Finanssikapitalismi ja Marxin kriisiteoria : Kriittinen poliittinen taloustiede kapitalistisen kriisin ymmärtämisen apuvälineenä

Tutkielmassa tarkastellaan Karl Marxin teoriaa kapitalismin olemuksesta sekä sen kriisiytymisestä. Marxin edustama kriittinen poliittisen taloustieteen perinne yhdistää "talouden" tarkastelun osaksi laajempaa yhteiskunnallista ja historiallista analyysiä, jossa korostuvat talouteen liittyvien ilmiöiden keskinäisriippuvuus, yhteiskunnan luokkarakenne ja näistä kumpuavat yhteiskunnalliset ristiriidat. Tutkimusaineistona on Marxin Pääoman I ja III kirja sekä niihin liittyvä 2000-luvun marxilainen teoreettinen ja empiirinen keskustelu vuonna 2008 alkaneesta talouskriisistä. Tutkielman tiedonintressi on tarkastella, miltä osin Marxin edustama kriittinen poliittinen taloustiede kykenee jäsentämään kapitalistisen tuotantomuodon taloudellisia lainalaisuuksia ja hahmottamaan niiden seurauksia kapitalistisen yhteiskunnan työnjakoon ja varallisuuden jakautumiseen väestön kesken. Marxin teorian ja siihen liittyvän nykytutkimuksen tarkempi erittely on perusteltua, sillä nykyisin tieteellisesti vaikutusvaltainen niin kutsuttu uusklassinen koulukunta on irrottanut talouden teoreettis-empiirisestä analyysistä yhteiskuntaluokkien poliittisten intressiristiriitojen tutkimuksen. Tutkielmassa tuodaan esiin marxilaisen ja uusklassisen teorian lähtökohtaisesti erilaiset näkemykset kapitalistisesta talouskasvusta, markkinoiden tasapainosta ja taloudellisesta kriisistä sekä pyritään tuomaan esiin niitä kapitalistista yhteiskuntaa jäsentäviä suhteita ja ristiriitoja, jotka uusklassinen perinne on jättänyt taloudellisen tutkimuksen ulkopuolelle. Tältä osin tutkielma toimii uusklassisen talousteorian teoreettisena kritiikkinä. Toisekseen Marxin teoriaa kapitalismista pyritään suhteuttamaan 1900- ja 2000-luvuilla tapahtuneisiin rakenteellisiin muutoksiin maailmantaloudessa, joita on kutsuttu uusliberalismiksi ja finansialisaatioksi. Näin pyritään tuomaan esiin, miltä osin maailman rahoitusjärjestelmässä viimeisen 50 vuoden aikana tapahtuneet muutokset pakottavat arvioimaan kriittisesti myös Marxin oletuksia kapitalismiin liittyvistä lainalaisuuksista ja mykistä pakoista. Tämä on perusteltua siksi, että vaikka marxilaiset nykytutkijat jakavat saman teoreettisen viitekehyksen, heidän tulkintansa nykyisen kriisin rakenteellisista ja historiallisista syistä poikkeavat laajasti. Tutkielman kolmas tiedonintressi on pohtia, mikä Marxin kapitalismiteoriassa on yhä edelleen kestävää ja miltä osin teoriaa tulee päivittää analysoitaessa 2000-luvun finanssikapitalismin historiallista kehitystä. Tutkielman yleinen johtopäätös on, että Marxin työarvoteoria ja siitä johdettu voiton suhdeluvun laskutendenssin laki ovat edelleen käyttökelpoisia teoreettisia apuvälineitä pyrittäessä analysoimaan kapitalismia historiallista kehitystä. Sen sijaan maailman rahoitusjärjestelmässä tapahtuneet muutokset ovat johtaneet keskuspankkien ja muiden rahoitukseen liittyvien instituutioiden yhteiskunnallisen vallan kasvamiseen siinä määrin, ettei esimerkiksi finanssimarkkinoilla olevien tuotteiden, kuten valuuttojen, osakkeiden ja johdannaisten tarkempaa erittelyä voida tehdä pelkästään marxilaisen käsitteistön varassa. Marxin teorian lähtökohta työstä kaiken varallisuuden lähteenä auttaa kuitenkin ymmärtämään finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden välistä dynamiikkaa sekä voi toimia teoreettisesti mielenkiintoisena lähtökohtana pyrittäessä ymmärtämään empiirisesti, mistä nykyisen finanssikapitalismin aiheuttamat talouskriisit syntyvät

Euroopan unionin talouspolitiikka koronakriisin jälkeen

Tammikuun 21. päivänä vuonna 2020 Italian hallitus julisti koronavirukseen liittyvän hätätilan ja kielsi kaikki lennot Italiasta Kiinaan ja Kiinasta Italiaan. Covid-19-viruksen levitessä muut Euroopan unionin (EU) jäsenmaat seurasivat Italian esimerkkiä, julistivat nopeasti hätätiloja ja ottivat käyttöön rajoitus- ja eristystoimia. Suomessa valtioneuvosto julisti poikkeusolot 16. maaliskuuta, jonka jälkeen alkoi reilun 2 kuukauden mittainen sulkutila. Valtioiden lisäksi EU vastasi koronakriisiin monialaisesti. EU-maat sopivat yhteisvelasta ja elvyttämisestä. Komissio jätti budjettisäännöt huomioimatta. Euroopan keskuspankki (EKP) laajensi rahapoliittisia tukitoimiaan huomattavasti. Puheenvuoro käy läpi Euroopan vastaukset koronakriisiin sekä pohtii laajemmin, miten koronakriisi vaikuttaa unionin talouspolitiikkaan kriisin jälkeen. Euroopan unioni valitsi hyvin toisenlaisen tien kuin 2010-luvun eurokriisissä, mikä voi viestiä unionin laajemmasta talouspoliittisesta suunnanmuutoksesta

Quantitative Easing Forever? : Financialisation and the Institutional Legitimacy of the Federal Reserve’s Unconventional Monetary Policy

Scholars of financialisation have argued that the emergence of finance-led grow regimes requires new instruments for effective conduct of economic policy. In this scholarship, central banks have been seen as the most promising actors to utilise one of the most synergetic policies, the maintenance of high and stable prices of financial assets. Since the financial crisis of 2007–8, central banks of the developed world have adopted various unconventional monetary policy measures that serve this function. But will these unconventional measures become institutionally legitimate and institutionalised as conventional practice, as suggested necessary by scholars of financialisation? In this paper, we answer to this question by studying the institutional legitimation of the Federal Reserve’s Quantiative Easing (QE) programmes. We argue that the QE programmes have been legitimated successfully but with institutional legitimation strategies, which cause institutional pressures that question the potential of QE from becoming a regular policy instrument and practice.Peer reviewe

Tiede ja kansainvälisyys. Kansainvälisten suhteiden kehitys Joensuun yliopistossa 1970-luvulta 1990-luvun alkuun

Scientific activities and internationalization have gone hand in hand throughout the history of the universities. Today, international cooperation has become a matter of strategic importance for most of them. This has not, however, been the case for very long. The University of Joensuu, which was founded in 1969, offers an interesting vantage point for examining how internationalization started to develop from scratch in a newly founded university. By interviewing university staff members from the early period we get first hand information on how the international connections and cooperation developed between the years 1969 and 1990, within different disciplines and the university administration. International cooperation has taken many forms and directions, but it mostly stemmed from individuals who saw it as a means to promote their research. The university as an official institution also advanced the relationships, but our research shows that with regard to scientific results the most important progress was initiated by eager individuals who followed their own ideas. It appears that good and efficient international research cooperation needs a solid scientific base and willingness from both parties, and it cannot be ordered to happen successfully without these preconditions. The outcomes of international cooperation are often unforeseeable and coincidences play their part; the best results can often sprout where they are not so much expected, but failures are also inevitable. Real internationalization in scientific research needs sufficient resources, but most of all freedom and space in order to be really successful.Kansainvälisyys on erottamaton osa tieteen tekemistä. Antiikin aikaan oppineiden laatimat käsikirjoitukset levisivät kopioina yli rajojen. Keskiajalla maineikkaat yliopistot kokosivat oppisäätyyn pyrkiviä nuorukaisia kaukaisistakin maista, myös Suomesta. Turun Akatemian perustamisen jälkeen yliopiston kirjaston kokoelmat helpottivat muualla tehtyyn tutkimukseen tutustumista. Ajantasaisempaa tietoa tarjosivat ulkomaalaisten satunnaiset vierailut, oppineiston välinen kirjeenvaihto ja tieteen uutuuksista kertovat periodijulkaisut. Tiede oli kansalliset rajat ylittävää jo ennen kuin valtiovalta keksi ottaa tehtäväkseen sen edistämisen

Turvallisuusviestinnän vaikutus maatalousalan konetapaturmiin

Viime vuosikymmenien aikana sekä maatalousyrittäjien määrä että maatalouden työtapaturmien määrä ja tapaturmasuhde ovat laskeneet. Maatalouden konetapaturmien määrä on kuitenkin pysynyt samoissa lukemissa, ja konetapaturmien suhteellinen osuus maatalouden tapaturmista on siten kasvanut. Siksi konetapaturmien torjuntaan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuonna 2019 maataloudessa sattui yhteensä 4 076 työtapaturmaa, kun vakuutettujen yrittäjien määrä Suomessa oli 55 241. Suhteutettuna maatalousyrittäjien lukumäärään työtapaturmia sattui noin kahdeksalle maatalousyrittäjälle sadasta. Maataloudessa konetapaturmia on sattunut noin 1 000 vuodessa kymmenen viime vuoden aikana. Syksyllä 2016 julkaistiin ”Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta” – raportti, joka keskittyi eniten tapaturmia aiheuttaneiden konetyyppien riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tässä Koneturvaviesti-hankkeessa tuotettiin kyseisen raportin pohjalta maatalouskoneiden käyttäjille suunnattu tiivistetty 10 tiedotteen sarja, joka julkaistiin Koneviesti-lehdessä vuonna 2017. Koneviestin tilaajista maatalousyrittäjiä arvioitiin silloin olevan noin 21 500. Tähän hankkeeseen liittyen aiemmassa MTT:n Täsmäturva-hankkeessa vuonna 2013 oli havaittu, että vastaava hevostiloille suunnattu turvallisuusneuvonta vähensi hevostilayrittäjien tapaturmia neuvontatiedon jakelun jälkeen. Koneturvaviesti-projektilla oli kaksi tavoitetta: 1) vähentää MATA-tapaturmia ja niiden kustannuksia maatiloilla turvallisuustiedotteiden avulla ja 2) arvioida tapaturmatilastoista turvallisuusneuvonnan vaikutusta tapaturmiin. Hankkeessa julkaistiin tietokortteja Koneviesti-lehdessä aikavälillä 27.4.2017–30.10.2017. Tietokortteja laadittiin seuraavista konelajeista tai käyttöturvallisuusosa-alueista: traktorit, leikkuupuimurit, perävaunut, kylvö- ja maanmuokkauskoneet, kotieläintuotannon koneet, maatalouskoneiden automatiikka, etukuormaimet, henkilönsuojaimet, maastoajoneuvot (mönkijät), koneiden huolto sekä yleinen johdanto koneturvallisuusriskien hallinnasta maatilalla. Lisäksi tehtiin tietokortti Pellervo-lehteen turvallisuusnäkökohdista koneiden hankintaan liittyen. Turvallisuuskorttisarjan julkaisemisen jälkeen seurattiin kyseisillä koneilla sattuneiden tapaturmien kehitystä Melan MATA-tapaturmatilastosta. Koneviestin lukijoilla havaittiin tapaturmakehityksessä selvä tapaturmien vähentyminen turvallisuuskorttien julkaisun jälkeen sekä ei-tilaajiin että aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hanke on tuottanut välittömästi käytäntöön soveltuvaa koulutus- ja neuvontamateriaalia maatalouden koneturvallisuudesta. Materiaalit ovat tiivistettyinä esillä Kone-viesti-lehden verkkosivuilla. Tähän raporttiin on koottu myös muita hankkeeseen liittyviä turvallisuusviestinnän materiaaleja kuten edellä mainittu Pellervo-lehden tietokortti koneiden hankinnasta, Työturvallisuuskeskuksen julkaisema ajettavien pientyökoneiden opas sekä Täsmäturva-hankkeen turvallisuustiedotteiden vaikutus hevostiloilla. Näiden interventioden vaikuttavuudesta saatavaa tietoa voidaan käyttää jatkossa suunniteltaessa kustannustehokkaita torjuntatoimenpiteitä maatalousalan työturvallisuuden ja jatkuvuuden edistämiseksi

The clinical course and outcomes of non-aneurysmal subarachnoid hemorrhages in a single-center retrospective study

Background: Non-aneurysmal subarachnoid hemorrhages (SAHs) are thought to have a benign clinical course compared to aneurysmal SAHs. The aim of this study is to report the clinical course and outcomes of non-aneurysmal SAHs in a large single-center study. Methods: The patients with non-aneurysmal SAHs were screened from Tampere University Hospital from 2005 to 2020. The clinical data were collected from the patient’s medical records and from the imaging studies. The primary interest was the neurological outcome assessed by dichotomized GOS at 2 months. Multivariable logistic regression was used to study the factors associated with unfavorable outcome. Results: We found 216 non-aneurysmal SAHs in 214 patients (2 patients with > 1 bleed). Ninety-seven percent of patients with a typical perimesencephalic bleeding pattern SAH (PSAH) (75/77) had a favorable outcome, while 86% of patients with non-perimesencephalic SAH (NPSAH) had a favorable outcome (84/98). In a multivariable logistic regression analysis, loss of consciousness (LOC) (aOR 214.67, 95% CI 17.62–2615.89) and Fisher grade 4 bleeding pattern (aOR 23.32, 95% CI 1.40–387.98) were associated with increased risk for unfavorable outcome (GOS 1–3). Vasospasm was seen in 20% of non-aneurysmal SAH patients, hydrocephalus in 17%, and 13% needed ventriculostomy. Conclusions: Non-aneurysmal SAH seems to have a good prognosis for majority of patients, especially for patients with a PSAH. Non-aneurysmal SAH patients are however affected by vasospasm and hydrocephalus and have similar risk factors for poor outcome as patients with aneurysmal SAH. This suggests that it is the severity of the bleed rather than the etiology that associates with poor outcome.Peer reviewe

Optical sensor for journal bearing oil film pressure measurements

The oil film pressure is one of the fundamental parameters influencing the operation of journal bearings. The oil film pressure is estimated by theoretical calculations, since the measurement of oil film pressure has been a demanding task in journal bearings, especially in bearings carrying dynamic loads. In this study a new approach to experimentally measure the oil film pressure has been developed and tested. The sensor design utilizes the optical fibre technique and the sensor is integrated in the sliding surface of the bearing thus providing the possibility to measure the actual oil film pressure under load without disturbing the contact conditions. The finite element method (FEM) calculations have been used for optimizing the design of the sensor and for ensuring the appropriate mechanical performance of the sensor design. The optical sensor was integrated into a hydrodynamic journal bearing made of bronze and a versatile bearing test rig was used for testing the operation of the optical sensor. The tests were carried out using both static and dynamic loading conditions with different loads and speeds. The experimental data was compared with the simulated one. The results showed that the optical sensor was capable to measure the oil film pressure in journal bearing at real operating conditions and the sensitivity of the sensor was good enough to verify the speed and load effects on the oil film pressure. According to this work, it is possible to increase the knowledge of true operating conditions of journal bearings by using the optical sensor for oil film pressure measurement. The knowledge can be utilized in the development work of safer and more efficient machines and engines with journal bearing carrying high and dynamic loads. This optical sensor configuration can be used also in other applications for measurement and control of pressure

Platelet count is not associated with delayed cerebral ischemia after aneurysmal subarachnoid hemorrhage as defined by the 2010 consensus definition

Background: Although delayed cerebral ischemia (DCI) commonly complicates recovery in survivors of aneurysmal subarachnoid hemorrhage (aSAH), its pathophysiology is incompletely understood. Previous studies examining the association of DCI and platelet count have demonstrated contradictory results. This study aimed to investigate this association in a cohort of aSAH patients using the 2010 consensus definition of DCI. Methods: We conducted a retrospective single-center observational study of consecutive adult aSAH patients admitted to the intensive care unit from January 2010 to December 2014. Platelet count and DCI evaluations were performed daily in the first 14 days after admission. DCI was defined according to the 2010 consensus criteria. Results: A total of 340 patients were included for analysis. DCI incidence was 37.1%. Platelet count was not significantly associated with occurrence of DCI on any day. Mean platelet count was lowest on day 3 after aSAH and then increased to exceed the count at admission on day 6. Treatment modality and use of dual antiplatelet therapy were not associated with DCI. Conclusions: Platelet count was not associated with DCI as defined by the 2010 consensus criteria. Future studies adhering to the 2010 consensus definition of DCI are needed to clarify the role of platelets and platelet function in DCI pathophysiology.publishedVersionPeer reviewe