillä aikuisilla. Saavuttaakseen kuitenkin pysyvän terveyskäyttäytymismuutoksen, on asenteiden sekä muiden psykologisten tekijöiden (esim. motivaatio) vaikutus otettava huomioon. Myös intensiivinen toisto sekä pidempi intervention kesto ovat tärkeitä seikkoja suunniteltaessa jatkotutkimusta. Tämä väitöskirjatyö tarjoaa perustan jatkotutkimukselle ja sen antia voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa räätälöityjä, geenitietoon pohjautuvaan terveysviestintään perustuvia interventioita elämäntapasairausten ehkäisemiseksi. Ihmisten kiinnostus yksilölliseen terveysneuvontaan on lisääntynyt, samalla kun myös geenitestauksen kustannukset ovat laskeneet. Joten yleisesti ottaen, voitaneen ehkä todeta, että geenitestaus osana elämäntapasairausten ehkäisyä tulee yleistymään tulevaisuudessa ja siksi lisää tutkimusta tarvitaan siitä, miten saada geenitestauksesta ja geenitiedon käytöstä toimiva työkalu julkisessa terveydenhuollossa ja miten saada pitkäaikaisia muutoksia aikaan.Siirretty Doriast

Forecasting with a forward-looking DGE model: combining long-run views of financial markets with macro forecasting

To develop forecasting procedures with a forward-looking dynamic general equilibrium model, we built a small New-Keynesian model and calibrated it to euro area data. It was essential in this context that we allowed for long-run growth in GDP. We brought additional asset price equations based on the expecta-tions hypothesis and the Gordon growth model, into the standard open economy model, in order to extract information on private sector long-run expectations on fundamentals, and to combine that information into the macro economic forecast. We propose a method of transforming the model in forecasting use in such a way, as to match, in an economically meaningful way, the short-term forecast levels, especially of the model's jump-variables, to the parameters affecting the long-run trends of the key macroeconomic variables. More specifically, in the model we have used for illustrative purposes, we pinned down the long-run inflation expectations and domestic and foreign potential growth-rates using the model's steady state solution in combination with, by assumption, forward looking information in up-to-date financial market data. Consequently, our proposed solution preserves consistency with market expectations and results, as a favourable by-product, in forecast paths with no initial, first forecast period jumps. Further-more, no ad hoc re-calibration is called for in the proposed forecasting procedures, which clearly is an advantage from point of view of transparency in communication.forecasting; New Keynesian model; DSGE model; rational expectations; open economy

Implementation of evidence based practice in a development project on nurse students’ clinical education

Synopsis: The evidence based practice (EBP) movement started at the beginning of 1970s in the field of medicine. The famous definition by Sackett et al. (1997, p. 2) defined evidence-based medicine as ‘the conscientious, explicit and judicious use of current best evidence in making decisions about the care of individual patients’. The idea of EBP was later introduced to other fields of professional practice in health and social care, as well as to the education of health professionals such as nursing education. The project named Knowledge in development (KID) focused on the development of clinical preceptorship in the context of nursing. Clinical preceptors are registered nurses and practical nurses who have the responsibilities of caring for patients and teaching nursing students at the same time. Nursing teachers working in the KID project were enthusiastic to implement the evidence based practice approach in the project work, by using different evidence bases. Purpose: The purpose of this article is to present how evidence based practices in the project work were implemented and to describe the experiences of the project group members about the implementation of EBP. Project setting: Two universities of applied sciences, two vocational institutes and four health-care organizations in Western Finland. Year of project: 2009-2013 Target readers: Primarily project practitioners, project managers and teachers on the health care sector. Lessons learned: Based on the experiences gained in this project, the use of an evidence based practice approach in planning and implementing a development project in health care clinical and educational settings is recommended. &nbsp; Competencies highlighted: Information literacy Related theory: The structure of different evidence bases presented by Rycroft-Malone et al. (2004), including research, clinical experience, patients, clients and carers, and local context and environment

Comparing Features for Classification of MEG Responses to Motor Imagery

Peer reviewe