Yrittäjyyskasvatus – Tulevaisuuden siltojen rakentaja ja raja-aitojen murtaja? 11. Yrittäjyyskasvatuspäivät 2017 Oulussa: Abstraktikirja

Ammatillisen toisen asteen yrittäjyysopetuksen ja ylipäätään koulun toimintakulttuurin ja oppimisympäristön oletetaan kehittävän nuoren aktiivisuutta, yhteistyökykyä, kokeilemista, innovatiivisuutta ja riskinottokykyä(Järvi 2013). Yrittäjä oppii tekemällä ja reflektoimalla kokemuksiaan (Cope 2005; Cope ja Watts 2000; Rae ja Carswell 2001). Tärkeä oppimisen muoto yrittäjillä on vertaisilta oppiminen (Cope 2005). Yhtä mieltä ollaan siitä, että oppilaitoksissa yrittäjyyden oppimisella tulee olla kosketuspinta todelliseen yrittäjyyteen, jotta opiskelijat voivat kokeilla ja ymmärtää asioita käytännössä (Järvi 2013; Rae 2004). Työssäoppimisjaksoilla oppimisympäristö ulottuu jo oppilaitoksen ulkopuolelle. Ammatillisen koulutuksen suuri uudistus kuitenkin edellyttää, että työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään merkittävästi, mikä tarkoittaa entistä enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä yrityselämän kanssa. Suuri osa ammatillisen toisen asteen opiskelijoista ryhtyy yrittäjäksi, joten ammatillisten opintojen lisäksi koulutuksessa tarvitaan yrittäjyysopintoja. Ehkä vielä enemmän tarvitaan yrittäjämäisten taitojen ja asenteiden opettamista yhteistyössä työelämän kanssa (Gibb 2011). Case-paperissamme kuvataan monialaisen ammatillisen oppilaitoksen liiketalouden perustutkintoa suorittavien toisen vuoden opiskelijoiden kokemuksia yhteistyöprojektista Porin kävelykadun Kävis”-tapahtumatuottajan kanssa. Uuteen mopoautotapahtumaan haluttiin ideoita tapahtuman kohderyhmältä, nuorilta itseltään. Yhteisprojekti toteutettiin Visuaalinen myyntityö/ Esillepano ja kampanjat -opintojakson kanssa, ja siihen osallistui kaksikymmentä opiskelijaa. Projektin ideointivaiheessa myös kokeiltiin uutta työkalua Ideadrill-innovaatiokilpailua. Ideadrillissä muutaman opiskelijan joukkueet kilpailevat tuottamalla ratkaisuja toimeksiantajan antamaan ongelmaan. Kilpailussa keskeistä on ongelmalähtöisen idean jalostaminen konseptiksi, joka voidaan esitellä muille. Tärkeimmät ”menetelmät” liittyvät ideointiin ja hissipuheen rakentamiseen. (Kandelin ja Lundell, 2015). Tässä toteutuksessa kantavana ideana oli yhdistää innovaatiokilpailu osaksi normaalin opintojakson toteutusta. Opintojakson alussa toimeksiantaja esitteli ongelman mopoautotapahtuman, johon ratkaisua lähdettiin hakemaan. Päivän aikana joukkueet ideoivat ratkaisua ja sen toteutusta, miettivät tapahtumalle nimeä ja valmistautuivat pitchaamaan omat ideansa. Työskentelyvaiheessa molemmat opettajat (yrittäjyys ja myyntityö) ja toimeksiantaja sparrasivat joukkueita ja vastailivat opiskelijoiden kysymyksiin. Lopuksi kukin joukkue pitchasi ideansa tuomaristolle, johon kuului kaksi toimeksiantajan edustajaa ja opettaja. Paras idea palkittiin. Voittajaksi valikoitui idea, joka parhaiten täytti ideakilpailun kriteerit: idean uutuus,kekseliäisyys, sopivuus ongelman ratkaisuun ja perustelut idealle. Opintojakso etenee nyt voittajaidean pohjalta ja kaikki opiskelijat osallistuvat tapahtuman työstämiseen. Opiskelijat ovat kontaktoineet sponsoreita ja yhteistyökumppaneita, suunnitelleet mopokilpailun toteutusta ja tehneet markkinointimateriaalia toimeksiantajan kanssa. Opiskelijoita on myös toteuttamassa mopoautotapahtumaa ”Torimiitti” toukokuussa 2017 Porin torilla. Opiskelijat oppivat projektissa monipuolisesti yrittäjämäisiä toimintatapoja: ideointia, ongelmanratkaisua ja mahdollisuuksien havaitsemista. He pääsivät ratkaisemaan aitoa, käytännön ongelmaa ja luomaan kokonaan uuden tapahtuman sisältöä. Opiskelijat myös pystyivät hyvin soveltamaan teoriaa käytäntöön, koska tehtävänä oli ideoida tapahtuma juuri heidän edustamalleen kohderyhmälle. Ideointi tapahtui pienryhmissä, joten siinä korostuivat taito suunnitella, neuvotella ja tehdä päätöksiä. Yrittäjyyden taidoista opittiin tuomaristolle esitettävän pitchin myötä myös vakuuttavuutta. Yrittäjämäiseen oppimiseen liittyy myös verkostojen hyödyntäminen. Tässä toteutuksessa opiskelijat toimivat koko projektin ajan kiinteässä yhteydessä tapahtuman verkostojen kanssa; toimeksiantajaan, viranomaisiin (poliisi ja lupaviranomaiset) ja tapahtuman yhteistyötahoihin, esim. paikallinen motoristiyhdistys, mopomiittejä järjestävä taho ja sponsorit. Opiskelijoilta kerätty palaute tapahtumapäivän järjestelyistä oli hyvää. Poimintoja yhteisprojektin kirjallisesta opiskelijapalautteesta: Oli hyvä, että opiskelijoilta kysyttiin mielipiteitä ja vinkkejä tapahtumaan. Pidin koska pääsi käyttämään omaa mielikuvitustaan. Oli kiva, kun sai käyttää luovuutta. Mukava ja erilainen, koulussa harvoin on mitään kilpailuja. Jotkut opiskelijoista kokivat, ettei mopoautoilu liittynyt omaan elämään mitenkään ja siksi sitä oli hieman vaikea ideoida. Tavallinen luokkahuone ei ehkä ideointiympäristönä ole innostava, ja taustamusiikki ja pikkupurtavat ideoinnin lomassa olisivat suositeltavia. Tunnelman luomiseen kannattaa käyttää aikaa,mukana olevien opettajien on oltava sitoutuneita ja innostuneita asiasta ja tartuttaa into opiskelijoihin. On myös tärkeätä, että toimeksiantaja puhuu nuorten kieltä ja on helposti lähestyttävä, luonteva henkilö. Keywords: ammatillinen koulutus, työelämäyhteistyö, yrittäjyysopetus, yrittäjämäinen oppimisympäristö,</p

Yrittämö - yrittäjyyden oppimiskeskus WinNovaan

Ammatillisen koulutuksen yhtenä tavoitteena on edistää ja antaa valmiuksia yrittäjyyteen. Ammatillisiin perustutkintoihin sisältyy yrittäjyysopintoja, esimerkiksi yrittäjyys- ja yrittäjämäinen toiminta sekä valinnaisina yrityksessä toimiminen ja yritystoiminnan suunnittelu. Yrittäjyydestä kiinnostuneet opiskelijat tulisi tunnistaa heti opintojen alkuvaiheessa, jotta heille voidaan tarjota yrittäjyysopintoja. Yrittäjyysopinnoissa tulee hyödyntää monipuolisia oppimisympäristöjä ja toteutustapoja. Kehittämistyön kohdeorganisaationa toimi moniammatillinen oppilaitos, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova. Työn tavoitteena oli luoda toimintamalli yrittäjyyden oppimiskeskuksesta, jossa opiskelijat voivat suorittaa yrittäjyysopintoja osana tutkintoaan. Tavoitteena oli myös selvittää, kuinka laajasti opiskelijat olisivat kiinnostuneita suorittamaan yrittäjyysopintoja sekä millainen yrittäjyyden oppimisympäristön tulisi olla, jotta se vastaisi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin ja huomioisi ammatillisen koulutuksen reformin periaatteet. Kehittämistyön lähestymistapana oli tapaustutkimus ja siinä oli piirteitä myös konstruktiivisesta tutkimuksesta. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kyselyä, jolla selvitettiin, ovatko opiskeljat kiinnostuneita yrittäjyysopinnoista ja teemahaastatteluja, joilla saatiin tietoa oppilaitosten yrittäjyyden oppimisessa käytetyistä toimintamalleista. Kehittämistyön tuloksena syntyi toimintamalli yrittäjyyden oppimiskeskuksesta, Yrittämöstä, joka mahdollistaa monipuolisia vaihtoehtoja suorittaa yrittäjyysopintoja ja sen toiminta perustuu tekemällä oppimiseen, henkilökohtaistamiseen, yhteisöllisyyteen sekä yrittäjyyden luomiseen ja tukemiseen. Yrittämö on innovatiivisiin ratkaisuihin kannustava yrittäjyyden oppimisympäristö, jossa on mahdollista tavoitella omia unelmia yrittäjyyskasvatuksen keinoin

Leveraging of dynamic export capabilities for competitive advantage and performance consequences: evidence from China

As the business arena becomes more global and therefore dynamic, organizations must balance their capabilities with the demands and the conditions of the international marketplace. This leads firms to trade off the development of more capabilities with the identification of core capabilities which can best improve export competitiveness and performance. Based on the Dynamic Capabilities Approach (DCA), we develop a model of four export capabilities, namely adaptability, innovativeness, unpredictability, and task-flexibility, aimed at achieving competitive advantage in foreign markets and enhance export performance. Based on a survey of 213 Chinese exporting organizations, we find out that innovativeness, unpredictability and task-flexibility are positively related to competitive advantage. Moreover, we uncovered that in the cases of adaptability, innovativeness and task-flexibility their impact on competitive advantage diminishes under higher levels of competitive intensity, however, for unpredictability this impact becomes negative. We also confirm the necessity of addressing competitive advantage separately from firms' performance

The role of international assignees' social capital in creating inter-unit intellectual capital: A cross-level model

We conceptualize international assignees as informational boundary spanners between multinational enterprise units, and develop a cross-level model that explores how assignees' social capital translates into inter-unit intellectual capital. First, as knowledge brokers, assignees create inter-unit intellectual capital by linking their home- and host-unit social capital, thereby enabling cross-unit access to previously unconnected knowledge resources. Second, as knowledge transmitters, assignees' host-unit social capital facilitates their creation of individual intellectual capital, which, in turn, translates into inter-unit intellectual capital. We conclude that individual social capital needs to be explicitly transferred to the organizational level to have a sustained effect on inter-unit intellectual capital. Journal of International Business Studies (2009) 40, 509–526. doi:10.1057/jibs.2008.86