Experience Centred Design for a Robotic Eating Aid

We discuss how an experience centred approach to robotic design might lead to new design spaces and products that are more engaging and better meet users' needs and lifestyles. To support the statement, we present preliminary data from a long-term user study on an eating aid robot

Overcoming the Stigma Associated with Assistive Devices

This paper focuses on the stigma associated with current assistive devices. Through examples from literature on stigma and preliminary results from an ongoing empirical study, the paper presents how users experience assistive devices and how assistive devices become stigmatizing. Drawing from Erving Goffman’s insights into the management of stigma, the paper explores the ways stigma related to assistive devices could be challenged from the viewpoint of design. The paper introduces how people with physical disabilities have tried to manage the stigma in order to have assistive devices that express their identities. The paper concludes with implications for design and suggests personalization as a means of overcoming the stigma associated with assistive devices

Kotina suomalainen townhouse. Lähtökohtia ja tulkintoja tulevaisuuteen. Habitat Components – Townhouse -hankkeen loppuraportti

Kotina suomalainen townhouse. Lähtökohtia ja tulkintoja tulevaisuuteen. Tämä Habitat Components – Townhouse -hankkeenloppuraportti kertoo townhouse-talotyypin kehittämistä ja sen suhteesta asumisen ajankohtaisiin teemoihin. Näitä teemoja ovat muun muassa erilaistuvat asumistoiveet ja elämäntavat, sosiaalinen kestävyys, energiatehokkuus ja asumisen kohtuuhintaisuus. Asukasnäkökulman merkitystä painottavat tulokset kertovat townhouse-talotyypin ja sen konseptoinnin monista mahdollisuuksista. Townhouse taipuu moneksi ja sillä voi olla keskeinen rooli kaupunkirakenteessa. Siksi esimerkiksi asukasprofilointia on arvioitu sekä asuntosuunnittelun että kaupunkirakenteen ja paikallisyhteisöllisyyden näkökulmasta. Tämä raportti esittelee townhouse-talotyypin lähtökohtia ja sen eurooppalaisia juuria, sekä tutkimushankkeen eri vaiheissa kertyneitä mahdollisuuksista. Townhouse-talotyypin perusmallien ja kortteliratkaisujen avulla raportissa muutetaan toiminnalliseen ja fyysiseen muotoon sitä tietoa, jonka tutkimuksen eri osat ovat tuottaneet. Siten tämä raportti kokoaa hankkeen aikana kertyneen tiedon kaavoitusta ja maankäyttöä, konseptointia ja jatkotutkimusta taustoittavaksi ja tukevaksi tiedoksi. Townhouse-talotyypin tutkimuksessa saadut tulokset tarjoavat tietoa typologisten yhdistelmien ja muiden talotyyppien, kuten pienkerrostalon kehittelyyn

Tulevaisuus on saavutettava

Suomen Design for All -verkost

Designing out-of-box experiences for older adults: exploring the boundaries of inclusive design

This thesis investigates the Out-of-Box Experience (OoBE) of interactive consumer products for older adults, with a view to improve the User Experience (UX) of a product by manipulating factors of the OoBE. This research emerges in the context of current demographic trends, which see people living longer and in better health, and the increasing ubiquity of technology in modern life. The OoBE describes the very first stages of interaction with a new product, including acquisition, unpacking and setup. This crucial initial experience has the potential to influence product acceptance and therefore determine its future use. Creating a positive OoBE requires an empathic understanding of the intended users, as well as contextual knowledge about current practices. A review of the literature revealed that many of the difficulties older adults experience with technology concern elements of the OoBE, such as complicated documentation, technical jargon and inadequate support for inexperienced users. However, the absence of research on how to engage older adults during the OoBE of new technology reinforced the need for further research. To this end, two user studies were conducted with older people, followed by a design study with designers. The first study explored older adults relationship with technology and their current practices of the OoBE, using the Technology Biography method. The second study used cultural probes to investigate the social side of UX and its effect on personal feelings of independence. Data from these two studies were used to create four personas, which were used in the design study. This third and final study focused on whether the construct of social benefits could be operationalised within the OoBE of new technology. Collectively, the findings indicated that the involvement of other people during the OoBE can be a strong motivator for older people to take up and use technology. Far from impinging on individual perceptions of independence, some older people actively manipulate the OoBE in order to derive social benefits. This research thus contributes to the discussion of how Inclusive Design can evolve through the incorporation of social benefits, in order to generate desirable and successful future products

Aging dwellers and dwellings – Multistage accessibility improvements in neighborhood units

Väestö Suomessa, kuten useimmissa muissakin länsimaissa, ikääntyy voimakkaasti. Samanaikaisesti tavoitteena on kotona asumisen mahdollistaminen yhä vanhemmaksi. Syntyvään esteettömien asuntojen tarpeeseen vastaaminen uudistuotannolla on paitsi taloudellisesti epärealistista ja olemassa oleva rakennuskanta huomioiden tuhlailevaa, myös ristiriidassa elinympäristön pysyvyyteen tähtäävien pyrkimysten kanssa. Näin ollen useammaltakin kannalta loogisin vaihtoehto on nykyisten asuntojen ympäristöineen muokkaaminen muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Nämä toimet tulee lisäksi kyetä toteuttamaan vaiheittain mahdolliset tulevat muutostarpeet ja tapauskohtaiset resurssit huomioiden. Diplomityö koostuu ikääntymistä ja asumisen esteettömyyttä pääosin kirjallisuuskatsauksen keinoin tarkastelevasta osasta sekä tutkimus- ja suunnitelmaosasta, jossa selvitetään tyypillisimmät lähiöasunnot ja esitetään tasoittaiset ratkaisumallit näiden esteettömyysparannuksiin. Tutkimusosan alussa kartoitetaan ikääntymisen tyypillisesti mukanaan tuomia toimintarajoitteita sekä näiden vaikutuksia asumiseen ja asuntosuunnitteluun. Tätä täydentää seuraava osa, joka käsittelee asumisen esteettömyyden parantamisen vaikutuksia yleisluontoisesti eri mittakaavatasoilla niin sosiaalisesta kuin taloudellisestakin näkökulmasta. Tutkimusosan lopuksi suunnittelussa huomioitavia seikkoja ja nykyisen rakennuskannan tyypillisiä ongelmia tarkastellaan erikseen pihan, yhteistilojen ja asunnon tasolla. Suunnitelmaosassa ensimmäiseksi esitellään pohjamateriaalina käytetty aineisto ja siitä muodostetut kuusitoista huoneistotyyppiä kriteereineen, lajitteluineen ja ominaisuuksineen. Kuudesta yleisimmästä on lisäksi määritelty teoreettiset tyyppihuoneistot, jotka edustavat mitoitukseltaan ja sommittelultaan kunkin huoneistotyypin yleistettävintä esimerkkiä. Näihin on edelleen laadittu muutostoimien vaativuuteen perustuen neljälle tasolle porrastetut tyyppiratkaisut.The population in Finland, like in most western countries, is aging rapidly. Simultaneously, one of the main objectives in housing is for people to live at home for as long as possible. This creates a need for accessible dwellings that can’t realistically be met with new construction; it would not not only be financially unreasonable but also contradict the goal of residential permanence. Thus the most logical option, from several points of view, is the renovation of the existing apartments along with their surroundings to meet the changed requirements. In addition, carrying out these renovations must be possible while taking into account individually differing resources and possible future needs. This master’s thesis consists of a literature review examining aging and accessibility in housing and a research and design part, in which the most common apartment types in Finnish neighborhood units are defined and a set of level based accessibility renovation plans presented for them. The beginning of the research part focuses on disabilities commonly related to aging and their impact on designing apartments. This is complemented by the next part, which looks at the effects of improving accessibility on various scales from both financial and social points of view. The last part of the research section investigates design concerns on different levels of privacy and scale: in the yard, in the common areas inside the building and inside the apartments. The design part starts by introducing the source material for the renovation plans and, defined from that material, sixteen categorized apartment types along with their qualities and dividing criteria. Of these, the six most common ones have been analyzed further into model apartments: theoretical dwellings that exhibit the most typical dimensions and layout of their respective apartment types. For these model apartments a set of progressive, generalizable renovation plans has been developed, each divided into four levels based on the amount of work required for each step’s alterations

Personalised assistive products : managing stigma and expressing the self

In the design of assistive products, the focus is on the products’ assistive utility functions. Less attention is paid to functions which could allow users to identify with the products, or to express their identities. Associations that assistive products create are seldom addressed. More research has been carried out on the stigma of disability than on the possible stigma caused by assistive products. Yet, it appears that rather than experiencing disability as stigmatising, particularly young people associate stigma with using assistive products and attempt to influence that. Personalisation of assistive products is a phenomenon that has not yet been studied, at least not from the viewpoint of managing stigma. In this doctoral research, the stigma of using assistive products is explored from the viewpoint of design. Answers are sought for how young adults with physical disability experience the design of assistive products (including accessible space) in use, what the assumed stigma associated with the products is like, and how young adults manage the stigma. A perspective is adopted, which considers people with disability as active and inventive in relation to their assistive products. The personalization of assistive products is explored as a means of managing the assumed stigma. The phenomenon of personalising assistive products is approached as a case. Understanding the phenomenon is gained by exploring literature on products’ role in identification, a questionnaire on assistive device satisfaction, an Internet database about users’ inventive product modifications, interviews with professionals who work with users, and interviews with users who have personalised their assistive products. A theoretical framework, which has also guided the analysis of the data, considers the role of products in identification. The social and material construction of the self, similarity and difference between people, and the emergence of roles, types and stereotypes are unfolded. The meaning of products in constructing and expressing the self is explored. Perceiving and interpreting products, various product functions and managing impression with products are discussed. Particularly products that stigmatise and stereotype are in the focus and light is shed on the nature and emergence of stigma, the assumed stigma of using assistive products, and people’s techniques in managing stigma. Diverse angles help understand the multifaceted consequences of using assistive products. The findings are organised into a typology where users’ experiences of both ready-made and personalised assistive products are categorised into types and subtypes, which describe the various functions assistive products can have. The negative types, Instruments, Misrepresentations and Uniforms, reveal the complexity of the stigma associated with current ready-made assistive products. The neutral types, Shields and Mainstream Products, show how users managed the stigma by personalising the products. The positive types, Accessories, Handicrafts and Prestige Items, introduce how personalisation can be extended to expressing the self. The research reveals how personalisation adds aesthetic, social and identity functions to products that have previously been considered as having primarily assistive ones. Assistiveness is proposed as a shared semantic quality of assistive products, which could be adjusted through personalisation. The research is positioned in the field of design research in industrial and strategic design. In studying assistive products’ role in expressing and constructing their users’ identities, the research interconnects conceptions of user experience, inclusive design and design semantics. The research contributes to earlier research by discussing the problematics of assistive products also from the viewpoint of design. It shows that design can have a significant role in diminishing the stigma of assistive products, and how users view themselves and are viewed by other people. The research proposes that more expertise is needed in managing what is involved in the use of assistive products and presents benefits that engaging users and designers in the process can have. By introducing personalised assistive products and their functions that extend beyond assistive ones, the research proposes that assistive products need to, and also can be, viewed as any products.Apuvälineiden muotoilussa keskitytään tuotteiden avustaviin toimintoihin. Vähemmän huomiota kiinnitetään sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden avulla käyttäjät voisivat samaistua tuotteisiin tai ilmaista identiteettejään. Apuvälineiden herättämiin mielikuviin kohdistetaan huomiota vain harvoin. Apuvälineiden käyttöön mahdollisesti liittyvää leimaa on tutkittu vähemmän kuin vammaisuuden leimaavuutta. Silti vaikuttaisi, että erityisesti nuoret kokevat apuvälineen käytön, ennemmin kuin vammaisuuden, leimaavaksi ja yrittävät vaikuttaa siihen. Apuvälineiden personalisointia ei vielä ole tutkittu ainakaan leiman hallinnan näkökulmasta. Tässä väitöskirjatutkimuksessa on selvitetty, miten nuoret aikuiset, joilla on liikuntavamma, kokevat apuvälineiden (mukaan lukien esteettömän tilan) muotoilun käytössä, millainen apuvälineisiin liittyvä leima on ja miten nuoret aikuiset ovat hallinneet leimaa. Käyttäjät, joilla on liikuntavamma, nähdään aktiivisina ja kekseliäinä suhteessa apuvälineisiinsä. Apuvälineiden personalisointia tarkastellaan keinona hallita apuvälineiden käytön oletettua leimaa. Apuvälineiden personalisointia lähestytään tapauksena. Ilmiötä pyritään ymmärtämään tarkastelemalla kirjallisuutta, joka käsittelee tuotteiden merkitystä käyttäjän identiteetille, ja empiiristä aineistoa, joka koostuu apuvälinetyytyväisyyttä mittaavasta kyselystä, käyttäjien apuvälineideoita sisältävästä internet-tietokannasta sekä käyttäjärajapinnassa työskentelevien asiantuntijoiden ja apuvälineitä personalisoivien käyttäjien haastatteluista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys, joka on myös ohjannut aineiston analyysiä, keskittyy tuotteiden merkitykseen identiteetin ilmaisussa ja rakentumisessa. Siinä perehdytään identiteetin sosiaaliseen ja materiaaliseen rakentumiseen, yksilöiden väliseen samankaltaisuuteen ja erilaisuuteen, roolien, tyyppien ja stereotyyppien ilmaantumiseen, tuotteiden havaitsemiseen ja tulkitsemiseen sekä tuotteiden erilaisiin käyttötarkoituksiin ja tehtäviin vaikutelman hallinnassa. Erityisesti tarkastellaan tuotteita, jotka leimaavat ja stereotyypittävät. Lisäksi selvitetään leiman olemusta ja ilmaantumista, apuvälineiden käytön oletettua leimaa ja yksilöiden keinoja hallita leimaa. Erilaiset näkökulmat tuottavat kattavan ymmärryksen apuvälineiden käytön monitahoisista seurauksista. Tutkimuksen tuloksena käyttäjien kokemukset valmisapuvälineistä ja personalisoiduista apuvälineistä on jaettu tyyppeihin, jotka kuvaavat apuvälineiden erilaisia mahdollisia käyttötarkoituksia. Negatiiviset tyypit, Instrumentit, Vääristelmät ja Univormut, paljastavat nykyisten valmisapuvälineiden käyttöön liitetyn leiman monitahoisuuden. Neutraalit tyypit, Kilvet ja Valtavirtatuotteet, osoittavat miten käyttäjät ovat pyrkineet hallitsemaan leimaa apuvälineitä personalisoimalla. Positiiviset tyypit, Asusteet, Käsityöt ja Statusesineet, esittävät miten personalisointi voidaan ulottaa myös osaksi identiteetin ilmaisua. Tutkimus paljastaa, miten personalisointi lisää esteettisiä, sosiaalisia ja identiteettiin liittyviä käyttötarkoituksia tuotteille, jotka on perinteisesti nähty vain avustavina. Avustavuutta ehdotetaan apuvälineitä yhdistäväksi semanttiseksi ominaisuudeksi, jota voidaan säädellä personalisoinnilla. Tutkimus sijoittuu muotoilun tutkimukseen ja edustaa teollisen muotoilun alaa. Se yhdistää käyttökokemuksen, inklusiivisen suunnittelun ja muotoilun semantiikan käsityksiä pohtiessaan apuvälineiden tehtävää käyttäjän identiteetin ilmaisussa ja rakentumisessa. Tutkimus tuo muotoilun näkökulman apuvälineiden ongelmallisuutta käsittelevään aiempaan tutkimukseen. Se osoittaa, että muotoilulla voi olla merkittävä rooli apuvälineisiin liitetyn leiman vähentämisessä ja siinä, miten käyttäjät näkevät itsensä ja tulevat nähdyiksi. Tutkimuksessa esitetään, että apuvälineiden käyttöön liittyvän kokonaisuuden hallinnassa tarvitaan lisää asiantuntijuuksia. Siinä ehdotetaan, mitä hyötyä on siitä, että myös käyttäjät ja muotoilijat otetaan osaksi apuvälineisiin liittyvää prosessia. Esittelemällä personalisoituja apuvälineitä ja niiden muitakin kuin avustavia käyttötarkoituksia tutkimus ehdottaa, että apuvälineet pitää ja ne myös voidaan nähdä kuten mitkä tahansa tuotteet