Viime vuosikymmenien aikana sekä maatalousyrittäjien määrä että maatalouden työtapaturmien määrä ja tapaturmasuhde ovat laskeneet. Maatalouden konetapaturmien määrä on kuitenkin pysynyt samoissa lukemissa, ja konetapaturmien suhteellinen osuus maatalouden tapaturmista on siten kasvanut. Siksi konetapaturmien torjuntaan on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota. Vuonna 2019 maataloudessa sattui yhteensä 4 076 työtapaturmaa, kun vakuutettujen yrittäjien määrä Suomessa oli 55 241. Suhteutettuna maatalousyrittäjien lukumäärään työtapaturmia sattui noin kahdeksalle maatalousyrittäjälle sadasta. Maataloudessa konetapaturmia on sattunut noin 1 000 vuodessa kymmenen viime vuoden aikana.
Syksyllä 2016 julkaistiin ”Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta” – raportti, joka keskittyi eniten tapaturmia aiheuttaneiden konetyyppien riskien tunnistamiseen ja hallintaan. Tässä Koneturvaviesti-hankkeessa tuotettiin kyseisen raportin pohjalta maatalouskoneiden käyttäjille suunnattu tiivistetty 10 tiedotteen sarja, joka julkaistiin Koneviesti-lehdessä vuonna 2017. Koneviestin tilaajista maatalousyrittäjiä arvioitiin silloin olevan noin 21 500. Tähän hankkeeseen liittyen aiemmassa MTT:n Täsmäturva-hankkeessa vuonna 2013 oli havaittu, että vastaava hevostiloille suunnattu turvallisuusneuvonta vähensi hevostilayrittäjien tapaturmia neuvontatiedon jakelun jälkeen.
Koneturvaviesti-projektilla oli kaksi tavoitetta: 1) vähentää MATA-tapaturmia ja niiden kustannuksia maatiloilla turvallisuustiedotteiden avulla ja 2) arvioida tapaturmatilastoista turvallisuusneuvonnan vaikutusta tapaturmiin. Hankkeessa julkaistiin tietokortteja Koneviesti-lehdessä aikavälillä 27.4.2017–30.10.2017. Tietokortteja laadittiin seuraavista konelajeista tai käyttöturvallisuusosa-alueista: traktorit, leikkuupuimurit, perävaunut, kylvö- ja maanmuokkauskoneet, kotieläintuotannon koneet, maatalouskoneiden automatiikka, etukuormaimet, henkilönsuojaimet, maastoajoneuvot (mönkijät), koneiden huolto sekä yleinen johdanto koneturvallisuusriskien hallinnasta maatilalla. Lisäksi tehtiin tietokortti Pellervo-lehteen turvallisuusnäkökohdista koneiden hankintaan liittyen.
Turvallisuuskorttisarjan julkaisemisen jälkeen seurattiin kyseisillä koneilla sattuneiden tapaturmien kehitystä Melan MATA-tapaturmatilastosta. Koneviestin lukijoilla havaittiin tapaturmakehityksessä selvä tapaturmien vähentyminen turvallisuuskorttien julkaisun jälkeen sekä ei-tilaajiin että aikaisempiin vuosiin verrattuna. Hanke on tuottanut välittömästi käytäntöön soveltuvaa koulutus- ja neuvontamateriaalia maatalouden koneturvallisuudesta. Materiaalit ovat tiivistettyinä esillä Kone-viesti-lehden verkkosivuilla. Tähän raporttiin on koottu myös muita hankkeeseen liittyviä turvallisuusviestinnän materiaaleja kuten edellä mainittu Pellervo-lehden tietokortti koneiden hankinnasta, Työturvallisuuskeskuksen julkaisema ajettavien pientyökoneiden opas sekä Täsmäturva-hankkeen turvallisuustiedotteiden vaikutus hevostiloilla. Näiden interventioden vaikuttavuudesta saatavaa tietoa voidaan käyttää jatkossa suunniteltaessa kustannustehokkaita torjuntatoimenpiteitä maatalousalan työturvallisuuden ja jatkuvuuden edistämiseksi
