Työntekijän syrjintä raskauden ja perhevapaiden osalta. Työnantajan keinot välttää syrjintään syyllistyminen.

Tasa-arvolaissa on asetettu työnantajalle vaatimus, että sen tulisi tukea työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tässä tutkimuksessa tutkitaan, kuinka se onnistuisi nykyhetkeä paremmin ja tavoitteena on vastata kysymykseen, millä tavoin työnantajan tulisi toimia, jotta se ei syyllistyisi syrjintään tasa-arvolain 6 §:n 5 momentin tarkoittamassa tarkoituksessa. Tutkimuksessa selvitetään myös, miten yrityksen tulisi suunnitella toimintaansa perhevapaiden osalta ja miten työnantaja voisi tukea työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista paremmin, ja millä keinoilla työnantaja voisi tukea myös isiä käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän. Tutkimuksessa käydään läpi syrjintää raskauteen ja perhevapaiseen liittyen rekrytoitaessa, työsuhteen aikana ja sen loppumisen yhteydessä tasa-arvolain 7 §:n määrittelemän syrjinnän kiellon kautta. Analysoinnissa käytetään oikeustapauksia, lain esitöitä, kirjallisuutta ja muita raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyviä tapauksia, joita on saatu muun muassa ammattijärjestöiltä ja tasa-arvovaltuutetulta. Tutkimuksessa keskitytään tasa-arvolain 6 §:n 5 momentin tulkitsemiseen raskauden ja perhevapaan näkökulmasta, eikä puututa muihin syrjintään liittyviin ongelmiin. Tutkimukseni osoittaa selvästi, että syrjintä raskauden ja perhevapaiden osalta on edelleen hyvin yleistä Suomessa ja useat tahot ovat tilanteesta huolestuneita. Tutkimukseni pohjalta käy ilmi, että työnantajan avoin suhtautuminen syrjintäepäilyyn, toimintatapojen tarkistaminen ja ongelman myöntäminen yrityksen toimintatavoissa ovat hyvin tärkeitä asioita syrjinnän vähentämisessä. Työnantajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota työntekijän sujuvaan työhön paluuseen ja perehdyttämiseen perhevapaan jälkeen. Tasapuoliset ja läpinäkyvät käytännöt niin työhön paluussa kuin jo työssä olevan työntekijän työ- ja perhe-elämän yhdistämisessä vähentävät syrjinnän mahdollisuutta. Isiä tulee kannustaa pitämään isyysvapaita ja tätä voi tukea myös kouluttamalla naistyöntekijöitä töiden ohessa ja vakinaistamalla heitä. Työnantajan ja lähiesimiesten tulisi tuntea voimassa olevat lait, asetukset ja työehtosopimukset kuten myös yrityksessä mahdollisesti olevat tasa-arvo- ja strategisen hyvinvoinnin suunnitelma ja myös toimia näiden mukaisesti.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Community-Based Monitoring of Tropical Forest Crimes and Forest Resources Using Information and Communication Technology – Experiences from Prey Lang, Cambodia

The use of smartphones for data collection has opened up new opportunities for communities wishing to engage in community-based monitoring. While information and communication technology (ICT) is able to systematize data collection, complex functions and observation types can present challenges for community members. ICT also may skew community participation towards young men, as they are sometimes more comfortable using smartphones. This study investigates the success and cost-effectiveness of having local forest monitors use ICT to collect data on forest crimes and forest resources in Prey Lang, Cambodia. A workshop was held with the Prey Lang Community Network to identify the resources and illegal activities to be monitored. Guided by the community members, a smartphone app was subsequently developed and a total of 36 community members were trained in its use. We examined the extent to which the capacity of community members to collect data was dependent upon the complexity of the ICT and on their age and gender. We also assessed the costs of the monitoring program over a two-year period. The community members were able to collect large amounts of data regardless of their gender or age. They made 10,842 entries of data on illegal logging and forest resources. Increased complexity of the app had no impact on the proportion of quality data collected. The cost of monitoring resembled other community-based monitoring programs but was notably less than for monitoring by professional foresters. Our findings suggest that local communities with little formal education are able to monitor forest crimes and forest resources cost-effectively using ICT; however, while the documentation collected was highly valuable, software and hardware maintenance, along with the digital data validation process, will continue to require external support

The value and opportunities of community-and citizen-based approaches to tropical forest biodiversity monitoring

The biodiversity sourcebook is accessible in pdf format for free from:•GOFC-GOLD Land Cover Office website: http://www.gofcgold.wur.nl/sites/gofcgold-geobon_biodiversitysourcebook.php•GEO BON website:http://geobon.org

Community Monitoring of Carbon Stocks for REDD+: Does Accuracy and Cost Change over Time?

Reducing emissions from deforestation and forest degradation in developing countries, and the role of conservation, sustainable management of forests, and enhancement of forest carbon stocks in developing countries (REDD+) is a potentially powerful international policy mechanism that many tropical countries are working towards implementing. Thus far, limited practical consideration has been paid to local rights to forests and forest resources in REDD+ readiness programs, beyond noting the importance of these issues. Previous studies have shown that community members can reliably and cost-effectively monitor forest biomass. At the same time, this can improve local ownership and forge important links between monitoring activities and local decision-making. Existing studies have, however, been static assessments of biomass at one point in time. REDD+ programs will require repeated surveys of biomass over extended time frames. Here, we examine trends in accuracy and costs of local forest monitoring over time. We analyse repeated measurements by community members and professional foresters of 289 plots over two years in four countries in Southeast Asia. This shows, for the first time, that with repeated measurements community members’ biomass measurements become increasingly accurate and costs decline. These findings provide additional support to available evidence that community members can play a strong role in monitoring forest biomass in the local implementation of REDD+

Rapsin viljelykäytäntöjen eroavaisuudet Suomessa ja Ruotsissa

Työn taustana on kesällä 2013 suoritetun erikoisharjoittelun aikana tekemäni havainto Suomen ja Ruotsin erisuuruisista rapsin hehtaarisadoista alueilla, joissa sääolosuhteet olivat hyvin samankaltaiset. Työn tilaaja on Aki Brofeldt Mäkelän tilalta Hollolasta. Työn tavoitteena on selvittää onko maidemme välillä sellaisia ratkaisevia eroja rapsin viljelykäytännössä, jotka voisivat selittää satoeron. Työn tarkoituksena on vertailla kummankin maan normaaleja viljelytekniikoita. Aikaisempaa vastaavanlaista vertailua ei ole tehty. Työn teoriaosuudessa on selvitetty molempien maiden viljelyoppaiden antamat ohjeistukset rapsin viljelyyn. Kyselytutkimuksessa kolmelle ruotsalaiselle ja kolmelle suomalaiselle tilalle tehtiin kyselyt, joissa selvitettiin kasvukaudella suoritettuja viljelytoimenpiteitä, lannoitusmääriä sekä kasvinsuojelua. Saatujen tietojen perusteella analysoitiin kasvukauden aikaiset erot ja tehtiin johtopäätökset. Kyselytutkimuksen antamien tulosten perusteella suurimmat erot olivat kylvömuokkauksessa, lannoituksessa sekä tuholaisten torjunnassa ja havainnoinnissa. Heikoin rapsisato Ruotsissa oli parempi kuin suurin Suomessa saatu sato. Saatujen tietojen perusteella työn loppuosaan on koottu kehitysehdotuksia, joilla Suomen rapsisato saataisiin nostettua samalle tasolle kuin Ruotsin keskiosissa. Kyselytutkimuksessa kysyttiin myös viljelijöiden mielestä tärkeitä asioita rapsin viljelyssä. Ruotsista kyselyyn osallistuneiden mielestä tärkeimpiä olivat hyvä kylvöpeti, kosteuden haihdunnan minimointi sekä aktiivinen kasvinsuojelu, kun taas suomalaiset painottivat enemmän kasvuaikaa sekä lajikkeiden ominaisuuksia.The background of this work is agricultural practice in Sweden done summer 2013, when I noticed differences in rapeseed yields between our countries, even though the weather conditions are quite similar. The comissioner of this work is Aki Brofeldt from Mäkelä farm, Hollola. The aim of this work is to find if there are some pivotal differences in rapeseed culture, which can explain the difference. The work compares normally used cultural solutions. The subject as such has not been studied before. In the theory section, I examined from guide books instructions of rapeseed culture in both countries. An enquiry was made for three farmers in Sweden and three farmers in Finland. The enquiry contained questions about rapeseed cultural solutions, fertilizing and plant protecting. I analyzed differences of growing season with given answers. Biggest differences in cultural solutions by the enquiry are in preparing of seedbed, fertilizing, protection against pests and in growth monitoring. Weakest yield in Sweden was better that best yield in Finland. With given information I have done propositions about solutions how we can increase up the rapeseed hectare yield to same level with central Sweden. Also in the enquiry I asked important things about rapeseed culture. Swedish farmers accented seedbed, minimizing of moisture evaporation and plant protection. Finnish farmers thought that important things are the length of the growing season and characteritics of variety