Identiteettiin liittyvän tiedon jakaminen ja tiedontarpeet Tor-verkon Sipulitorilla

Pro gradun aiheena oli Tor-verkon Sipulitorilla tapahtuva identiteettiin liittyvien tietojen jakaminen sekä niihin liittyviä tiedontarpeet. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, mitä henkilötietoja foorumilla jaettiin, ja millaisia piirteitä sekä motiiveja niiden jakamiselle voitiin havaita. Lisäksi tutkimus pyrki selvittämään, millaisia identiteettiin liittyviä tiedontarpeita sivustolla voitiin havaita sekä millaiset tekijät (kognitiiviset, affektiiviset, fysiologiset) näyttivät laukaisevan tiedontarpeita. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin Tor-verkon huumemarkkinoita, Tor-verkon toimintaperiaatteita sekä Tor-verkkoa ja verkon huumekauppaa tutkimuskohteena. Viitekehyksessä käsiteltiin myös arkielämän tiedonhankintatutkimuksen keskeisiä piirteitä ja käsitteitä. Arkielämän tiedonhankintatutkimuksen teorioista sovellettiin Elfreda Chatmanin teoriaa tiedonhankinnan pienistä maailmoista. Pro gradussa hyödynnettiin osaa valmiista aineistosta, joka kerättiin alkuvuonna 2018 laajempaa Tor-verkon informaatiokäytäntöjä kartoittavaa tutkimusprojektia varten. Tutkimusmenetelmänä hyödynnettiin ensisijaisesti kvalitatiivista sisällönanalyysia, jota tuettiin kvantitatiivisella sisällön erittelyllä. Aineisto koostui 175 yksittäisestä viestistä, joista 136 sisälsi identiteettitiedon jakamista ja 48 identiteettiin liittyviä tiedontarpeita. Lisäksi havaittiin kuusi henkilötietojen myyntiin ja mainontaan liittyvää viestiä. Yleisimmin henkilötietoja jaettiin henkilön sukupuolesta, iästä tai etnisyydestä. Etnisyyttä koskevat viestit olivat tyypillisesti luonteeltaan avoimen rasistia ja ulkomaalaisvastaisia. Yleisimmät tiedon jakamisen havaitut motiivit olivat henkilön luotettavuuden ja epäluotettavuuden osoittaminen sekä työllistyminen ja rahan ansaitseminen. Lisäksi tiedon jakamiseen vaikuttivat merkittävästi foorumilla havaitut sosiaaliset normit. Identiteettiin liittyvät tiedontarpeet liittyivät tyypillisimmin henkilön Wickr-tunnukseen, olinpaikkaan tai mihin tahansa henkilöä koskevaan tietoon. Henkilötietoja myös pyrittiin ostamaan eli niitä käsiteltiin sivustolla joissain tapauksissa kauppatavarana. Tarpeiden vaikuttimet olivat luonteeltaan paljolti joko affektiivisia tai kognitiivisia, ja aineistossa havaittiin vain yksi fysiologinen tiedontarpeen laukaisija

Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ikääntyneet ei-käyttäjät

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston ei-käytön syitä ikääntyneiden asukkaiden keskuudessa. Kohderyhmään kuuluivat kaikki Seinäjoella asuvat yli 65-vuotiaat, jotka eivät olleet käyttäneet kirjastopalveluja viimeisen kahden vuoden aikana. Työn toimeksiantaja oli Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto. Teoriaosuudessa käsitellään kirjaston käyttäjyyden ja ei-käyttäjyyden käsitteitä sekä aiheesta jo tehtyjä tutkimuksia ja päätelmiä. Teoriaosassa pohditaan myös ikääntyneitä sekä yleisesti että kirjastonäkökulmasta: keitä ovat ikääntyneet, mitä ovat heidän kirjastopalvelunsa. Lisäksi käsitellään tarkemmin Seinäjoen alueen ikääntyneitä sekä pääkirjaston heille tarjoamien palveluiden nykytilaa. Tutkimus suoritettiin kyselylomaketutkimuksena. Tutkimusote oli siten kvantitatiivinen. Kyselytutkimuksella selvitettiin muun muassa ei-käyttäjien aiempia kokemuksia ja mielikuvia kirjastosta, heidän mielenkiinnon kohteitaan sekä mahdollisia esteitä kirjastonkäytölle. Vastauksia kyselytutkimukseen tuli 39, joista 33 täytti tutkimukselle asetetut kriteerit. Yleisimmät syyt kirjaston käyttämättömyydelle olivat vastaajien keskuudessa lukemisharrastuksen puute sekä ajanpuute. Ei-käytöstään huolimatta moni vastaaja oli kiinnostunut kirjaston aineistoista ja tapahtumista. Kiinnostus palveluita kohtaan osoitti sen, että vain harva vastaaja voi perustella käyttämättömyyttään sillä, ettei ole kiinnostunut kirjaston tarjonnasta. Kirjastoa myös arvostettiin, sillä suuri osa kyselyyn vastanneista piti tärkeänä sitä, että kaupunki tarjoaa asukkailleen kirjastopalveluja. Koska kyselyn vastaajamäärä jäi alhaiseksi, saatuja tuloksia ei voitu yleistää koskemaan kaikkia Seinäjoen ikääntyneitä kirjaston ei-käyttäjiä.The purpose of this thesis was to study the elderly non-users of Seinäjoki Main Library. The aim was to survey why some senior citizens do not use public library services offered to them by Seinäjoki Public Library – Provincial Library. The target group consisted of non-users older than 65 years of age. In this thesis, a non-user is a person who has not used library services for the past two years. This thesis was made as a commission by the Main Library of Seinäjoki. The study was implemented by quantitative methods with a paper survey. A total of 39 answers were received, of which 33 were valid answers. The answers were analyzed by using Webropol. The survey aimed to explore how non-users per-ceived the library and why they did not use its services. The results of this study cannot be generalized because of the low response rate of the survey. In the study, the majority of the participants indicated they were non-users for one or the other of the following two reasons: they did not read or they did not have the time to visit the library. However, most of the participants thought that it was truly significant that library services are provided by municipalities

Dokumentointi ja lapsen osallisuus lastensuojelun sosiaalityössä

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tarkastella lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksia dokumentoinnista lapsen osallisuuden ja osallistamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa kuvattiin, millaisia valintoja sosiaalityöntekijät tekevät työn käytännöissä ja dokumentoinnissa lapsen ja nuoren osallisuuden toteutumiseksi sekä selvitettiin hiljaisen tiedon roolia työskentelyssä ja dokumentoinnissa. Sosiaalityöntekijällä on lakisääteinen vastuu dokumentoinnin ja osallisuuden toteuttamisesta sosiaalityössä, minkä vuoksi tässä tutkimuksessa keskityttiin työntekijöiden kokemuksiin. Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelumenetelmää käyttäen. Haastatteluun osallistui kolme saman lastensuojelualueen työyksikössä työskentelevää lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Aineiston analysoimisen apuna toimi teemoittelu ja teemojen käsitteellistäminen. Keskeisimpiä sosiaalityöntekijöiden kuvaamia työssä tehtäviä lapsen osallisuuteen vaikuttavia valintoja olivat tapaamispaikkaan liittyvät valinnat, tapaamiseen osallistuvien henkilöiden valikoituminen, lapsen ja nuoren vireystilan huomioimisen perusteella tehdyt valinnat, menetelmän ja välineiden valinnat sekä menetelmäjoustava työskentely. Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus johtivat kokemuksissa kirjaamisen toissijaisuuteen. Dokumentoinnin toissijaisuus näyttäytyi valintana, joka mahdollisti asiakkaan aidon kohtaamisen. Asiakkaan aidon kohtaamisen koettiin johtavan asiakkaan osallisuuden näkymiseen myös kirjauksissa. Sosiaalityöntekijöiden valinnan mahdollisuudet osoittautuivat kuitenkin rajallisiksi, sillä sosiaalityöntekijät kuvasivat joutuvansa tekemään valintoja usein resurssinäkökulmasta. Sosiaalityöntekijät kokivat, ettei heillä ole aina riittävästi aikaa toteuttaa työtään osallisuuden ja dokumentoinnin näkökulmasta laadukkaasti ja siten kuin heidän ammatilliset taitonsa sen mahdollistaisivat. Hiljaisen tiedon rooli näyttäytyi tutkimuksessa olemassa olevana, mutta tiedostettavana ilmiönä. Sosiaalityöntekijät pyrkivät työssään tekemään hiljaisen tiedon näkyväksi sekä käytännöissä että dokumentoinnissa. Tutkimus tuotti monipuolista sosiaalityön kokemustietoa lapsen osallisuudesta ja dokumentoinnista lastensuojelussa: tietoa asiakkaan kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta, kuulluksi tulemisesta ja osallistamisesta dokumentointiprosessissa. Käytännön työ, osallisuus ja dokumentointi näyttäytyivät lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemusten perusteella prosessimaisena vuorovaikutussuhteena. Käytännön työssä tehtävillä valinnoilla nähtiin olevan merkitystä lapsen osallisuuden toteutumisessa niin käytännöissä kuin sitä kautta myös dokumentoinnissa

Effects of permeable inner slab in facade renovation

Tässä diplomityössä tarkasteltiin 1940-60-luvuilla rakennettuja julkisivukorjauskohteita, joissa korjausratkaisuna on päädytty purkamaan julkisivu sisäkuoreen asti ja uusimaan kokonaan. Epätiiviin ja tiiviin sisäkuoren vaikutusta verrattiin eri julkisivurakennevaihtoehdoilla, ja julkisivurakenteiden toimivuutta tarkasteltiin akustiikan, rakennusfysiikan ja paloturvallisuuden kannalta. Tavoitteena oli määrittää uusilla julkisivurakennevaihtoehdoilla laskennallisesti epätiiviin sisäkuoren vaikutus ilmaääneneristävyyteen ja lämmön ja kosteuden siirtymiseen rakenteessa ja varmistaa, että rakenteet ovat rakennusfysikaalisesti ja -akustisesti toimivia. Vaikka korjauskohteissa ei tarvitse noudattaa uudisrakentamiselle vaadittuja ilmaääneneristävyyskriteereitä, julkisivua uusittaessa rakenteiden ilmaääneneristävyys ei saa korjauksen yhteydessä heikentyä alkuperäisestä tilanteesta. Tiili- ja betonirunkoisille julkisivurakenteille laskettiin ilmaääneneristävyyttä sekä tiiviillä että epätiiviillä rakenteilla, jolloin pystytään matemaattisesti havaitsemaan epätiiviin sisäkuoren vaikutus ilmaääneneristävyyteen. Ääneneristyslaskennat tehtiin ensin kaksinkertaiselle kytkemättömälle rakenteelle, minkä jälkeen huomioidaan korjaustermein mineraalivillan absorption ja rankareitin vaikutus lopullisessa ilmaääneneristävyydessä. Lopuksi verrattiin tiivistä julkisivurakennetta epätiiviiseen julkisivurakenteeseen. Valitun julkisivurakennevaihtoehdon lisäksi tarkasteltiin epätiiviimmän rakenteen riittävyyttä julkisivurakennevaihtoehdoksi. Tiiviitä rakennevaihtoehtoja mallinnettiin Wufi 2D-ohjelmalla, jolla määritettiin tuulensuojapinnan sisäpuolella ja ulkoilmassa olevia lämmön ja kosteuden arvoja. Epätiiviiden rakenteiden kosteuden ja lämmön siirtymistä laskettiin konvektiolla kulkeutuvan kosteusvirran avulla. Jos sisäkuoren halkeamat ovat liian suuria, kosteutta pääsee kulkeutumaan tiivistä rakennetta enemmän konvektiolla ilmavirran mukana rakenteisiin. Suurempi kosteusvirta aiheuttaa suuremman riskin vesihöyryn kondensoitumiselle mahdollistaen mikrobien kasvua ja lopulta rakenteiden homehtumisen. Julkisivurakenteista tutkittiin sisäkuoren halkeamien suuruuden vaikutusta rakenteen läpi kulkevaan ilmavirtaan ja sitä kautta kosteuden siirtymiseen rakenteessa. Rakennusakustisesti määräävimmäksi tekijäksi ilmaääneneristävyyden kannalta muodostui rankareitin kautta kulkeva ääni, jolloin halkeamaleveydellä ei ollut suurta merkitystä ilmaääneneristävyyteen. Sisäkuoren epätiiveys ei siten aiheuta ilmaääneneristävyydessä heikennyksiä. Rakennusfysiikan kannalta halkeamat ja ilmavuodot aiheuttavat huomattavan kosteusvirran kasvun. Ilman diffuusiotiivistä lämmöneristekerrosta julkisivurakenne on liian herkkä vesihöyryn kondensoitumiselle rakenteessa

The Opportunities and Limitations of Social Media in B2B New Product Development

Tässä diplomityössä perehdyttiin sosiaalisen median hyödyntämiseen B2B-yritysten keskuudessa. Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää sosiaalisen median mahdollisuuksia ja rajoitteita B2B-tuotteiden kehitykseen liittyen. B2B-yritysten tuotekehityksessä sosiaalisen median käyttöä on tutkittu melko vähän eikä sosiaalisen median mahdollistamia hyötyjä tuotteiden kehittämisessä välttämättä havaita B2B-yrityksien keskuudessa. Tässä diplomityössä sosiaalisen median mahdollisuuksia selvitettiin olemassa olevaan kirjallisuuteen perustuen ja netnografisen tutkimusmenetelmän avulla perehtyen eri case-yritysten esimerkkien kautta sosiaalisen median käyttöön B2B-yrityksissä. Netnografisesti kerätyn tiedon pohjalta pyrittiin selvittämään, miten yrityksissä sosiaalista mediaa hyödynnetään ja miten sosiaalisen median avulla voidaan ymmärtää asiakkaiden tarpeita paremmin, saada asiakastietoa ja luoda asiakasymmärrystä. Sosiaalisen median avulla yritykset voivat pyrkiä asiakastiedon eri elementtien ja asiakkaan ja yrityksen välisen vuorovaikutuksen pohjalta luomaan syvällistä asiakasymmärrystä. Sosiaalisen median palveluiden avulla luodun asiakasymmärryksen avulla B2B-yritykset voivat pyrkiä kehittämään asiakaslähtöisiä tuotteita. Sosiaalinen media mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman kommunikaation ja vuorovaikutuksen yrityksen ja asiakkaan välillä ja tätä kautta tapahtuvan oppimisen. Yritykset voivat oppia asiakkaista ja asiakkaiden tarpeista ottamalla asiakkaat sosiaalisen median palveluiden avulla mukaan yrityksen toimintaan. Asiakkaat voivat myös oppia yrityksen tuotteista ja näin molemmat voivat hyödyntää toistensa tietämystä ja oppia toisiltaan. Sosiaalisen median palveluiden avulla yrityksen ja asiakkaan voi olla vaikea kommunikoida niin, että molemmat osapuolet ymmärtävät toisiaan. Yrityksen voi myös olla vaikea sitouttaa asiakkaat asiakasymmärryksen luomiseen ja yrityksen toimintaan. Oppimisprosessiin ja yrityksen ja asiakkaan väliseen vuorovaikutukseen liittyy myös haasteita toimijoiden erilaisiin taustoihin ja tietotasoihin liittyen

”Mäkin teen tätä hommaa sillee harrastajalta harrastajille” : Elokuvafanien tiedontuotanto ja -jakaminen – Hikisten Leffanörttien tapaustutkimus

Tämän tutkielman tavoitteena on tutkia, millaista tiedontuotantoa suomalaiset elokuvafanit harrastavat. Tutkimuskysymyksien kautta tarkoitus oli saada selville elokuvafanien yleisimmät tiedontuotannon tyypit, käytetyt julkaisualustat ja formaatit. Näiden lisäksi tutkittiin elokuvafanien tiedontuotannon ja -jakamisen motiiveja sekä tuottamista ja jakamista estäviä tekijöitä. Tutkimusmenetelminä toimivat verkkokysely ja puolistrukturoidut haastattelut, joiden tarkoitus oli tukea ja syventää kyselyssä saatuja tuloksia. Tutkielman kohderyhmäksi valikoitui Facebook-ryhmä Hikiset Leffanörtit. Verkkokyselyyn toteuttamiseen pyydettiin lupa, ja kysely julkaistiin ryhmään joulukuussa 2021. Kysely oli auki kaksi viikkoa, jonka aikana huomattiin, että vastausten vähäisen lukumäärän takia olisi paras toteuttaa jatkohaastatteluja. Haastattelut järjestettiin viidelle kyselyyn vastanneelle tammikuussa 2022. Haastattelut toteutettiin etänä Zoom- ja Microsoft Teams - palveluiden kautta ja tallennettiin videomuotoon, minkä jälkeen aineisto litteroitiin sanasta sanaan. Tutkimuksen aineiston analyysi on yhdistelmä kvantitatiivista ja kvalitatiivista lähestymistapaa: kyselyn tuloksia analysoitiin pintapuolisesti tilastollisin huomioin, ja haastatteluissa päästiin kvalitatiivisesti syventämään kyselyssä esiin nousseita tuloksia ja ajatuksia. Aineistoa käsiteltiin kyselyn rakennetta seuraten ja tutkimuskysymyksiä mukaillen. Tutkimuksessa selvisi, että lähes kaikki kyselyyn vastanneista hikisistä leffanörteistä tuottivat tiedontuotannon lajityypeistä ’omia elokuvakokemuksia’ sekä keskusteluita, joiden lisäksi arvosteluita tuotti noin puolet. Lähes kaikki tuottivat tietoa kirjallisesti ja hieman alle puolet tuotti videomuodossa. Julkaisualustoista Facebook oli suosituin vastaajien keskuudessa ja seuraavaksi suosituimpia YouTube ja Instagram. Hikisillä leffanörteillä oli monia syitä tuottaa ja jakaa tietoa yhteisöönsä. Halu näyttää omia tunteita sekä halu jakaa kokemuksia ja tarinoita koettiin kaikkein tärkeimpinä motivaatiotekijöinä. Muita tärkeitä syitä olivat muun muassa henkilökohtaisen elokuvatiedon lisääminen sekä niiden elokuvien tai näkökulmien esilletuonti, jotka eivät heidän mielestään ole saaneet tarpeeksi huomiota. Motiiveista vähiten kannatusta keräsivät rahan ansaitseminen ja hyväksynnän etsiminen omille mielipiteille. Tiedontuotantoa ja -jakamista estäviksi tekijöiksi nousivat muun muassa ajallisten resurssien puute, muut elämän prioriteetit sekä ryhmän ilmapiiri

Sairaanhoitajien työhön sitoutumisen ja urakehityksen edistäminen

Pula sairaanhoitajista on pahentunut Suomessa. Tulevaisuudessa terveydenhuollon haasteita tulevat olemaan suuri työvoimapula, henkilöstömitoituksen lisäyksen aiheuttama työntekijöiden lisätarve, väestön ikärakenne ja Covid-19-pandemian aiheuttama hoitovelka. Terveydenhuollon kuormitus tulee jatkumaan monin eri tavoin vielä pitkään ja pahimmillaan pitkittynyt työntekijöiden kokema kuormitus voi ajaa sairaanhoitajia pois alalta. Sairaanhoitajien työhön sitoutumisen parantaminen ja urakehityksen tukeminen ovat edellä mainittujen muutosten takia entistä tärkeämpää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ja tuottaa tietoa sairaanhoitajien työhön sitoutumista ja urakehitystä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Tutkimusaineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2022 eräästä sairaanhoitopiiristä haastattelemalla. Tutkimukseen osallistui kahdeksan sairaanhoitajaa ja heillä oli työkokemusta valmistumisensa jälkeen 3–7 vuotta. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen tulosten perusteella työhön sitoutumista edistäviin tekijöihin kuului mahdollisuus työssä kehittymiseen, työnkuvan autonomia, kokemus sairaanhoitajan työn merkityksellisyydestä, hyvän lähijohtamisen ja toimivan työyksikön tärkeys sekä työn ja vapaa-ajan yhdistettävyys. Työhön sitoutumista heikentäviin tekijöihin kuului suuren organisaation haasteet, työn liiallinen kuormittavuus, kokemus työn vaativuutta vastaamattomasta palkkauksesta ja sairaanhoitajien potentiaalin hyödyntämättä jääminen. Urakehitystä edistäviä tekijöitä olivat sairaanhoitajien oma halukkuus urakehitykseen, sairaanhoitajan työn monipuolisuus, mahdollisuus kehittyä työssä omassa organisaatiossa, hyvän lähijohtamisen tärkeys ja työyksikön sosiaalisen tuen merkitys. Urakehitystä heikentäviin tekijöihin kuului tyytymättömyys organisaation toimintaan, kokemukseen työstä saadun palkan riittämättömyydestä ja riittämättömät resurssit työn tekemiseen. Heikentäviä tekijöitä olivat myös kokemus koulutuksista saadun hyödyn vähäisyydestä ja haluttomuus urakehitykseen omassa organisaatiossa. Tutkimuksen tulokset olivat monelta osin yhteneviä aikaisempien tutkimusten kanssa. Tulosten perusteella työhön sitoutuminen ja urakehitys ovat yhteydessä toisiinsa ja parantamalla sairaanhoitajien ilmi tuomia tekijöitä voidaan edistää sekä työhön sitoutumista että urakehitystä. Tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhuollon organisaatioissa sairaanhoitajien johtamisessa, sekä uudenlaisten toimintatapojen kehittämisessä

High Alpha - Termisesti ruiskutetut kromioksidi- ja piikarbidiseosteiset alumiinioksidipinnoitteet. Loppuraportti

Tässä raportissa on esitetty yhteenveto termisesti ruiskutettujen alumiinioksidipohjaisten pinnoitejauheiden ja niistä eri termisillä ruiskutusmenetelmillä valmistettujen pinnoitteiden ominaisuuksista. Työ liittyy osana TTY:n Materiaaliopin laitoksella toteutettuun Tekes ‐rahoitteiseen High‐ALPHA ‐projektiin, jossa alumiinioksidipinnoitteiden korroosio‐ ja kulumisominaisuuksia pyrittiin parantamaan faasistabiloinnin avulla

An integrated Young interferometer based on UV-imprinted polymer waveguides for label-free biosensing applications

We demonstrate a polymer rib waveguide Young interferometer sensor fabricated by UV-imprinting. An inverted rib waveguide structure was utilized in order to simplify the fabrication process. In this configuration grooves are formed on the under cladding layer by UV-imprinting and core material is spin coated on top to fill the grooves. Glucose water solution was used to characterize the sensor response against ambient refractive index changes. The sensing responses correspond linearly with the refractive index change of glucose solutions with a detection limit of about 10-5. To verify the capability of the polymer sensor for biosensing, an immunoassay was performed with c-reactive protein (CRP) and human CRP specific antibody adsorbed on the waveguide surface as a receptor. The CRP solution in PBS (phosphate buffered saline) buffer with a concentration of 2 µg/ml (16 nM) resulted in an obvious response which was over a couple hundred times of the noise level. Based on these values, a detection limit of about 2.4 pg/mm2 was found for the surface sensing of molecular adsorption. With the proposed waveguide configuration, the fabrication of polymer sensors can be ultimately transferred to roll-to-roll mass production to produce low-cost disposable sensors