Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Perussa syntyi 1980-luvulla voimakas ruohonjuuritason naistenliike. Liike sai paljon huomiota Perun kansallisessa julkisuudessa ja naistutkimuksen piirissä myös maan rajojen ulkopuolella. Ruohonjuurinaisliikkeen syntyyn ja sen saamaan massaluonteeseen vaikutti lisäksi keskeisesti 1970-luvulla alkanut vaikea taloudellinen tilanne. Naisten ruohonjuuriliike muodostui pääasiassa jäsentensä päivittäisen toimeentulon turvaamiseen tähtäävistä yhteiskeittiöistä ja maitokeittiöistä. 1980-luku oli Perussa vilkkaan kansalaistoiminnan aikaa ja myös ruohonjuuriliikkeessä toimivat naiset alkoivat vähitellen murtaa vanhoja perinteisiä toimintatapojaan suhteissaan esimerkiksi viranomaisiin, avustusjärjestöihin ja muihin kansalaisryhmiin. Tämä olikin merkittävä piirre 1980-luvun yhteiskeittiötoiminnassa, ja suuren volyymin lisäksi juuri se erotti silloisen toiminnan aikaisempien vuosikymmenten oma-aputoiminnasta. Esimerkiksi Chandra Talpade Mohanty (1991) kritisoi kolmannen maailman naisia koskevaa kirjoittelua ongelmakeskeiseksi ja tasapäistäväksi. Niinpä tästä ongelmakeskeisestä lähestymistavasta haluttiin irrottautua ja pyrittiin arvioimaan kolmannen maailman naisten toimintaa muistakin näkökulmista. Feminismistä tuli yksi keskeinen näkökulma. Tarkastelen työssäni kolmen perulaisen yhteiskuntatieteilijän tekstejä perulaisesta naisliikkeestä. Tutkimuskysymykseni tässä työssäni ovat, millä perusteella Liman 1980-luvun ruohonjuurinaisliikkeeseen on väitetty sisältyvän feministisiä piirteitä tai vaihtoehtoisesti, millä perusteella liike katsotaan ei-feministiseksi? Lisäksi pyrin vastaamaan kysymykseen, minkälainen on ruohonjuuriliikkeestä kirjoittavien, tässä työssä tarkastelemani kolmen perulaisen tutkijan feminismikäsite? Keskustelun pohjana on Maxine Molyneauxin (1985) hänen Nicaraguan naisliikkeestä 1980-luvun alkupuolella kirjoittaessaan tekemä erottelu naisliikkeen praktisiin ja strategisiin päämääriin. Strategiset päämäärät edustavat feminismiä. Työsssäni pyrin myös etsimään vastausta siihen, mitä muita tulkintatapoja ja tarkastelunäkökulmia Liman ruohonjuurinaisliikkeestä voitaisiin perustellusti esittää? Syventyäkseni tähän kysymykseen ja taustoittaakseni feminismikysymyksen tarkastelua olen kuvannut myös Perun yhteiskunnallista ja poliittista historiaa ja yhdistänyt tähän kuvaukseen sosiologisen ja historiallisen kuvauksen naisista. Esitykseni painottu kaupunkiinmuuton ja 1980-luvun kansalaistoiminnan kuvaukseen. Olen siis sijoittanut Perun naisliikkeen yhteiskunnalliseen kontekstiin. Samoin pyrin kontekstualisoimaan feminismin käsitettä ja yksi työni päämääristä on kiinnittää huomiota siihen, että feminismiä ei voida soveltaa minään universaalina teoriana mihin tahansa yhteiskuntaan
