Sijoittajanvastuu: EU säännöt ja niiden soveltuvuus Pohjoimaihin

The global financial crisis has led to extensive regulatory reforms around the globe. The bail-in rules introduced in the Bank Recovery and Resolution Directive are an essential part of the new bank crisis management landscape in Europe. The paper seeks to clarify their implications and applicability in three ways. First, we provide a concise overview of the issues involved based on recent – mainly theoretical – literature. Second, we describe the key features of the European resolution framework. Third, we discuss the implications of the bail-in approach for crisis management in the Nordic context.Peer reviewe

Häiriötekijäkuvaa rakentamassa. Salvador Dalín ja Kalervo Palsan tekijäkuvien muodostuminen julkaistuissa päiväkirjoissa

Tutkielmassa tarkastellaan julkaistuista päiväkirjoista muodostettavaa tekijäkuvaa. Kohdeteksteinä ovat Salvador Dalín Journal d’un génie sekä Kalervo Palsan postuumisti julkaistu Kalervo Palsan päiväkirjat. Merkintöjä vuosilta 1962–1987. Teoksia tarkastellaan julkaistuina päiväkirjoina suhteessa julkaisemattomaan henkilökohtaiseen ja intiimiin päiväkirjaan. Lähtökohta tutkielmalle on oletus siitä, että jokainen teksti rakentaa kuvaa tekijästään ja omaelämäkerrallisessa päiväkirjassa tekijyys nousee korostettuun asemaan. Päiväkirja on egoteksti, jossa subjektiivisuus ja tekijyys kasvavat teoksen teemoiksi. Kohdetekstejä tarkastellaan omaelämäkerrallisina ja referentiaalisina teksteinä. Teosten suhde fiktion ja ei-fiktion kysymyksiin nousee problemaattiseksi ja tutkielmassa tarkastellaan kohdetekstejä suhteessä näihin käsitteisiin. Dorrit Cohnin teoreettisen mallin mukaan fiktio ja ei-fiktio ovat selvärajaisia kategorioita, joiden välillä ei ole astevaihtelua tai minkäänlaista rajatilaa. Palsan ja Dalín teoksia analysoidaan suhteessa Cohnin Fiktion mieli -teoksessa esitettyihin teorioihin fiktion, ei-fiktion ja referentiaalisuuden suhteista sekä sovelletaan niihin Philippe Lejeunen omaelämäkertaa ja päiväkirjaa käsitteleviä tutkimuksia. Tekijää koskeva käsitteistö tulee sovellettuna Yrjö Sepänmaan Kirjailijakuva-teoksen esittämästä tekijyyttä koskevasta tutkimuksesta. Taustavaikuttimina ovat Roland Barthesin ja Michel Foucaultin esitykset siitä, miten tekijään pitäisi suhtautua ja miten tekijää pitäisi tutkia. Tutkielma esittää, että tekijä ei ole kuollut, vaikka tutkimuksen suunnat ovat muuttuneet. Julkaistun taiteilijapäiväkirjan tekijyys rakentuu taiteen ja taiteilijuuden varaan. Kohdetekstien kertoja-päähenkilöt ruotivat omaa suhdettaan taiteeseen ja rakentavat itselleen taiteilijaidentiteettiä. Kysymys on siitä, miten tekijät puhuvat itsestään taiteilijoina ja millaista tekijäkuvaa he itsestään ovat rakentamassa – ja miksi. Julkaisu ja julkisuus nousevat tärkeään asemaan ja tutkielma esittääkin, että tekijät rakentavat tietoisesti itsestään tietynlaista kuvaa julkisuutta varten. Tämä kuva pohjautuu romanttiseen tekijäkäsitykseen sekä myyttiin romanttisesta taiteilijasta, joka häilyy nerouden ja hulluuden välisellä rajalla. Kohdeteoksissa nerous, hulluus, taiteilijuus ja tekijyys muodostavat viitekehyksen, jonka sisällä tekijät puhuvat itsestään ja tätä neroretoriikkaa tutkielmassa analysoidaan suhteessa teosten päiväkirjallisuuteen sekä siihen, miten tietyt teemat toistuvat tekijöiden koko tuotannon tasolla. Asiasanat:Dalí, ei-fiktio, ironia, kuolema, myytit, nerous, omaelämäkerrallisuus, omaelämäkertasopimus, Palsa, päiväkirjat, romantiikka, referentiaalisuus, seksuaalisuus, taide, taiteilijuus, tekijyys, tekijä, tekijäkuv

Corporate Governance in European Banks: Essays on Bank Ownership

Banks are important as they have a central role in the financial system, where funds are channelled either through financial intermediaries, such as banks, or through financial markets, hence promoting growth in any economy. Recently, we have been reminded of the drawbacks of the central role of banks. The current financial crisis, which started out as a sub-prime mortgage crisis in the US, has become a global financial crisis with substantial impact on the real economy in many countries. Some of the roots to the current financial crisis can be sought in the changing role of banks and in bank corporate governance. Moreover, the substantial revitalising measures taken have been justified by the central role of banks. Not only are banks important, they are also very special. The fact that banks are regulated in conjunction with greater opacity, make bank corporate governance different from corporate governance in non-bank companies. Surprisingly little is, however, known about bank corporate governance, in particularly, in a European setting. Hence, the objective of this doctoral thesis is to provide new insights in this research area by examining banks from 37 different European countries. Each of the three essays included in the doctoral thesis examines a particular aspect of bank corporate governance. In the first essay the interaction between the regulatory environment a bank operates in and its ownership structure is explored. Indicators of the severity of the moral hazard problem induced by the deposit insurance system and implicit too-big-to-fail government guarantee, particular features of deposit insurance systems as well as legal protection of shareholders, legal origin of a country and level of integration to the European community are used in the analysis. The empirical findings confirm previous findings on the link between legal protection of shareholders and ownership structure. Moreover, they show that differences in deposit insurance system features can explain some of the differences in ownership structure across European banks. In the second essay the impact of management and board ownership on the profitability of banks with different strategy is examined. The empirical findings suggest that the efficiency of these two particular corporate governance mechanisms varies with the characteristics of the agency problem faced by the bank. More specifically, management ownership is important in opaque non-traditional banks, whereas board ownership is important in traditional banks, where deposit insurance reduces the monitoring incentives of outsiders. The higher profitability does, however, go together with higher risk. In the third essay the profitability and risk of commercial, savings and cooperative banks are compared. The empirical findings suggest that distinct operational and ownership characteristics rather than only the mere fact that a bank is a commercial, savings or cooperative bank explain the profitability and risk differences. The main insight from the three essays is that a number of different aspects should be addressed simultaneously in order to give the complexity of bank corporate governance justice

Tapaustutkimus esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä : Esi- ja alkuopettajien näkemyksiä yhteistyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista

Turun yliopisto Opettajankoulutuslaitos/Kasvatustieteiden tiedekunta ANTTI WESTMAN & HANNA WESTMAN: Tapaustutkimus esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä – Esi- ja alkuopetuksen opettajien näkemyksiä yhteistyön suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma, 57 sivua, 6 liitesivua Syksy 2017 Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia erään suomalaisen kunnan esi- ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä, sen suunnittelua, toteutusta sekä arviointia. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 sähköisellä kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin kaikille kunnan esi- ja alkuopettajille, joita oli yhteensä 43. Kyselyyn vastasi 20 opettajaa, joista yhdeksän työskenteli esiopetuksessa, kahdeksan 1. luokalla ja kolme 2. luokalla. Kaikki kunnan esi- ja alkuopettajat työskentelevät koulutoimen alaisuudessa ja lisäksi esiopetus on sijoitettu alakoulujen yhteyteen. Kyselyllä pyrittiin kartoittamaan tutkittavana olleen kunnan opettajien näkemyksiä esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suunnittelun, toteutuksen sekä arvioinnin käytänteistä. Lomakkeen yhtenä tarkoituksena oli lisäksi selvittää opettajien näkemyksiä yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksista. Tutkimuksen teoreettinen osa koostuu esi- ja alkuopetuksen määrittelystä, tehtävästä sekä niiden välisestä yhteistyöstä, jota tarkastelemme moniammatillisen työyhteisön sekä tiimityön kautta. Käsittelemme teoria osuudessa myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmia sekä niiden merkitystä yhteistyön perustana. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa aineiston analysoinnissa on käytetty teemoittelua sekä tyypittelyä. Tutkimuksessa selvisi, että kaikki vastaajat toteuttivat jonkinlaista esi- ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä. Yhteistyön suunnittelun, toteuttamisen sekä arvioinnin käytänteissä oli vastausten perusteella koulukohtaisia eroja esimerkiksi säännöllisyydessä ja toimintatavoissa. Kyselyn tuloksista selviää, että esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on luonteeltaan oppiainerajat ylittävää ja erityisesti taito- ja taideaineisiin linkittyvää toimintaa, jossa pääpainona ovat erilaiset projektit. Isoimpana esteenä yhteistyölle nähtiin ajanpuute, niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Myös fyysiset oppimisympäristöt sekä yhteistyön mahdollistaman toimintakulttuurin puutteellisuus koettiin yhteistyötä hankaloittavina tekijöinä. Tuloksista käy ilmi, että kaikki vastaajat kokivat esi- ja alkuopetuksen oppilaiden kannalta merkitykselliseksi sekä hyödylliseksi. Opettajat kokivat yhteistyön myös oman työnsä ja siinä kehittymisen kannalta tärkeäksi. Yhteistyön arviointikäytänteissä oli tutkimuksen tulosten perusteella selkeitä vastauskohtaisia eroja. Osa vastaajista toivoi enemmän esi- ja alkuopetuksen välistä yhteistyötä, kun taas osa vastaajista koki yhteistyön määrän nykyisellään sopivaksi. Avainsanat: esiopetus, alkuopetus, esi- ja alkuopetuksen yhteistyö, esiopetussuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelm

Intolerans? En fallstudie bland unga på temat sexuella minoritetsgrupper

Våren 2006 infördes lagen om förbud mot diskriminering och kränkande behandling av barn och elever. I lagtexten framgår tydligt att kränkning och diskriminering inte får förekomma på grund av sexuell läggning. Det här är ett examensarbete som just handlar om elevers inställning till sexuella minoritetsgrupper – tolerans kontra intolerans. Mitt syfte anknyter övergripande till den nya diskrimineringslagstiftningen, skolans uppdrag och värdegrund. Men det finns framförallt en praktisk ambition som avser att identifiera elevers intole-ranta tendenser för att på så vis kunna avtäcka och motarbeta dem. De teoretiska influenser som genomsyrar undersökningen kan sammanfattas allmänt under den teoretiska beteckningen queerteori. Metodologiskt bygger underlaget på en fallstudie som tar formen av en enkätundersökning. I fallstudien ingår grundskoleelever i årskurs åtta och nio på en specifik skola i södra Götaland. Själ-va enkäten är en blandning av dels ett återanvändande av Forum för Levande Historias och Brotts-förebyggande rådets (BRÅ) rapport Intolerans. Antisemitiska, homofobiska, islamofobiska och in-vandrarfientliga tendenser bland unga (2004). Och dels kompletterande frågeställningar som rör intolerans gentemot bi- och transsexuella, påverkan och kunskap. Resultatet visar på att merparten av eleverna har en positiv inställning till sexuella minoritets-grupper. Det finns skillnader mellan könen för vad som avser toleransnivån gentemot sexuella mi-noriteter, en genomgående trend är att pojkarna påvisar en högre grad av intoleranta tendenser än flickorna. Pojkarna är dessutom mer delaktiga i och utsatta för former av kränkningar. Slutsatsen i korthet är att trots en majoritet av toleranta elever så finns det intoleranta tendenser som skolan aktivt måste motarbeta. Det framkommer av elevernas svar att dessa ofta genomsyras av den s.k. heteronormen - det avvikande är något onormalt. Denna form av strukturell intolerans är högst angelägen att möta och ersätta med kunskap för att skolan verkligen ska kunna stoltsera i egenskap av att vara synonymt med en demokratisk stöttesten i vårt samhälle

Gender mainstreaming in Child- and Youth Management : From political decisions to active practice

Uppsatsen syftar till att få en bild av hur jämställdhetsarbete implementeras i en offentlig förvaltning, från politiskt beslut i nämnd och ut i verksamheten. Undersökningen är utförd i en medelstor kommun och den valda förvaltningen är Barn- och Ungdomsförvaltningen. Denna förvaltning valdes för att vi anser att det är med barnens hjälp vi kan ändra rådande normer kring jämställdhet. Genom att utföra kvalitativa intervjuer i ett led från nämnd ner till verksamheten på förskolan, har vi fått en bild av vilka aktörer och vilket synsätt som krävs för att jämställdhet ska vara en prioriterad fråga hela vägen från nämnd till verksamheten i förskolan. Våra frågeställningar har varit: Arbetar organisationen aktivt med jämställdhet och i så fall hur? Vilka styrdokument och policys reglerar jämställdhetsarbetet? Vem har vilket ansvar i organisationens jämställdhetsarbete? Vilka resurser finns att tillgå och hur används dem? och sist men inte minst Är jämställdhet en prioriterad fråga? Resultatet visar att kommunen har svårt att implementera ett aktivt jämställdhetsarbete då det finns en avsaknad av en bred dialog, kunskap och att jämställdhetsbegreppet blandas ihop med jämlikhet. Viljan att implementera alla barns lika möjligheter är stark men kunskap om jämställdhetsområdet och tid att använda sig av befintliga resurser saknas. This paper aims to gain a picture of how gender equality is implemented in a public administration, from political decision of the board to the practical work in preschool. The survey is conducted in a medium-sized municipality and the selected management is Children- and Youth Administration. This administration was chosen because we believe that it is with help of our children we can change the prevailing norms of equality. By conducting qualitative interviews with people of different hierarchical levels in the organisation, we gained a picture of which operators and which approach is required for gender equality to be a priority all over the organisation. Our questions have been: Does the organization actively work with gender equality and, if so, how? What are the governing documents and policies regulating gender equality? Who has the responsibility in the organization's work with gender equality? What resources are available and how do they use them? and last but not least Is gender equality a priority? The result shows that the municipality have difficulties to implement an active gender equality work. There is an absence of a important dialogue and the gender equality concept is confused with idea of equality. The desire to implement all childrens equal opportunities is strong but knowledge about gender equality and the time to use existing resources are lacking.

Saklig politik, det strategiska spelet ellerpersonen bakom åsikterna? : - En kvalitativ innehållsanalys av hur gestaltning och framställning av partiledare såg ut iYoutubeprogrammet “Partitempen” och “Partiledarintervjun” i TV4 under valrörelsen 2018.

Problemformulering och syfte: Det nya medielandskapet innebär förändringar inom politiken. Det finns fler möjligheter för informationsspridning, samtidigt som medborgare själva väljer vilka kanaler man vill vistas på och därmed vilken information man tar del av.Det problemområde vi ser är hur traditionell- och social media besitter makten över hur politiken gestaltas och framställs för publiken. Det händer något när samtal förflyttas mellan olika typer av medier och det centrala ligger därmed i att människor tar del av olika samtal beroende på vilka medier samtalen förekommer på. Syftet med denna studie är således att beskriva och jämföra hur gestaltning och framställning av partiledare ser ut i traditionell respektive social media.Metod och material: Detta är en fallstudie av två olika fall som har undersökts genom en kvalitativ innehållsanalys. Materialet som har använts är ett total urval av samtliga avsnitt ur TV4:s TV-program “Partiledarintervjun” som står för traditionell media samt Margaux Dietz Youtubeprogram “Partitempen” som står för social media. Båda programmen visades och publicerades under valrörelsen 2018. Huvudresultat: Utifrån det huvudsakliga resultatet i dessa två fall går det att konstatera att gestaltning utifrån Entmans teorier och framställning samt det visuella innehållet utifrån Goffmans teorier skiljer sig åt beroende på vilket medie partiledare kommunicerar genom.Detta utifrån medielogikens genomslag som en följd av det mediala samhället som råder. I“Partitempen” förekom mest triviagestaltning och i “Partiledarintervjun” varspelgestaltning mest framträdande