Plasma and testicular testosterone levels, volume density and number of Leydig cells and spermatogenic efficiency of rabbits

Plasma and tissue testosterone concentrations were determined by radioimmunoassay in 12 eight-month-old sexually mature New Zealand White rabbits and evaluated for possible associations with spermatogenic efficiency as well as with volume density and number of Leydig cells. Testicular tissue was processed histologically and histometry was performed in order to quantify germ cells, Sertoli cells and Leydig cells. Spermatogenic efficiency, reported as the ratios among germ cells (spermatogonia, primary spermatocytes and round spermatids) and by the ratio of germ cells to Sertoli cells, was not associated with testosterone levels. However, Leydig cell parameters such as number of Leydig cells per gram of testis, total number of Leydig cells per testis and percent cell volume of Leydig cell nuclei were correlated significantly with testosterone levels. The statistically significant correlation (r = 0.82, P\u3c0.05) observed between testosterone levels and the number of Leydig cells per gram of testis suggests that, in the rabbit, the latter parameter can serve as a criterion for monitoring testosterone levels in this species under normal conditions

Political Scientist as a Historian

Symposium “Personal Encounters with Serendipities”&nbsp

Finlande : Bo Carpelan tel une feuille inouïe

Alors qu’est annoncée la publication de ses oeuvres poétiques complètes en français, nous tenions à saluer la haute figure de Bo Carpelan. Maija Berndtson a rencontré pour nous le grand poète finlandais autour de son passé de bibliothécaire. Il s\u27est éteint le 11 février, alors que nous mettions ces pages en forme. Ultime hommage

Liderazgo y gestión de la calidad : ¿desafío o destino?

La Calidad se ha sociado durante años a un conjunto de elementos tangibles de la gestión. No obstante, aunque las dimensiones tangibles sean componentes necesarios, no son suficientes para alcanzarla. desde el propio objetivo que persigue: la satisfacción de las personas implicadas, y como consecuencia, los medios que requiere - motivación, implicación, compromiso personal- constituyen sus componentes menos visibles pero los auténticamente diferenciadores. En este artículo se reflexiona sobre las carcterísticas, retos y aspectos vitales para aquellos líderes cuya meta compartida es generar las condiciones para que pueda desarrollarse la Calidad con su gestión._____________________________Quality has been largely associated to a group of management tangible elements. Nevertheless, although tangibles are necessary components, they are not enough to reach it. From the pursued objective: the people satisfaction, to the required means -motivation, implication, personal comitment- they constitute the less visible components but stil the ones that makes the difference. In this paper it is presented on the characteristics, challenges and vital aspects for those leaders whose shared goal is to generate the conditions to develop Quality Management

Feminismiä vai ei? : Liman 1980-luvun naisten ruohonjuuriliike ja sen tulkinnat

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Perussa syntyi 1980-luvulla voimakas ruohonjuuritason naistenliike. Liike sai paljon huomiota Perun kansallisessa julkisuudessa ja naistutkimuksen piirissä myös maan rajojen ulkopuolella. Ruohonjuurinaisliikkeen syntyyn ja sen saamaan massaluonteeseen vaikutti lisäksi keskeisesti 1970-luvulla alkanut vaikea taloudellinen tilanne. Naisten ruohonjuuriliike muodostui pääasiassa jäsentensä päivittäisen toimeentulon turvaamiseen tähtäävistä yhteiskeittiöistä ja maitokeittiöistä. 1980-luku oli Perussa vilkkaan kansalaistoiminnan aikaa ja myös ruohonjuuriliikkeessä toimivat naiset alkoivat vähitellen murtaa vanhoja perinteisiä toimintatapojaan suhteissaan esimerkiksi viranomaisiin, avustusjärjestöihin ja muihin kansalaisryhmiin. Tämä olikin merkittävä piirre 1980-luvun yhteiskeittiötoiminnassa, ja suuren volyymin lisäksi juuri se erotti silloisen toiminnan aikaisempien vuosikymmenten oma-aputoiminnasta. Esimerkiksi Chandra Talpade Mohanty (1991) kritisoi kolmannen maailman naisia koskevaa kirjoittelua ongelmakeskeiseksi ja tasapäistäväksi. Niinpä tästä ongelmakeskeisestä lähestymistavasta haluttiin irrottautua ja pyrittiin arvioimaan kolmannen maailman naisten toimintaa muistakin näkökulmista. Feminismistä tuli yksi keskeinen näkökulma. Tarkastelen työssäni kolmen perulaisen yhteiskuntatieteilijän tekstejä perulaisesta naisliikkeestä. Tutkimuskysymykseni tässä työssäni ovat, millä perusteella Liman 1980-luvun ruohonjuurinaisliikkeeseen on väitetty sisältyvän feministisiä piirteitä tai vaihtoehtoisesti, millä perusteella liike katsotaan ei-feministiseksi? Lisäksi pyrin vastaamaan kysymykseen, minkälainen on ruohonjuuriliikkeestä kirjoittavien, tässä työssä tarkastelemani kolmen perulaisen tutkijan feminismikäsite? Keskustelun pohjana on Maxine Molyneauxin (1985) hänen Nicaraguan naisliikkeestä 1980-luvun alkupuolella kirjoittaessaan tekemä erottelu naisliikkeen praktisiin ja strategisiin päämääriin. Strategiset päämäärät edustavat feminismiä. Työsssäni pyrin myös etsimään vastausta siihen, mitä muita tulkintatapoja ja tarkastelunäkökulmia Liman ruohonjuurinaisliikkeestä voitaisiin perustellusti esittää? Syventyäkseni tähän kysymykseen ja taustoittaakseni feminismikysymyksen tarkastelua olen kuvannut myös Perun yhteiskunnallista ja poliittista historiaa ja yhdistänyt tähän kuvaukseen sosiologisen ja historiallisen kuvauksen naisista. Esitykseni painottu kaupunkiinmuuton ja 1980-luvun kansalaistoiminnan kuvaukseen. Olen siis sijoittanut Perun naisliikkeen yhteiskunnalliseen kontekstiin. Samoin pyrin kontekstualisoimaan feminismin käsitettä ja yksi työni päämääristä on kiinnittää huomiota siihen, että feminismiä ei voida soveltaa minään universaalina teoriana mihin tahansa yhteiskuntaan

Jukka Kortti, Valtaan ja vastavirtaan. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta.

Kirja-arvio Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tilaamasta 75-vuotishistoriikista Valtaan ja vastavirtaan, jonka on kirjoittanut Jukka Kortti. Tiedekunnan oppiainevalikoima on vaihdellut vuosikymmenten varrella, mutta valtio-oppi on kuulunut siihen alusta asti. Kirjassa käydään läpi tiedekunnan vaiheita ja roolia suomalaisen hyvinvointivaltion ja yhteiskunnan rakentamisessa, yliopistoradikalismissa ja yliopistohallinnonuudistustaistelussa yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta. Nykyvaihetta määrittävät historiikin mukaan talous ja tulosjohtaminen, ja Berndtson viittaakin myös yliopistodemokratian purkamiseen rakenteellisten muutosten seurauksena. Nykytilanteessa huomiota saavat lisäksi uusien oppiaineiden ja opintokokonaisuuksien synty, virkarakenteen muuttaminen, uudenlainen opetukseen panostaminen, kansainvälistyminen sekä tasa-arvokysymykset

Perhe riskinä ja elämänpolitiikkana : Kansainvälinen adoptio Suomessa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisen adoption lisääntymistä Suomessa. Kyseessä ei ole massailmiö, mutta kansainvälisen adoption kautta tulee vuosittain yhä enemmän lapsia Suomeen. Vuonna 1990 lapsia tuli Suomeen 54, kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2000 vastaava luku oli 198. Vuosien 1985-2003 välillä Suomeen on adoptoitu 2308 lasta ulkomailta. Tutkimuskohteena ovat adoptiovanhemmat, heidän kokemuksensa, asenteensa ja mielipiteensä siitä, kuinka adoptioperheeseen suhtaudutaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kansainvälisessä adoptiossa perhe muokkaa "perinteistä ydinperhekäsitettä" rikkomalla biologisen vanhemmuuden käsitteen, jolloin vanhemmuus muuttuu sosiaaliseksi vanhemmuudeksi. Adoptioperhe saattaa herättää ulkopuolisissa myös kiinnostusta, koska lapsen ulkonäkö voi poiketa vanhempien ulkonäöstä. Tutkimuksen lähtökohtana on ollut tarkastella adoptioperheen erikoisluonnetta niin perheen kuin kansainvälisyyden kannalta. Tutkimuksen lähtöoletus on ollut tarkastella erilaista perhettä riskin näkökulmasta. Keskeinen tutkimuskysymys tutkielmassa onkin se, että kokevatko adoptiovanhemmat erilaisen perheen riskinä. Toisena keskeisenä teemana tutkimuksessa tarkastellaan adoptiovanhempien valintojen vaikutusta yhteiskuntaan. Ajatuksena on, että "henkilökohtainen muuttuu poliittiseksi". Toinen tutkimuksen keskeinen kysymys liittyykin elämänpolitiikan alueeseen; kuinka elämänpolitiikka näkyy adoptiovanhempien elämässä ja kuinka vahva on median rooli? Keskeisimpänä aineistona on adoptiovanhempien teemahaastattelut. Tutkimusta varten tehtiin 11 haastattelua. Haastatteluteemat olivat 1) yleisesti adoptiosta, 2) perhe, 3) globalisaatio, ja 4) media. Tutkielman analyysi etenee teemoittain. Aluksi tarkastellaan adoptioperheen ja biologisen perheen välisiä mahdollisia eroja. Tämän jälkeen siirrytään tarkastelemaan kansainvälisyyden roolia adoptioperheessä. Analyysin päättää tarkastelu adoptioperheen politisoitumisesta ja politisoimisesta. Tulokseksi saatiin, että yhä moninaisemmista perhemalleista huolimatta, adoptioperheet kohtaavat tilanteita, joissa tehdään erottelua biologisten perheiden ja adoptioperheiden välille. Tutkielman mielenkiintoisemmaksi kokonaisuudeksi nousee kuitenkin kansainvälisyysosion tarkastelu. Ennen adoptointia oli pohdittu esimerkiksi maavalintaa riskin näkökulmasta Tässä työssä riski ymmärretään ulkopuolisten mahdollisina ennakkoluuloina ja rasismina. Adoptiovanhemmat suhtautuivat eri tavoin näihin mahdollisiin riskeihin ja olivat tietoisia muun muassa yhteiskunnassa vallitsevista etnisistä hierarkioista. Adoptiovanhemmat seisovat kuitenkin vahvasti valintojensa takana. Elämänpolitiikan alueella haastatellut vanhemmat näkivät medialla keskeisen roolin ulkopuolisten asenteiden muuttamisessa ja kokivat medialla olevan tärkeä osuus siinä, että kansainvälinen adoptio on yhä tunnetumpaa