Mapping Ecosystem Services: An Integrated Biophysical and Economic Evaluation

Forests provide a wide range of ecosystem services, from timber and non-wood products (provisioning services) to carbon sequestration, hydrogeological protection (regulating services), and recreation and aesthetic experiences (cultural services). Nonmarketed forest ecosystem services tend to be undervalued due to the lack of a market price and a clear understanding of their vital support to socio-economic systems. Ecosystem services are interlinked, and therefore the optimization of one typology of services can affect negatively other services. Consequently, forest management choices include trade-offs. This study focused on the supply and spatial distribution of ecosystem services in a forest area in the Italian Alps. The ecosystem services were evaluated both in biophysical and economic units. Spatial data on land cover and forest biomass growth and harvest rates together with data from field interviews were used. GIS was used to spatially analyze and visualize the distribution and provision of ecosystem services. The total supply and economic value of the forest ecosystem services was calculated and mapped. Provisioning services accounted for one third of the total economic value while regulating services resulted in almost 60% of the total. These were concentrated in areas of high risk of avalanches and landslides. The outcomes of this study highlight the need for integrating biophysical and economic evaluation, especially to assess and value regulating ecosystem services to better recognize both their importance and spatial distribution. Mapping ecosystem services serves as an important tool to identify priority areas and to better communicate and visualize information on ecosystem services

Sukupuoli uutena rangaistuksen koventamisperusteena

Tutkielman aiheena on rikoslain uusi koventamisperuste (RL 6:5.1 kohta 4), jonka mukaan rangaistusta voidaan koventaa, jos rikos on tehty uhrin sukupuolesta johtuvasta vihavaikuttimesta. Sukupuolta rangaistuksen koventamisperusteena voidaan soveltaa kaikkiin rikostyyppeihin. Lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena on puuttua erityisesti naisiin kohdistuvaan vihapuheeseen ja järjestelmälliseen häirintään, kuten maalittamiseen ja uhkailuun. Rikoslaki perustuu sukupuolineutraalille lähtökohdalle, jolloin ihmisiä ei voida sukupuolen perusteella asettaa eri asemaan. Väkivalta on kuitenkin sukupuolistunut ilmiö ja naiset kohtaavat erilaista vihapuhetta kuin miehet. Naisiin kohdistuva vihapuhe sisältää usein uhkailua seksuaalisella väkivallalla ja siinä esitetään ulkonäköön ja sukupuolirooleihin liittyviä kommentteja. Tutkielma sijoittuu oikeuden ja sukupuolen tutkimuksen traditioon ja se on metodiltaan lainopillinen. Tutkielmassa selvitän, kuinka rangaistusta voidaan koventaa sukupuolen perusteella ja miten sukupuoleen perustuva vihamotiivi tulisi näyttää toteen. Tutkimuksen tarkoituksena on lisäksi tuottaa uusia indikaattoreita vihamotiivin tunnistamiseksi, jotka huomioivat sukupuoleen perustuvan vihan paremmin. Tutkimukseni johtopäätös on, että lainsäädäntömuutos ei ole itsessään riittävä toimi naisvihaan puuttumiseksi, koska koventamisperusteen soveltamisala on hyvin kapea. Sukupuolen määrittelyn osalta hallituksen esityksen perusteluja voidaan pitää epäonnistuneena, koska esityksessä omaksuttu sukupuolen määritelmä ei huomioi riittävästi sukupuolten moninaisuutta. Koventamisperuste ei myöskään sovellu lähisuhdeväkivaltaan, joka on ilmiön kannalta keskeinen ongelma. Sukupuoli ei sisälly kiihottamisrikoksen kansanryhmän käsitteeseen, koska naiset eivät ole vähemmistö. Naisiin kohdistuva vihapuhe on siis nykylainsäädännön mukaan sallittua vihapuhetta, jos se kohdistuu yleisesti naisiin eikä yksittäiseen henkilöön. Näyttökynnys koventamisperusteen soveltamistilanteessa on asetettu hyvin korkealle (vailla varteenotettavaa epäilystä), joka todennäköisesti johtaa siihen, että rangaistuksia tullaan koventamaan vain harvoin sukupuolen perusteella. Koventamisperusteen soveltamisen kannalta on olennaista hankkia näyttöä vihamotiivista mahdollisimman varhaisessa rikosprosessin vaiheessa ja huomioida teon sukupuolistunut konteksti. Vihamotiivin selvittämisessä erityisesti sukupuolisensitiivisistä vihamotiiviin indikaattoreista on hyötyä

Määräaikaisten työntekijöiden perehdyttäminen haastaviin asiakaspalvelutehtäviin

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä onnistunut perehdytysprosessi pitää sisällään ja miten se on onnistunut kohdeorganisaation määräaikaisille työntekijöille kohdennetussa perehdytyksessä. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten työntekijä saadaan perehdytyksen avulla itsevarmaksi asiakaspalveluammattilaiseksi ja minkälaisella työntekijällä on parhaat edellytykset pärjätä haastavissa asiakaspalvelutehtävissä. Lisäksi tutkitaan, miten työntekijöiden ensimmäiset työpäivät sujuvat kyseisen perehdytysprosessin ansiosta. Tutkimus suoritettiin menetelmätriangulaatiota hyödyntäen, jossa ensin Linnanmäen määräaikaisille asiakaspalvelutyöntekijöille järjestettiin kysely huvipuistokauden alkupuolella, noin kuukausi perehdytysjakson jälkeen. Kyselyn tavoitteena oli saada vastauksia edellä mainittuihin tutkimustavoitteisiin. Kyselyyn vastasi 247 työntekijää Lasten Päivän Säätiön organisaatiosta. Lisäksi suoritettiin huvipuistokauden loppupuolella, noin puoli vuotta perehdytysjakson jälkeen, ryhmäkeskusteluja työtehtävittäin aihealueeseen liittyvistä asioista. Näihin keskusteluihin osallistui yhteensä 27 työntekijää. Tutkimustulosten mukaan hyvään kokonaisvaltaiseen perehdyttämiseen kuuluu teoreettisten organisaatioon, työsuhdeasioihin ja työtovereihin tutustuttamisen lisäksi toive mahdollisimman kattavasta työhön oppimisesta käytännönharjoittelun avulla. Tällöin työntekijällä on mahdollisuus suoriutua työtehtävistään hyvin ja hän luottaa omaan tekemiseensä. Lisäksi tulokset osoittavat, että työntekijöiden ensimmäiset työpäivät sujuvat paremmin kokeneilla työntekijöillä verrattuna ensimmäistä kesää kohdeorganisaatiossa työskenteleviin

Effectiveness of ECB monetary policy in reducing interbank risk premia during financial crisis

Perinteinen rahapolitiikka nojautuu vahvasti korkokanavan toimivuuteen, jossa keskuspankin politiikkakoron muutosten odotetaan välittyvän rahamarkkinakorkoihin ja edelleen pankkien asiakkaille annettujen luottojen korkoihin, jotka viime kädessä vaikuttavat kokonaiskysyntään ja hintatasoon. Vahva ja välitön korkojen välittyminen on erityisen tärkeää inflaatiotavoitteeseen tähtääville keskuspankeille, sillä inflaatiotavoitteeseen pääseminen tapahtuu perinteisesti talouden korkotasoa säätelemällä. Vuonna 2007 alkaneen finanssikriisin jälkeen rahamarkkinat sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa ajautuivat ongelmiin. Kasvaneesta vastapuoli- ja likviditeettiriskistä johtuen pankit eivät enää olleet halukkaita lainaamaan likviditeettiä toisilleen, jonka seurauksena keskuspankkien politiikkakorot eivät enää välittyneet rahamarkkinakorkoihin. Tästä syystä keskuspankit joutuivat turvautumaan epätavallisiin (unconventional) politiikkatoimenpiteisiin rahamarkkinoiden tasapainottamiseksi ja korkokanavan toimivuuden palauttamiseksi. Tässä tutkielmassa keskitytään korkokanavan toimivuuteen tarkastelemalla Euroopan keskuspankin (EKP) epätavallisten politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuutta rahamarkkinoiden tasapainon palauttamisessa. Tutkimusmetodeina käytetään yhteisintegraatiolähestymistapaa ja virheenkorjausmallia; empiiristen tulosten mukaan EKP:n epätavallinen rahapolitiikka on lokakuun 2008 jälkeen onnistunut pienentämään pankkien välisessä lainanannossa esiintyvää riskipreemiota ja näin jossain määrin palauttamaan korkokanavan toimivuutta. Asiasanat: Monetary policy, interest rate channel, interest rate transmission, interbank markets, interbank risk premium, EURIBOR-OIS, cointegration, error correction mode

Palvelukeskus osana paikallista sosiaalityön ja työhallinnon yhteistyötä : yhteistyöllä lisäarvoa?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen Työvoiman palvelukeskus LYHDYN toimintaa. Lyhty on Lahden kaupungin, Päijät-Hämeen työvoimatoimiston ja Kelan yhteinen palvelupiste, jossa puolet työntekijöistä on kaupungin ja puolet työhallinnon virkailijoita. Kelan virkailija on tavattavissa Lyhdyssä päivän viikossa. Tutkimustani olen taustoittanut tarkastelemalla sosiaalitoimen ja työhallinnon välisiä tehtävien yhtymäkohtia, tehtävien jakoa ja yhteistyötä aina viime vuosisadan alusta alkaen tähän päivään asti. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaisia Lyhdyn asiakkaat ovat, mitä eri toimijat ovat odottaneet Lyhdyn palvelulta, saadaanko sosiaalitoimen ja työhallinnon yhteistyöllä työskentelyyn lisäarvoa, ja jos saadaan millaista hyötyä moniammatillisesta työstä on. Lisäksi olen selvittänyt sitä, millaisia ongelmia yhteistoiminnassa on esiintynyt. Tutkimustani varten haastattelin kolmea sosiaalitoimen edustajaa ja kolmea työhallinnon edustajaa. Osa haastatelluista työskentelee Lyhdyssä, osa on Lyhdyn ohjausryhmän jäseniä. Haastattelut muodostivat tutkimukseni pääaineiston. Haastattelujen lisäksi keräsin paikallislehdissä julkaistut Lyhtyä koskevat lehtiartikkelit, joista osaa olen käyttänyt tutkimuksessani antamaan kuvaa siitä julkisesta keskustelusta, mitä palvelukeskustoiminnasta Lahden alueella on käyty. Työvoiman palvelukeskus Lyhdyn asiakkaista suurin osa on pitkäaikaistyöttömiä ja moniongelmaisia. Työttömyyttä on monilla takana jopa 10-15-vuotta. Lisäksi suurella osalla asiakkaista on työttömyyden lisäksi fyysisiä, psyykkisiä ja/tai sosiaalisia ongelmia. Yleisimpinä ongelmina ovat mielenterveyden ongelmat sekä päihdeongelmat. Eri tahojen odotukset Lyhdyn toiminnalle poikkeavat toisistaan. Lahden kaupungin päättäjistä suuri osa odottaa Lyhdyltä asiakkaiden nopeaa työhön ohjaamista. Työhallinnon päättäjien mielestä Lyhdyn tehtävä on kartoittaa asiakkaan ongelmat ja jos mahdollista, poistaa työllistymisen esteet. Jos esteitä ei voida poistaa, tulisi asiakas siirtää sosiaalitoimen asiakkuuteen. Emotoimistojen virkailijat sekä sosiaalitoimessa että työhallinnossa odottavat asiakkaiden ongelmien ratkeavan Lyhdyssä niin, että asiakas ei enää palaa takaisin emotoimiston asiakkaaksi. Lyhdyn virkailijoiden kokemusten mukaan moniongelmaisten asiakkaiden palvelu on pitkäjänteistä työtä, joka vaatii yksilöllisiä ratkaisuja ja aikaa. Tuloksina virkailijat itse näkevät työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden lisäksi myös elämänhallintaan liittyvät ”pienet askeleet”. Palvelukeskuksen toiminnan hyötynä on muun muassa se, että asiakas saa lähes kaiken tarvitsemansa palvelun yhdestä pisteestä. Asiakkaalla on palvelukeskuksessa omat nimikkovirkailijat, jotka suunnittelevat asiakkaan kanssa etenemispolkua työmarkkinoille sekä ovat käytettävissä ja tukemassa asiakasta koko palveluprosessin ajan. Virkailijoille on kehittynyt moniammatillinen työskentelytapa palvelukeskustoiminnan aikana. Toisen työstä on opittu työskentelytapoja ja ennen kaikkea on opittu näkemään omaa työtä myös toisen ammattikunnan näkökulmasta. Työtä kehittäessään virkailijat ovat myös saaneet merkittävästi laajennettua yhteistyöverkostoa. Lyhdyn toiminnan kehittämiskohteita ovat edelleen muun muassa asiakkaaksi ohjaamisen kriteerien selventäminen, asiakasprosessin kesto, tulosten mittaaminen ja yhteisen tietojärjestelmän kehittäminen

Innovaatiotyöpaja oppimisen ja koulunkäynnin tuen hyvistä käytänteistä

Tämän pro gradu -tutkielman toimeksiantaja on Lapin #paraskoulu -hanke. Olemme tehneet tiivistä yhteistyötä Lapin #paraskoulu -hankkeen kanssa ja olemme huomioineet hankkeen näkökulmat tutkimuksen tavoitteesta. Tutkimuksen tavoite on kaksiosainen. Yhtäältä tavoitteena on tutkia oppimisen ja koulunkäynnin tuen hyviä käytänteitä innovaatiotyöpajan avulla ja toisaalta tutkia, miten innovaatiotyöpaja koetaan työskentelymenetelmänä. Aineistonkeruu tapahtui keväällä 2020 ja aineistomme koostuu yhdestä haastattelusta, innovaatiotyöpajassa äänitetyistä kolmesta esityksestä, innovaatiotyöpajassa ryhmätöinä tuotetuista fläppitauluista ja Webropol -kyselystä. Tutkimusmenetelmä on laadullinen tapaustutkimus ja analyysimenetelmänä käytimme sisällönanalyysia. Saimme runsaasti aineistoa molempiin tutkimuskysymyksiimme. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyviä hyviä käytänteitä tuli tutkimustuloksissa esiin paljon ja ne voidaan jakaa karkeasti teemoiltaan tilojen hyödyntämiseen opetustilanteissa, yhteistyöhön, opetuskäytänteisiin ja hyvinvointiin. Innovaatiotyöpajaan osallistuneet opetusalan henkilöstö ja opiskelijat olivat sitä mieltä, että hyviä käytänteitä yhdistää muun muassa yhteistyö, ammattitaito, resurssien tarve ja joustava toiminta. Yli puolet innovaatiotyöpajaan osallistuneista piti innovaatiotyöpajaa antoisampana menetelmänä kuin perinteisempiä työtapoja ja suurin osa osallistujista koki, että oma ammatillinen osaaminen kehittyi innovaatiotyöpajassa

Israel ja Palestiina – presidentti Barack Obaman ”A New Beginning” puheen analyysi : Realismia vai liberalismia diskurssianalyysin viitekehyksessä

Maisterintutkielmani käsittelee Israelin ja Palestiinan alueiden historiaa ja Yhdysvaltojen presidentti Barack Obaman presidenttikauden vuoden 2009 aikaista puhetta ”A New Beginning”. Presidentti Obama piti puheensa 4.6.2009 Egyotissä Kairon yliopistossa