MUSICAL COMPOSITIONS AND FRACTURES: LEAVING TRACES IN MATERIAL, TECHNIQUE, AND THOUGHT

“Each and every important work of art leaves traces behind in its material and technique,” Theodor W. Adorno postulates in Aesthetic Theory, as he describes the way a composition is both a result of its own time and reacts critically to the time it belongs to. This quote demonstrates a reversal: rather than merely an expression or an outcome of an artist’s idea, art itself is regarded as a source for change. The work may come to affect its own tools and materials and the social space around it. The primary question of this article is: what is it in musical composition that leaves the traces? This article attempts to move the focus away from discussion of finished works, and instead, depict how composition as a discipline engages in dialogue with its handcraft, historicity, and surrounding social world. I call this aspect of composition that possesses critical potential a lingering reflection. Slow and heteronomous in its nature, it presents a counterpoint to ideas that seem solid, are easily accessible and unquestioned

Stochastic Dynamic Optimization Models in the Banking Sector

The thesis consists of an introduction and 3 essays presenting stochastic dynamic optimization models concerning decision making in the banking sector. The first two essays consider individual banks in an environment where financial crises may occur. The third essay considers the whole banking sector as one entity which is a part of the economy, and thereby the process of money creation in the banking system becomes a central issue. The first essay presents a model for analyzing the optimal dynamic decision making of a bank, which adjusts the size and composition of its balance sheet over time. The model considers the development of the bank's balance sheet in a situation involving the risk of a financial crisis which may or may not materialize, and the timing of which is uncertain. The crisis may involve defaulting of loans and a reduction in the availability of funding. The maturing of loans and deposits taking place in each period is explicitly modeled, assuming maturity mismatch. The outcomes of the model show e.g. a tendency of the bank to deleverage its balance sheet in preparation for an anticipated financial crisis, as well as a tendency to accumulate cash reserves in order to maintain sufficient liquidity. The second essay presents a portfolio model for analyzing a bank making decisions over time in a stochastic environment. The bank is assumed to make decisions regarding the amount of new loans given out in each period, thus affecting the allocation of its funds between liquid cash and non-liquid loans. The model involves maturity mismatch and the risk of a liquidity crisis during which the availability of new funding is restricted. Simulations of the model show that a positive amount is allocated to cash even though cash pays zero returns and no credit risk or investment risk is present in the model, as long as maturity mismatch and the risk of a liquidity crisis are both present. The third essay presents a model of an economy consisting of a central bank, a commercial banking sector, and a real economy experiencing stochastic productivity shocks. A stochastic dynamic programming model is formulated for modeling the policy decisions of the central bank, which dynamically adjusts the size of the monetary base, attempting to keep inflation close to a target. It is assumed that reserve requirements may or may not be binding at a given time. When reserve requirements are not binding, money creation is endogenous, i.e. determined by lending decisions of commercial banks. These lending decisions are affected by the condition of the real economy and, to some extent, by central bank policies acting through transmission channels such as the portfolio rebalance effect. Lending stimulates the real economy while also accelerating inflation as it causes the money supply to grow. The outcomes show that during a recession lending by commercial banks is reduced, deflation prevails, and the central bank carries out expansionary monetary policy. When the recession ends, lending increases and there is a period of increased inflation, while at the same time contractionary monetary policy is carried out.Väitöskirja koostuu johdannosta ja kolmesta esseestä. Esseissä esitellään pankkisektorin päätöksentekoa koskevia malleja, jotka sisältävät talouskehitykseen liittyvää epävarmuutta ja joissa päätöksenteko jakaantuu usealle ajanjaksolle (ns. stokastisia dynaamisia optimointimalleja). Ensimmäisessä ja toisessa esseessä tarkastellaan yksittäisiä pankkeja ympäristöissä, joihin sisältyy mahdollisten finanssikriisien riski. Kolmannessa esseessä tarkastellaan koko pankkisektoria osana taloutta, jolloin pankkijärjestelmän rahanluontiprosessi muodostuu keskeiseksi. Ensimmäisessä esseessä esitellään pankin optimaalista päätöksentekoa koskeva malli. Pankin oletetaan voivan säätää taseensa kokoa ja koostumusta ajan yli. Mallissa tarkastellaan pankin taseen kehittymistä tilanteessa, jossa on läsnä riski finanssikriisistä, jonka realisoituminen ja ajoitus ovat epävarmoja. Kriisiin voi kuulua lainan ottajien maksukyvyttömyyttä sekä pankin rahoituksen saatavuuden alentumista. Lainojen ja talletusten erääntymisessä on huomioitu pankin antolainauksen ja rahoituksen maturiteettien eriävyys (ns. maturity mismatch). Mallin tuloksista havaitaan pankin taipumus käyttää vähemmän velkavipua sen varautuessa mahdolliseen kriisiin sekä taipumus kerätä käteisreservejä likviditeetin varmistamiseksi. Toisessa esseessä esitellään portfoliomalli, joka koskee pankkia, joka tekee päätöksiä ajan yli epävarmuutta sisältävässä ympäristössä. Pankin oletetaan jokaisella ajanjaksolla tekevän lainojen myöntämistä koskevia päätöksiä, jotka vaikuttavat sen varallisuuden jakaantumiseen likvidin käteisen ja ei-likvidien lainojen välillä. Malliin sisältyy uuden rahoituksen saatavuutta alentavan likviditeettikriisin riski. Antolainauksen ja rahoituksen maturiteetit voivat erota toisistaan. Mallin simulaatioissa havaitaan, että pankki pitää taseessaan jonkin verran käteistä, vaikka tilanteeseen ei liittyisi luottoriskiä tai investointeja koskevaa riskiä siitä huolimatta, että käteisvarat eivät tuota voittoa. Tulosten perusteella käteisvaroja pidetään taseessa jos ja vain jos asetelmaan sisältyy sekä likviditeettikriisin uhka että antolainauksen ja rahoituksen maturiteettien eriävyys. Kolmannessa esseessä esitellään malli, joka sisältää keskuspankin, liikepankkisektorin sekä reaalitalouden, joka kokee satunnaisia tuottavuusshokkeja. Keskuspankin oletetaan säätävän ajan myötä perusrahan kokonaismäärää pyrkien pitämään inflaation tavoitetason lähellä. Kassareservirajoitteista oletetaan, että kullakin hetkellä ne voivat joko olla sitovia tai ei-sitovia. Silloin, kun kassareservirajoitteet eivät ole sitovia, rahanluonnin oletetaan olevan ns. endogeenista eli riippuvan liikepankkien lainanantopäätöksistä. Liikepankkien päätöksiin puolestaan vaikuttaa reaalitalous sekä jossakin määrin keskuspankkipolitiikka, joka toimii portfolion tasapainotusvaikutuksen kaltaisten välityskanavien kautta. Antolainaus piristää reaalitaloutta mutta lisää samalla inflaatiota kasvattamalla rahan tarjontaa. Mallin tuloksista havaitaan, että talouden ollessa lamassa liikepankkisektori rajoittaa lainanantoa, taloudessa ilmenee deflaatiota ja keskuspankki harjoittaa ns. ekspansiivista rahapolitiikka kasvattaen perusrahan kokonaismäärää. Laman päättyessä puolestaan liikepankkien lainananto lisääntyy, taloudessa ilmenee jonkin aikaa kohonnutta inflaatiota ja keskuspankki harjoittaa ns. kontraktiivista rahapolitiikkaa pienentäen perusrahan kokonaismäärää

Uusien tuotepalvelumahdollisuuksien tunnistaminen

In a modern, globally competitive business environment, it is no longer enough to make quality products or even satisfy the stated needs of the customer. To create competitive advantage, a company has to discover latent needs of the customers and provide solutions to their problems – even the ones that the customers were not aware of. Both the suppliers and the customers in metal industry have stated their interest in shifting towards a more service-oriented approach. The task of this study was to find out how an industrial, product-oriented company can recognize and utilize opportunities for developing services that create value to their customers. The goal was to identify the components of customer value, find out ways to discover value creation opportunities in the metal industry, and to create a framework that the case company could use to get information from customers and recognize opportunities for new service business. Majority of existing service research focuses on after-sales services on the installed base, and cannot be applied as such in metal industry. This work focused on discovering latent customer needs and identifying and creating customer value. Various concepts of customer value, along with processes of developing customer understanding, are discussed. Theme interviews were conducted with the case company and two of its customers with a goal of gaining insight into the customers’ and their respective customers’ operations. Data from customer interviews was mirrored against data from the case company interviews. Workshops with the case company were used to verify and validate the data. The most important components of customer value were seen to be delivery time and appropriate pricing. Another theme that arose from the research was the opportunity to influence other parts of the supply chain. Third parties, such as end product designers can play a major role in deciding which materials to use. By influencing them, it is possible to affect the demand of products throughout the supply chain

R&D Investments of a Duopoly under a Permissive Patent System

This thesis considers an investment game, in which two firms invest in R&D in order to obtain an innovation. It is assumed that a permissive patent system is in use, which allows the fragmentation of immaterial property rights among several innovators in cases of simultaneous discovery. The objective is to shed light into the firms' investment behavior using a game-theoretical model. It is assumed that initially there is an inter-firm difference in product quality, observable by the utility-maximizing consumers. The game consists of two stages: In the first stage, each firm decides on the sum that it is going to invest in R&D. Investment may result in a product quality-improving discovery. In the second stage, the firms engage in either Bertrand or Cournot competition, which are examined as separate cases. By examining the Nash equilibrium of the firms' investments it is determined, under which parameter configurations each firm invests a positive sum in R&D. There are three parameters in the model: (i) the initial inter-firm difference in product quality, (ii) the quality-improvement resulting from an innovation and (iii) a parameter reflecting the relationship between the sum invested and the probability of making a discovery, thereby reflecting the cost of innovation. Because the mathematical expressions arrived at are complex, numerical computations done on a computer are applied in order to obtain useful results. Based on the numerical results, conclusions are drawn regarding the three parameters' influence on the firms' investment decisions. The following results are arrived at: (i) Both firms are more likely to invest in cases of inexpensive and/or highly significant discoveries; (ii) The firm producing the higher-quality product is more likely to invest; (iii) In the case of the firm producing the lower-quality product, a large initial inter-firm difference in product quality reduces the firm's willingness to invest under Cournot competition, but increases it under Bertrand competition; (iv) Both firms are more likely to invest under Cournot competition than under Bertrand competition; (v) Under Bertrand competition, the firm selling the lower-quality product is less likely to invest if obtaining an innovation might make the products similar in quality.Työssä tutkitaan kahden yrityksen välistä investointipeliä, jossa yritykset investoivat tutkimukseen ja kehittämistoimintaan tarkoituksenaan tehdä innovaatio. Tutkimuksessa oletetaan, että käytössä on niin sanottu salliva patenttijärjestelmä (permissive patent system), joka mahdollistaa keksintöjä koskevan immateriaalioikeuden jakamisen usean innovoijan kesken, mikäli keksinnöt on tehty usealla taholla samanaikaisesti. Työn tarkoituksena on selventää yritysten investointikäyttäytymistä peliteoreettisen mallin avulla. Tutkimuksessa oletetaan, että tarkasteltavien yritysten myymien tuotteiden välillä vallitsee alkutilanteessa laatuero, jonka hyötyä maksimoivat kuluttajat pystyvät havaitsemaan. Tutkimuksessa muodostettavassa mallissa peli jaetaan kahteen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa kukin yritys tekee päätöksen summasta, jonka tämä aikoo investoida tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Investoinnin seurauksena yritys voi saada käyttöönsä tuotteen laatua parantavan keksinnön. Toisessa vaiheessa yritysten oletetaan käyvän joko Bertrand- tai Cournot-kilpailua. Näitä kahta kilpailun muotoa tarkastellaan erillisinä tapauksina. Tutkimuksessa selvitetään tarkastelemalla investointien Nash-tasapainoa, millaisissa asetelmissa yritykset investoivat positiivisia summia tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Asetelma määrittyy kolmen parametrin avulla, joita ovat (i) yritysten välinen laatuero alkutilanteessa, (ii) mahdollisesti tehtävän keksinnön tuotteen laatua lisäävän vaikutuksen suuruus ja (iii) parametri, joka kuvaa investoidun rahasumman vaikutusta keksinnön tekemisen todennäköisyyteen eli kuvaa siten keksinnön tekemisen kustannuksia. Matemaattiset lausekkeet, joihin tutkimuksessa päädytään, ovat monimutkaiset, minkä seurauksena käyttökelpoisten tulosten saamiseksi sovelletaan tietokoneella tehtävää numeerista laskentaa. Numeeristen tulosten perusteella tehdään päätelmiä siitä, kuinka tarkasteltavat kolme parametria vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin. Tutkimuksessa päädytään seuraaviin tuloksiin: (i) Kummankin yrityksen kannustimet investoida ovat suuremmat, jos keksinnön tekemisen kustannukset ovat matalat tai jos keksintö on merkittävä; (ii) Halukkuus ryhtyä investoimaan on suurempi parempilaatuista tuotetta myyvän yrityksen tapauksessa; (iii) Suuri tuotteiden välinen laatuero vähentää heikompilaatuista tuotetta myyvän yrityksen investointihalukkuutta Cournot-kilpailun vallitessa mutta lisää sitä Bertrand-kilpailun vallitessa; (iv) Cournot-kilpailun vallitessa kummankin yrityksen halukkuus ryhtyä investoimaan on suurempi kuin Bertrand-kilpailun vallitessa; (v) Bertrand-kilpailun vallitessa heikompilaatuista tuotetta myyvä yritys on vähemmän halukas investoimaan, jos keksinnön tekeminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yritykset myyvät laadultaan samankaltaisia tuotteita

Analysis of the Continental European Electricity Market under Liberalization

The European Union aims at attaining efficiency improvements in the electricity sector through deregulation accompanied by market integration. The increased interdependence of national electricity markets brought by integration increases the market participants' need to understand the functioning of the electricity market of a larger region than a single country. The objective of this Thesis is to analyze how the supply, demand, and price of electricity are determined by electricity market fundamentals in the liberalizing Continental European electricity market. The research is of an exploratory nature, and it aims at improving the understanding of how this market functions. Economic theory constitutes the theoretical framework of the Thesis. The main part of the research relies on the interpretation of statistical data concerning the market. The research also includes a literature review, where economic viewpoints regarding the development of the electricity market are considered, and these viewpoints are then compared to the direction that the decision makers of the European Union have taken. Ten Continental European countries are considered in the analysis. The Thesis analyzes the patterns in consumption, generation, and the price of electricity in each of the countries considered, as well as transmission between the countries. The countries are compared to each other, e.g., in terms of the electricity prices and the cycles and structures exhibited by the statistics on consumption, generation, and net exports. Interpretations of the observations are presented, and generalizing conclusions are drawn based on the analysis. The analysis leads to the conclusion that Germany, France, Austria and Switzerland form a near-single-price region already, which implies that integration between these countries is already well under way in terms of prices. However, outside this region, transmission bottlenecks prevent price convergence. The integration of European electricity markets is still far from being completed, but it could be furthered by building additional transmission capacity and introducing well-functioning, market-based methods for congestion management. Improvements should also be made in market transparency, in order for the market to function effectively.Euroopan Unioni pyrkii lisäämään sähkömarkkinoiden tehokkuutta markkinoiden vapauttamisen ja integraation avulla. Lisääntynyt integraatio ja sen myötä kansallisten sähkömarkkinoiden lisääntynyt riippuvuus toisistaan kasvattaa energia-alan toimijoiden tarvetta tuntea markkinoiden toimintaa yksittäistä maata suuremmalla alueella. Tämän diplomityön tavoitteena on analysoida, kuinka sähkömarkkinoiden fundamentit määrittävät sähkön kysyntää, tarjontaa ja hintaa liberalisoituvilla Manner-Euroopan sähkömarkkinoilla. Tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen ja pyrkii lisäämään ymmärtämystä näiden markkinoiden toiminnasta. Kansantaloustiede muodostaa teoreettiset puitteet, joiden varaan tutkimus rakentuu. Pääosin tutkimus perustuu Euroopan sähkömarkkinoita koskevien tilastotietojen tulkintaan. Tutkimukseen kuuluu myös kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään sähkömarkkinoiden kehitykseen liittyviä taloustieteellisiä näkökohtia. Näitä näkökohtia verrataan sitten Euroopan Unionin päättäjien linjauksiin. Tutkimuksessa analysoitavaksi on valittu kymmenen Manner-Euroopan maata. Työssä analysoidaan kunkin maan osalta kulutusta, tuotantoa ja hintaa sekä maiden välistä sähkön siirtoa. Analyysin avulla pyritään selvittämään, mitä ominaisuuksia ja säännönmukaisuuksia näihin liittyy. Maita verrataan toisiinsa mm. sähkön hinnan suhteen sekä sen suhteen, millaisia syklejä ja rakenteita sähkön tuotantoon, kulutukseen ja nettovientiin tilastojen valossa liittyy. Tehdyille havainnoille esitetään tulkintoja ja analyysin pohjalta pyritään tekemään yleistyksiä. Analyysin perusteella päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan Saksa, Ranska, Itävalta ja Sveitsi muodostavat jo nyt alueen, jossa sähkön hinta on kaikkialla lähes sama. Integraatio on siis näiden neljän maan tapauksessa jo hyvässä vauhdissa sähkön hinnan osalta. Kuitenkin tämän alueen ulkopuolella sähkön siirron pullonkaulat estävät hintojen yhdentymisen. Euroopan sähkömarkkinoiden integraatio ei ole vielä läheskään valmis, mutta sitä olisi mahdollista edistää rakentamalla enemmän siirtokapasiteettia sekä ottamalla käyttöön hyvin toimivia markkinaehtoisia pullonkaulojen hallintamekanismeja. Markkinoiden tehokas toiminta edellyttäisi myös parannuksia markkinoiden läpinäkyvyyteen

R&D Investments of a Duopoly under a Permissive Patent System

This thesis considers an investment game, in which two firms invest in R&D in order to obtain an innovation. It is assumed that a permissive patent system is in use, which allows the fragmentation of immaterial property rights among several innovators in cases of simultaneous discovery. The objective is to shed light into the firms' investment behavior using a game-theoretical model. It is assumed that initially there is an inter-firm difference in product quality, observable by the utility-maximizing consumers. The game consists of two stages: In the first stage, each firm decides on the sum that it is going to invest in R&D. Investment may result in a product quality-improving discovery. In the second stage, the firms engage in either Bertrand or Cournot competition, which are examined as separate cases. By examining the Nash equilibrium of the firms' investments it is determined, under which parameter configurations each firm invests a positive sum in R&D. There are three parameters in the model: (i) the initial inter-firm difference in product quality, (ii) the quality-improvement resulting from an innovation and (iii) a parameter reflecting the relationship between the sum invested and the probability of making a discovery, thereby reflecting the cost of innovation. Because the mathematical expressions arrived at are complex, numerical computations done on a computer are applied in order to obtain useful results. Based on the numerical results, conclusions are drawn regarding the three parameters' influence on the firms' investment decisions. The following results are arrived at: (i) Both firms are more likely to invest in cases of inexpensive and/or highly significant discoveries; (ii) The firm producing the higher-quality product is more likely to invest; (iii) In the case of the firm producing the lower-quality product, a large initial inter-firm difference in product quality reduces the firm's willingness to invest under Cournot competition, but increases it under Bertrand competition; (iv) Both firms are more likely to invest under Cournot competition than under Bertrand competition; (v) Under Bertrand competition, the firm selling the lower-quality product is less likely to invest if obtaining an innovation might make the products similar in quality.Työssä tutkitaan kahden yrityksen välistä investointipeliä, jossa yritykset investoivat tutkimukseen ja kehittämistoimintaan tarkoituksenaan tehdä innovaatio. Tutkimuksessa oletetaan, että käytössä on niin sanottu salliva patenttijärjestelmä (permissive patent system), joka mahdollistaa keksintöjä koskevan immateriaalioikeuden jakamisen usean innovoijan kesken, mikäli keksinnöt on tehty usealla taholla samanaikaisesti. Työn tarkoituksena on selventää yritysten investointikäyttäytymistä peliteoreettisen mallin avulla. Tutkimuksessa oletetaan, että tarkasteltavien yritysten myymien tuotteiden välillä vallitsee alkutilanteessa laatuero, jonka hyötyä maksimoivat kuluttajat pystyvät havaitsemaan. Tutkimuksessa muodostettavassa mallissa peli jaetaan kahteen vaiheeseen: Ensimmäisessä vaiheessa kukin yritys tekee päätöksen summasta, jonka tämä aikoo investoida tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Investoinnin seurauksena yritys voi saada käyttöönsä tuotteen laatua parantavan keksinnön. Toisessa vaiheessa yritysten oletetaan käyvän joko Bertrand- tai Cournot-kilpailua. Näitä kahta kilpailun muotoa tarkastellaan erillisinä tapauksina. Tutkimuksessa selvitetään tarkastelemalla investointien Nash-tasapainoa, millaisissa asetelmissa yritykset investoivat positiivisia summia tutkimukseen ja kehittämistoimintaan. Asetelma määrittyy kolmen parametrin avulla, joita ovat (i) yritysten välinen laatuero alkutilanteessa, (ii) mahdollisesti tehtävän keksinnön tuotteen laatua lisäävän vaikutuksen suuruus ja (iii) parametri, joka kuvaa investoidun rahasumman vaikutusta keksinnön tekemisen todennäköisyyteen eli kuvaa siten keksinnön tekemisen kustannuksia. Matemaattiset lausekkeet, joihin tutkimuksessa päädytään, ovat monimutkaiset, minkä seurauksena käyttökelpoisten tulosten saamiseksi sovelletaan tietokoneella tehtävää numeerista laskentaa. Numeeristen tulosten perusteella tehdään päätelmiä siitä, kuinka tarkasteltavat kolme parametria vaikuttavat yritysten investointipäätöksiin. Tutkimuksessa päädytään seuraaviin tuloksiin: (i) Kummankin yrityksen kannustimet investoida ovat suuremmat, jos keksinnön tekemisen kustannukset ovat matalat tai jos keksintö on merkittävä; (ii) Halukkuus ryhtyä investoimaan on suurempi parempilaatuista tuotetta myyvän yrityksen tapauksessa; (iii) Suuri tuotteiden välinen laatuero vähentää heikompilaatuista tuotetta myyvän yrityksen investointihalukkuutta Cournot-kilpailun vallitessa mutta lisää sitä Bertrand-kilpailun vallitessa; (iv) Cournot-kilpailun vallitessa kummankin yrityksen halukkuus ryhtyä investoimaan on suurempi kuin Bertrand-kilpailun vallitessa; (v) Bertrand-kilpailun vallitessa heikompilaatuista tuotetta myyvä yritys on vähemmän halukas investoimaan, jos keksinnön tekeminen voi johtaa tilanteeseen, jossa yritykset myyvät laadultaan samankaltaisia tuotteita

Formation of canker lesions on stems and black scurf on tubers in experimentally inoculated potato plants by isolates of AG2-1, AG3 and AG5 of Rhizoctonia solani: a pilot study and literature review

Development of black scurf on potato tubers (cv. Nicola) was compared in plants inoculated with isolates of Rhizoctonia solani of three anastomosis groups (AG2-1, AG3 and AG5) which occur in potato crops in Finland. All isolates induced stem canker lesions but only isolates of AG3 formed efficiently black scurf on progeny tubers. Among the AG2-1 and AG5 isolates tested, only one AG2-1 isolate formed a few sclerotia on 13.5 % of the progeny tubers in one experiment. The data indicate that isolates of AG3 differ from those of AG2-1 and AG5 in having a higher ability to form sclerotia on tubers. Therefore, while AG2-1 and AG5 isolates have a broader host range, AG3 is more efficient in producing black scurf, which provides this anastomosis group with more efficient means of dissemination on seed potatoes. These differences probably explain the predominance of AG3 (98.9 % of isolates) in potato crops in Finland and other northern potato production areas

Lannoituksen ja leikkuukorkeuden vaikutus nata- ja niittynurmikkalajikkeiden peittävyyteen ja kestävyyteen nurmikossa

vokKirjasto Aj-

Kyläkouluopettajien työtyytyväisyydestä

Tiivistelmä. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään kyläkouluopettajien työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mistä tekijöistä opettajien työtyytyväisyys rakentuu kyläkouluissa. Tavoitteena on myös tutkia, miten pieni kyläkoulu sen erityispiirteineen vaikuttaa opettajien työtyytyväisyyteen. Opettajien työtyytyväisyys on ajankohtainen aihe, jota on tutkittu sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee aluksi työtyytyväisyyyttä ja sen rakentumista kahden klassikkoteorian, E. A. Locken odotusarvoteorian ja Herzbergin kaksifaktoriteorian pohjalta. Näiden lisäksi on esitelty myös tuoreempia tutkimuksia opettajien työtyytyväisyydestä. Suomalaisessa koulujärjestelmässä kyläkoulut ovat myös ajankohtainen aihe, sillä niiden määrä on laskenut viime vuosien aikana huomattavasti. Tässä tutkimuksessa haluttiin nimenomaan selvittää kyläkoulujen vaikutusta opettajien työtyytyväisyyteen. Tämän vuoksi teoriaosassa tarkastellaan myös suomalaisia kyläkouluja ja niiden erityispiirteitä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa on käytetty fenomenografista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla kuutta luokanopettajaa, jotka työskentelevät kyläkouluilla. Aineiston hankinta tapahtui helmikuussa 2013 soveltaen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Aineisto on analysoitu käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimustulosten mukaan opettajien työtyytyväisyys rakentuu vahvasta ammatillisesta identiteetistä, motivaatiosta, työn mielekkyydestä ja työympäristöstä. Opettajat kertovat, että on tärkeä tiedostaa ja hyväksyä oman itsensä riittävyys sekä sen rajallisuus. Työkokemus avartaa näkemyksiä opettajuudesta, mikä koetaan merkittävävä tekijänä. Tutkimuksen mukaan opettajat pitävät tärkeänä etenkin vanhemmilta ja oppilailta saatua palautetta työstään. Työn joustavuus ja haasteellisuus ovat olennainen osa työtyytyväisyyden rakentumista. Tutkimuksen perusteella kyläkoulut vaikuttavat positiivisesti opettajien työtyytyväisyyteen. Pienen koulun tiivis työyhteisö, joustava toiminta, luonnonläheinen ympäristö ja yhdysluokat koettiin olennaisina asioina, jotka vaikuttavat myönteisesti työtyytyväisyyteen. Haasteelliseksi opettajat puolestaan kokivat kyläkoulujen epävarman tulevaisuuden ja kollegiaalisen tuen vähäisyyden. Jokaista tutkimuskoulua on uhannut lakkauttaminen ja henkilökunnan vähennykset. Opettajat kokivat tarvitsevansa myös enemmän vertaistukea etenkin samaa luokkatasoa opettavilta. Fenomenografinen tutkimus ei pyri luomaan tulosten perusteella yleistettävää totuutta, eikä se ole tämänkään tutkimuksen tarkoitus. Tavoitteena oli tutkia tiettyjen henkilöiden käsityksiä ja kokemuksia aiheesta. Tutkimustulokset antavat kuitenkin tärkeää osviittaa siitä, mitä asioita kyläkouluopettajat kokevat tärkeiksi työtyytyväisyyden kannalta. Tutkimuksemme on hyödyllinen, sillä kyläkouluopettajien työtyytyväisyydestä ei ole paljoa tutkimustietoa. Kyläkoulut ovat katoava osa suomalaista koulujärjestelmää, mikä näkyy niistä tehtyjen tutkimusten määrässä. Lisäksi tutkimuksemme antaa tietoa opettajien työtyytyväisyydestä ja sen rakentumisesta. Nämä ovat hyviä asioita tiedostaa opettajuuteen kasvamisessa ja opettajan työssä