Measurement of the Atmospheric Muon Spectrum from 20 to 3000 GeV

The absolute muon flux between 20 GeV and 3000 GeV is measured with the L3 magnetic muon spectrometer for zenith angles ranging from 0 degree to 58 degree. Due to the large exposure of about 150 m2 sr d, and the excellent momentum resolution of the L3 muon chambers, a precision of 2.3 % at 150 GeV in the vertical direction is achieved. The ratio of positive to negative muons is studied between 20 GeV and 500 GeV, and the average vertical muon charge ratio is found to be 1.285 +- 0.003 (stat.) +- 0.019 (syst.).Comment: Total 32 pages, 9Figure

Feasibility studies for the measurement of time-like proton electromagnetic form factors from p¯ p→ μ+μ- at P ¯ ANDA at FAIR

This paper reports on Monte Carlo simulation results for future measurements of the moduli of time-like proton electromagnetic form factors, | GE| and | GM| , using the p¯ p→ μ+μ- reaction at P ¯ ANDA (FAIR). The electromagnetic form factors are fundamental quantities parameterizing the electric and magnetic structure of hadrons. This work estimates the statistical and total accuracy with which the form factors can be measured at P ¯ ANDA , using an analysis of simulated data within the PandaRoot software framework. The most crucial background channel is p¯ p→ π+π-, due to the very similar behavior of muons and pions in the detector. The suppression factors are evaluated for this and all other relevant background channels at different values of antiproton beam momentum. The signal/background separation is based on a multivariate analysis, using the Boosted Decision Trees method. An expected background subtraction is included in this study, based on realistic angular distributions of the background contribution. Systematic uncertainties are considered and the relative total uncertainties of the form factor measurements are presented

Advanced numerical simulation of low-pressure plasma formation in two-electrode gap with cold-cathode

Advanced numerical simulation was used for the analysis of processes at the plasma formation dynamics. Suggested physical-mathematical model of the discharge formation in the two-electrode gap with cold cathode. Numerical simulation has confirmed suggested model

Toimistohuoneiden uudet anturi- ja säätöratkaisut

Tässä työssä esitetään uusi oppiva algoritmi läsnäoloanturin viiveajan säätämiseen. Algoritmi parantaa läsnäolon tunnistamisen luotettavuutta toimistohuoneessa laskennallisin keinoin. Työssä kuvataan algoritmin simulointi Matlab -ohjelmistossa koekohteesta kerättyjä mittaustietoja käyttäen. Työssä esitetään myös uusi menetelmä, jota voidaan käyttää huoneen sisälämpötilan muutokseen kuluvan ajan estimointiin. Ennustettu muutosaika annetaan käyttöliittymässä palautteena aina kun käyttäjä tekee muutoksen lämpötilan asetusarvoon. Työssä kuvataan menetelmän simulointi Matlab -ohjelmistossa ja käytännön testaus METOP-matalaenergiatoimistotalossa. Tulokset osoittavat, että läsnäoloanturin viiveajan säätäminen dynaamisesti vähentää valaistusenergiakustannuksia toimistohuoneessa 1.5 % verrattuna vakioviiveajalla toimivaan anturiin. Valaistusenergiakustannukset ovat 5 % pienemmät verrattuna järjestelmään, jossa toimistohuoneen valot ovat päällä koko työajan. Huoneen sisälämpötilan muutosnopeuden määrittämiseen kehitetty menetelmä sopeutuu rakennuksen muuttuviin sisäilmasto-olosuhteisiin ja ennustaa muutosnopeuden luotettavasti. Tulokset osoittavat, että ennustettu ja toteutunut sisälämpötilan nousuaika käyttäytyvät samankaltaisesti. Työssä esitetään myös uusi luotettava kahden anturin ratkaisu, jonka avulla läsnäolon tunnistamisen ongelma voidaan ratkaista. Anturiratkaisun avulla on mahdollista saavuttaa luotettava läsnäolon tunnistus toimistohuoneessa ja taata työntekijälle hyvät sisäilmasto-olosuhteet mahdollisimman pienillä energiakustannuksilla. Lisäksi työssä ideoidaan toimistorakennusten sisäilmasto-olosuhteiden ohjaamiseen tarkoitettuja uusia huonetason säätöstrategioita