Catholic Social Teaching and the Christian Responsibility to the Poor

This paper examines the development of the Catholic Church’s understanding of the Christian responsibility to people who are poor through papal and conciliar documents, Scripture, and the writings of patristic authors

A change in habit: Benedictine sisters, Vatican II and the pursuit of a meaningful renewal

Description of interviews conducted by the author in December 2011 and January 2012 of several older sisters from Saint Benedict\u27s Monastary in St. Joseph, Minnesota. The purpose of these interviews was four-fold. The first was to get a sense of why they chose to join the monastery during the 1940\u27s and 50\u27s; secondly to get a clearer picture of what life was like prior to the Second Vatican Council; thirdly to understand how these women experienced the changes brought about through their renewal process, and fourthly to find out why they choose to stay in the Catholic Church

Biomarker responses in fish from Frierfjorden and Eidanger

Årsliste 2004There have been high inputs of dioxins and dibenzofurans into the Frierfjord. The aim of the project reported here was to clarify whether there were observable responses in fish collected from Frierfjord and the adjacent Eidangerfjord that could be associated with exposure to dioxins and dibenzofurans. Three species of fish, Atlantic cod (Gadus morhua), trout (Salmo trutta) and flounder (Platichthys flesus) were sampled during three field campaigns. Other results have shown that the two areas did not differ by more than a factor 2 to 3 in dioxin exposure. In both cod and trout, individuals from Frierfjord generally had higher activity and level of cytochrome P4501A than fish from Eidangerfjord, indicating that the 2-3 times higher dioxin exposure causes increased phase-I enzyme activity. Cod and flounder from both areas had much higher hepatic cytochrome P4501A activity than that seen in reference areas. Differences between the three species were apparent for both phase-II and antioxidant enzyme responses. It can be concluded that dioxin inputs in to the fjord does affect fish in the area and that the effects decreased with decreasing exposure.Norwegian Research Council Norsk Hydr

Everyday life in space : living and the formation of everyday life rhythms and functions on the International Space Station

Ihminen on asunut avaruudessa jo 20 vuotta. Avaruudessa asumisen ja elämisen merkitystä ihmiselle on tarkasteltu fysiologisina ja psykologisina muutoksina, kuten ravitsemuksen, stressinsietokyvyn tai lihaskestävyyden näkökulmista, mutta ei arjen näkökulmasta. Astronautit ovat työkomennuksella ja heidän päätehtävänsä on tieteellinen tutkimus. Kuitenkin asemalla asutaan ja eletään pitkiäkin aikoja, syödään, huolehditaan hygieniasta ja vietetään aikaa kollegoiden kanssa. Tämä tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella asemalla asumista ja arkea kotitaloustieteen näkökulmasta. Tutkimuksessa on tarkasteltu ISS:n kansainvälisellä avaruusasemalla tuotettuja videoita, jotka löytyvät YouTube videopalvelusta. Videoiden valintakriteerinä oli se, että niissä tuodaan esille asumista, arkea ja kotitalouden toimintoja. Aineistoa on analysoitu teemoittelemalla ja luokittelemalla videoilla esiintyneitä tilanteita asumisen, arjen käytäntöjen ja kotitalouden toimintojen mukaan. Aineistosta tarkasteltiin siitä näkökulmasta, kuinka asuminen on järjestetty sekä miten arki ja kotitalouden toiminnot tulevat esille ei kodinomaisessa ympäristössä. Tutkimuksen mukaan asemalla asumisesta sekä tilan käytöstä voidaan tunnistaa kodinomaisuuteen liittyviä piirteitä ja toimintoja. Astronautit elävät hyvin pienissä tiloissa, joten niiden monikäyttöisyys on tarpeellista. ISS avaruusaseman määritteleminen kotitaloudeksi on haasteellista, mutta tietyin kriteerein näin voidaan tehdä, sillä arjen rutiineja ja kotitalouden toimintoja on tunnistettavissa kyseisessä asumis- ja elämismuodossa. Astronauteilla on hyvin säännöllinen arki rytmeineen. Aamuisin peseydytään ja syödään aamupalaa. Tämän jälkeen alkaa työpäivä, jolloin suoritetaan vaihtuvia tehtäviä tai tieteellisiä kokeita. Työpäivän sisältöön kuuluu myös päivittäinen kuntoilu. Astronautit ruokailevat ainakin kolme kertaa päivässä ja se on yhteisöllistä. Illalla on miehistöllä vapaa-aikaa jolloin he ottavat yhteyttä perheeseen, lukevat kirjaa tai vain katsovat alla pyörivää maapalloa ikkunasta. Jokapäiväisten toimintojen tekeminen mikropainovoimassa tuottavat uusia haasteita, mutta myös hauskuutta niiden suorittamiseen.Man has lived in space for 20 years. The importance of housing and living in space to man has been viewed as physiological and psychological changes, such as from the perspectives of nutrition, stress tolerance, or muscle endurance, but not from the perspective of everyday life. While astronauts are on expedition their main job is scientific research. However, the station is inhabited and lived for long periods of time, eating, hygiene and spending time with colleagues. The purpose of this study is to look at living and everyday life at the station from the perspective of home economics. The study has looked at videos produced on the ISS International Space Station, which can be found on YouTube’s video service. The selection criteria for the videos were that they highlight housing, everyday life and household activities. The material has been analysed by thematising and classifying the situations that have occurred in the videos according to living, everyday practices and household activities. The material was examined from the perspective of how housing is organized and how everyday life and household functions come into play in a non-home environment. According to the study, living in the station and in use of the premises, features and functions can be perceived that are related to home environments. Astronauts live in very small spaces, so versatility is necessary. Defining the ISS space station as a household is challenging, but with certain criteria this can be done, as everyday routines and household activities can be identified in that form of housing and living. Astronauts have a very regular everyday life with rhythms. In the morning, they wash up and eat breakfast. This is followed by the start of the working day with changing tasks or scientific experiments. The content of the working day also includes daily fitness. Astronauts have at least three meals a day and they are communal situations. In the evening, the crew has free time. They can contact the family, read a book, or just look at the globe spinning below from the window. Doing everyday activities with microgravity makes them a new kind of challenge and, on the other hand, fun to perform

Urheilukoulussa palvelleiden urheilijoiden kokemuksia varusmiespalveluksen merkityksestä omalla urheilu-urallaan

Tässä tutkimuksessa on selvitetty urheilijoiden kokemuksia Urheilukoulun varusmiespalveluksen merkityksestä nuorten huippu-urheilijoiden urheilu-uran aikana. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka Urheilukoulusta kotiutuneet urheilijat ovat kokeneet varusmiespalveluksen heidän urheilu-urallaan. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, kuinka urheilu-ura on jatkunut varusmiespalveluksen jälkeen ja mikä on urheilijan tilanne tällä hetkellä urheilun kannalta. Palvelusajat Urheilukoulussa ovat miehistökoulutuksessa 180 vuorokautta, ja aliupseerikurssilla sekä reservinupseerikurssilla 362 vuorokautta.Tutkimuksen tulokset on kerätty urheilijoilta postikyselynä. Kysely lähetettiin 437 Urheilukoulussa vuosina 2006 - 2009 palveluksessa olleelle urheilijalle. Vastauksia palautui 126 kpl (N), ja vastausprosentti on 28,8 %. Kyselylomake koostui 60 monivalintakysymyksestä ja 4 avoimesta kysymyksestä. Tulokset on analysoitu IBM SPSS STATISTICS 19 -ohjelmalla.Tulosten perusteella Urheilukoulu on antanut urheilijoille hyvän mahdollisuuden kehittyä urheilu- urallaan varusmiespalvelusaikana. Urheilijoista 60,8 % oli sitä mieltä, että Urheilukoulun aikana oli hyvä mahdollisuus kehittyä urheilu-uralla. Urheilijoista 29,6 % oli vielä sitä mieltä, että varusmiespalvelus Urheilukoulussa tuki kohtalaisesti heidän urheilu-uraansa. Kysyttäessä urheilijoiden tyytyväisyyttä heille annettuun urheiluvalmennukseen Urheilukoulussa, niin erittäin tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä oli 42,4 % urheilijoista, ja kohtalaisen tyytyväisiä 41,6 %. Vain 3,2 % urheilijoista ei ollut lainkaan tyytyväisiä Urheilukoulun valmennustoimintaan. Tutkimuksen mukaan 96,8 % suosittelee Urheilukoulua varusmiespalveluspaikaksi muille urheilijoille, ja vain 3,2 % vastanneista on sitä mieltä, että urheilijoiden olisi parempi suorittaa asevelvollisuutensa jollain toisella tavalla. Varusmiespalveluksen jälkeen urheilijoista 66,6 % on pystynyt parempaan ja suunnitelmallisempaan harjoitteluun, ja harjoitusmäärät lisääntyivät 62,4 %:lla urheilijoista varusmiespalvelusaikaan verrattuna. Avoimissa kysymyksissä tuli ilmi, että Urheilukoulun järjestämä leiritys on järjestetty hyvin urheilijoiden kannalta ja urheilijat olivat tyytyväisiä Urheilukoulun järjestämiin kotimaanleirityksiin urheiluopistoilla sekä ulkomailla järjestettyihin valmennusleireihin kansainvälisissä valmennuskeskuksissa. Kyselyyn vastanneista urheilijoista 17 (13,5 %) on lopettanut urheilu-uransa.Urheilijat ovat pääsääntöisesti olleet tyytyväisiä Urheilukoulussa suorittamaansa varusmiespalvelukseen urheiluvalmennuksen kannalta. Suurin haittatekijä urheilu-uran kehittymiselle varusmiespalveluksen jälkeen on opiskelu 27,1 %:lla urheilijoista. Toiseksi suurimpina haittatekijöinä ovat taloudellinen tilanne sekä loukkaantumiset ja urheiluvammat. Urheilijoista 23,4 %:lla ei ole tällä hetkellä mitään haittatekijöitä kehittyä urheilijana. Urheilijat, jotka olivat lopettaneet urheilun, kertoivat syyksi lopettamiselle loukkaantumisen tai jonkin muun terveydellisen syyn, oman motivaation, työn, opiskelun, taloudellisen tilanteen tai kehittyminen urheilijana oli pysähtynyt.Urheilijoiden mielestä määrällisen, tehollisen ja taidollisen harjoittelun lisääminen onnistui Urheilukoulussa hyvin. Erilaisia syitä siihen, miksi harjoitusmäärät olivat lisääntyneet harjoittelun osalta, on varmasti monia. Monissa lajiryhmissä yksi syy oli se, että harjoittelu on ollut monipuolisempaa kuin ennen Urheilukoulun aikaa. Iltaisin omatoimisissa harjoituksissa esimerkiksi muiden lajiryhmien urheilijoiden kanssa, on urheilija saanut uusia ideoita omaan valmentautumiseen ja on yleisesti huomannut miten muut huippu-urheilijat harjoittelevat. Näiden havaintojen perusteella voidaan myös todeta, että Urheilukoulussa on riittävästi aikaa valmentautumiseen ja Urheilukoulu luo näin perustan huippu-urheilijan kilpailukaudelle. Kysyttäessä urheilijoilta, millä tasolla he olivat urheilleet ennen Urheilukouluun palvelukseen saapumista, Urheilukoulun aikana ja millä tasolla he kilpailevat tällä hetkellä, niin tulokset olivat muuttuneet erityisesti MM-tasolla. 15,3 % urheilijoista olivat urheilleet MM-tasolla ennen varusmiespalvelukseen saapumista. Vuonna 2010 vastaava tulos on ollut 8,3 %. Tässä tuloksessa voidaan huomata se, että urheilijoiden sarjataso on muuttunut iän myötä ja kilpailu on tämän takia kovempaa. Normaali ikä varusmiespalvelukseen saavuttaessa on 19 – 20 vuotta, jolloin kilpaillaan pääsääntöisesti nuorten sarjoissa. Tällä hetkellä lähes kaikki urheilijat ovat siirtyneet aikuisten sarjaan, jolloin kilpailijoiden määrä on lisääntynyt ja taso on myös koventunut. Valmentajatilanne Urheilukoulussa on hyvä. Urheilukoulu on pyrkinyt palkkaamaan ulkopuolisia valmentajia sellaisille lajiryhmille, joille ei ole lajivalmentajaa tai lajivastaavaa omasta henkilökunnasta. Palkatut valmentajat ovat reservissä olevaa entistä Urheilukoulun henkilökuntaa ja lähialueella olevia siviilivalmentajia.Tutkimuksessa todetaan, että huippu-urheilijan kannattaa suorittaa varusmiespalvelu Urheilukoulussa urheilu-uran aikana. Urheilukoulun tarjoama valmennusaika on lisääntynyt vuoden 2009 valmennusohjeen käyttöönoton jälkeen ja moni asia on muuttunut Urheilukoulussa sen jälkeen kun suurin osa kyselyyn vastanneista urheilijoista on kotiutunut. Mielestäni urheilijan kannattaisi suorittaa varusmiespalvelu Urheilukoulussa. Urheilijat käyvät sotilaskoulutuksen osalta tiedustelukoulutuksen, joka on koulutukseltaan vaativaa, mutta se myös soveltuu hyväkuntoisille urheilijoille. Saapumiserästä noin 60 % saa johtajakoulutuksen, ja joidenkin urheilijoiden mielestä se on erittäin hyvä asia. Kaikille urheilijoille johtajakoulutus ei välttämättä ole tarpeellinen, ja osa varusmiespalveluksessa olevista huippu-urheilijoista on urheilu-uransa siinä vaiheessa, että asevelvollisuus on heille edullisinta suorittaa 6 kk:n miehistökoulutuksessa

Sealworm (Pseudoterranova decipiens) infection in grey seals (Halichoerus grypus), cod (Gadus morhua) and shorthorn sculpin (Myoxocephalus scorpius) in the Baltic Sea

The anisakid nematode Pseudoterranova decipiens, known as the sealworm or cod worm, can infect the flesh of several fish species. The parasite causes cosmetic problems for the fish industry and can cause abdominal discomfort if consumed by humans. There are only scattered studies on the abundance or distribution of the sealworm in fish and seals in the Baltic Sea. To remedy this situation, the extent of sealworm infection was investigated in cod (Gadus morhua) and shorthorn sculpin (Myoxocephalus scorpius) collected along the Swedish coast. A relative presence of the sealworm was also investigated in samples from grey seal (Halichoerus grypus) stomachs. Up to 100 % of the fish were infected in some of the areas. Sculpin were generally worse infected than cod, both in abundance and prevalence of parasites. General linear models showed a significant correlation between the number of seals in an area and the prevalence of sealworms in cod. There was a sharp decrease of infected fish in areas with salinity lower than 7 aEuro degrees. Even though the northern Baltic proper and the southern Bothnian Sea have a high number of grey seals, only one sealworm was found in a sculpin in that region, and none in cod. In grey seal stomachs the sealworm was only found in samples from the central Baltic proper; further north, all anisakid nematodes identified in seals were Contracaecum osculatum. The results indicate that seal presence drives the distribution in the southern parts of the Baltic and that low salinity, or some other variable which correlates with salinity, limits the distribution in the northern part

Miksi venäläiset matkustavat Pohjois-Suomeen? : haastattelututkimus Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla kesällä 2011

Venäläismatkailijoiden määrä ja rajanylitykset ovat lisääntyneet Pohjois-Suomessa viimeisten vuosien aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää venäläisten matkustusmotiiveja ja matkakohteita Pohjois-Suomessa sekä matkakohteiden vetovoimatekijöitä venäläismatkaili-joiden näkökulmasta. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, kuinka paljon Sallan rajanylityspaikan kautta kulkevat venäläismatkailijat kuluttavat rahaa Suomessa, ja mikä on Sallan merkitys kauttakulku- ja matkakohteena. Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidun haastattelu- ja kyselylomakkeen pohjalta Sallan kansainvälisellä rajanylityspaikalla kesällä 2011. Kerätty aineisto analysoitiin kvantitatiivisia menetelmiä apuna käyttäen. Tutkimuksen tuloksena kesällä Sallan rajanylityspaikan kautta kulkevat venäläismatkailijat voidaan pääsääntöisesti määritellä luonnon puhtautta ja kauneutta arvostaviksi ostosmatkaili-joiksi. Pohjois-Suomi voidaan määritellä venäläismatkailijoiden näkökulmasta lähellä sijait-sevaksi lyhytlomakohteeksi, jonka vetovoimatekijät perustuvat ostosmahdollisuuksiin ja luon-toon. Tämän tutkimuksen tuloksen mukaan Sallan rajanylityspaikan kautta kesällä kulkevat venäläismatkailijat viipyvät matkallaan keskimäärin pidempään ja kuluttavat matkansa aikana enemmän rahaa kuin venäläismatkailijat Suomessa keskimäärin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Pohjois-Suomen matkakohteiden kehittämisessä entistä vetovoimaisemmiksi venäläismatkailijoille

Flickor och växelverkan i skolans rum

Materialet till Pro gradu avhandlingen har samlats i början av 2000-talet. Jag var då nyligen anställd som skolkurator och blev intresserad av växelverkan mellan flickor och pojkar i klassituationer. Lärare diskuterade regelbundet ljudliga pojkar och tysta flickor. För flickorna var klassituationen jobbig för att de var tvungna att överrösta de ljudliga pojkarna. Jag fick lov av rektor att intervjua flickor och pojkar i årskurs åtta och årskurs 9, för att ta reda på hur flickor och pojkar upplever växelverkan i klassrummet. Pojkarna visar ofta ilska och frustration I klassituationer, men gör flickorna det? Allt som allt intervjuades tjugofyra elever på band, femton flickor och nio pojkar i två högstadieskolor I huvudstadsregionen. Eleverna intervjuades i grupper på två till fyra. Metoden är kvalitativ och består av en vinjett som beskriver en för eleverna vanlig klassituation med ljudliga pojkar. För att få fram variationer i emotioner och för att väcka diskussion vid intervjutillfället, har jag använt bilder som uttrycker motsatta känslor. Resultatet visar att det finns flickor som ända sedan lågstadietiden klarat av att visa negativa emotioner i en ljudlig klass med pojkar. Motsatsen är lika ofta förekommande, nämligen flickor som inte klarar av att visa negativa emotioner i klassrummet, utan avreagerar sig hemma i eget rum. Ett överraskande resultat är att pojkarna önskar att flickorna kunde visa oftare negativa emotioner under lektionen. Om även flickorna har mera ljud blir också de straffade på samma sätt som pojkarna och det blir mer jämlikt. Slutsatsen är att flickor behöver mycket stöd och uppmuntran för att klara av att visa negativa emotioner i en klassituation. Det finns flickor som klarar av att stå för sina åsikter, men får ofta negativa kommentarer i en klassituation. Det är inte enbart skolans uppgift att stärka flickornas självförtroende. Diskussionen om växelverkan mellan flickor och pojkar I klassituationer är lika aktuell idag som för tio år seda

Prey consumption rates and growth of piscivorous brown trout in a subarctic watercourse

This is the peer reviewed version of the following article: Jensen, H., Amundsen, P.-A., Elliott, J.M., Bøhn, T. & Aspholm, P.E. (2006). Prey consumption rates and growth of piscivorous brown trout in a subarctic watercourse. Journal of Fish Biology, 68(3), 838-848, which has been published in final form at https://doi.org/10.1111/j.0022-1112.2006.00972.x. This article may be used for non-commercial purposes in accordance with Wiley Terms and Conditions for Use of Self-Archived Versions.Prey consumption rates of piscivorous brown trout Salmo trutta were studied in the Pasvik watercourse, which forms the border between Norway and Russia. Estimates of food consumption in the field were similar to or slightly less than maximum values from a bioenergetic model. The piscivore diet consisted mainly of vendace Coregonus albula with a smaller number of whitefish Coregonus lavaretus. Individual brown trout had an estimated mean daily intake of c. 1·5 vendace and 0·4 whitefish, and a rapid annual growth increment of 7–8 cm year−1. The total population of brown trout >25 cm total length was estimated as 8445 individuals (0·6 individuals ha−1), giving a mean ± s.e. annual consumption of 1553880 ± 405360 vendace and 439140 ± 287130 whitefish for the whole watercourse. The rapid growth in summer of brown trout >25 cm indicated a high prey consumption rate

Early glucose metabolism in children at risk for type 1 diabetes based on islet autoantibodies compared to low-risk control groups

BackgroundAnatomic variation or early differences in glucose metabolism have been linked to the development of type 1 diabetes. We aimed to describe early glucose metabolism based on HbA1c, oral glucose tolerance test (OGTT), and random plasma glucose years before the presentation of type 1 diabetes in five risk groups based on autoantibody combinations. For the first time, we were able to include for comparison children with very low risk of progression to type 1 diabetes. MethodsThe Finnish Diabetes Prediction and Prevention birth cohort study screened newborn infants for HLA susceptibility to type 1 diabetes since 1994. Those carrying a risk genotype were prospectively followed up with islet autoantibody testing. Glucose parameters were obtained starting from the time of seroconversion. By 31 August 2014, 1162 children had developed at least one islet autoantibody and were included in the current study. Type 1 diabetes was diagnosed in 335 children (progressors). In the non-progressor groups, 207 developed multiple (>= 2) biochemical islet autoantibodies, 229 a single biochemical autoantibody, 370 ICA only, and 64 transient autoantibodies. Children were divided into five risk groups. Glucose metabolism was evaluated. ResultsWe observed lower HbA1c values in early follow-up 4.5 to 6.0 years before diagnosis in the progressors when compared to the same time in children with a single biochemical autoantibody or low-risk (ICA only and transient) participants, who did not progress to clinical type 1 diabetes. However, no such differences were observed in OGTTs or random plasma glucose. The variation was minimal in glucose values in the low-risk groups. ConclusionWe report the possibility of early alteration in glucose metabolism in future progressors. This could suggest early defects in multiple glucose-regulating hormones.Peer reviewe