Семантичні та функціональні аспекти дражнилок у французькій, англійській та українській мовах

French, English and Ukrainian teasing rhymes are analyzed and compared in the article. Some of the functional and semantic features of teasing rhymes in the above-mentioned languages are identifiedУ статті проаналізовано та зіставлено французькі, англійські та українські дитячі дражнилки. Визначено деякі функціональні та семантичні особливості дражнилок у вищезазначених мовахВ статье проанализированы и сопоставлены французские, английские и украинские детские дразнилки. Определены некоторые функциональные и семантические особенности дразнилок в вышеуказанных языка

Сетевая лексика со значением "Характеристика человека" в современном английском языке

Анализ характеристики качеств человека в современном англоязычном сетевом дискурс

Словообразовательная синонимия в сфере наименований лица современного русского языка (отадъективная производность)

Статья из специализированного выпуска научного журнала "Культура народов Причерноморья", материалы которого объединены общей темой "Язык и Мир" и посвящены общим вопросам Языкознания и приурочены к 80-летию со дня рождения Николая Александровича Рудякова.Стаття із спеціалізованого випуску наукового журналу "Культура народов Причерноморья", матеріали якого поєднані загальною темою "Мова і Світ" і присвячені загальним питанням мовознавства і приурочені до 80-річчя з дня народження Миколи Олександровича Рудякова

Марко Вовчок

Оскільки після видання «Путівника по фондах відділу рукописів Інституту літератури» (Київ, 1999) фонд Марка Вовчка поповнився великою кількістю нових матеріалів від Б.Б. Лобача-Жученка та з інших джерел, подаємо опис цього фонду у новому варіанті

Категориальная семантика нормы в значениях лексических единиц

В статье исследуется концепт нормы, лежащий в основании одноименной семантической категории. Исследование проводится на материале слов, обозначающих норму, и производных от них языковых единиц с учетом их лексической сочетаемости и ассоциативно связанных с ними понятий. Использованный подход позволяет рассмотреть содержание концепта нормы и соответствующей ему семантической категории в количественном и качественном аспектах, а также описать отдельные разновидности норм, отраженных в семантике названных языковых единиц

Емоційність – експресивність – оцінність у структурі лексики розмовно-побутового стилю (лексикографічний аспект)

The universal categories of expressiveness – emotionality – evaluation are widely reflected in explanatory lexicography in a broad range of options – lexical-thematic, functional-stylistic, structural-grammatical, parametric, linguistic-aesthetic. Vocabulary contexts provide material not only for ordinary users, but also for linguists, containing additional information about emotional-evaluative, expressive-emotional, figurative use of colloquial (along with dialect) and everyday tokens in real language practice. This once again confirms the idea of the anthropocentrism of everyday communicative culture, of the concrete-subject, rational-evaluative associativity of verbal images of the conversational-domestic sphere. The specificity of one or another national linguistic culture emerges through the prism of expressiveness – emotionality – evaluation

Коллективно-творческое дело как средство развития эмоциональной сферы детей старшего дошкольного возраста

Тема работы актуальна. В ВКР представлены условия коллективно-творческого дела как средство развития эмоциональной сферы детей старшего дошкольного возраста. Работа имеет практическую значимость

Puhekielisyys ja kääntäjien neologismit Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen-trilogian venäjännöksissä

Tutkielmassa analysoidaan ja vertaillaan kääntäjien puhekielisyyksien sekä omien neologismien käyttöä Astrid Lindgrenin Katto-Kassinen-trilogian venäjännöksissä. Tutkimusaineistona toimii kolme hyvin erilaista tekstiä: Liliana Lunginan vaiheittain ilmestynyt käännös (v. 1957, 1965 ja 1973), Ljudmila Brauden ja Nadezda Beljakovan venäjännös vuodelta 1998 sekä Eduard Uspenskin vuonna 2008 ilmestynyt uudelleenkertomus. Puhekielisyyksiä sekä kääntäjien omia neologismeja vertaillaan suhteessa toisiinsa. Lisäksi pyritään selvittämään, vaikuttaako niiden määrä sekä luonne siihen, tuleeko lastenkirjasta kanonisoitu teos, vai saako se puolestaan kritiikkiä. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytetään uudelleenkääntämisen hypoteesia, joka olettaa, että ensimmäinen käännös on aina kotouttavampi ja myöhemmät käännökset puolestaan ovat lähempänä lähdekulttuuria. Kotouttamisen ja vieraannuttamisen lisäksi tutkielman teoriaosiossa esitellään lastenkirjallisuuden sekä ambivalentin tekstin määritelmiä. Syvempien analyysitulkintojen saamiseksi tutkimusaineistosta löytyvät puhekielisyydet on jaettu O egov- vedovan sanakirjan (1997) mukaan viiteen alaryhmään: kirosanat, alatyyliset, paheksuvat, vanhahtavat sekä määrittelemättömät puhekielisyydet. Analyysi osoitti, että kääntäjien omat neologismit muodostuvat pääasiassa kahdella tavalla: joko suffiksien avulla tai olemassa olevien sanojen muuttamisen avulla. Myös puhekielisyydet voidaan jakaa kahteen ryhmään niiden muodostumisen perusteella: suffiksien avulla muodostuviin puhekielisyyksiin sekä puhekielessä uusia merkityksiä saaneisiin kirjakielen sanoihin. Analyysissa ilmeni, että puhekielisyyksien sekä kääntäjien omien neologismien määrä ja luonne poikkeavat toisistaan merkittävästi venäjännöksien välillä. Lunginan käännöksessä on selkeästi vähiten sekä puhekielisyyksiä että omia neologismeja. Brauden ja Beljakovan käännöksissä esiintyi jonkin verran sekä omia neologismeja että muun muassa alatyylisiä puhekielisyyksiä. Uspenskin käännöksissä on selkeästi eniten niin omia neologismeja kuin puhekielisyyksiä, joista merkittävä osa oli alatyylisiä. Uspenskin aineistossa on myös viittauksia siihen, että omalla käännöksellään hän pyrki tavoittamaan lasten lisäksi myös aikuisia lukijoita. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet Brauden ja Beljakovan sekä Uspenskin venäjännöksien olevan lähempänä lähdetekstiä. Yhdistämällä tässä tutkimuksessa saadut tulokset edellisten tutkimuksien tuloksiin voidaan sanoa, että venäjännösten kohdalla uudelleenkääntämisen hypoteesi toteutuu, mutta ainoastaan osittain. Jos myöhemmät käännökset ovat tosiaan lähempänä lähdetekstiä, niiden puhekielisyyksien suuremmat määrät osoittavat sen, että myös lähdetekstissä on runsaasti puhekielisyyttä. Kuitenkin hypoteesin mukaan uudelleenkäännöksiä tuotetaan, jotta ennemmin tai myöhemmin syntyisi kanonisoitu käännös. Tässä tapauksessa kanonisoitu käännös syntyi heti

Цикл "Cказки для людей" Бориса Заходера : жанровые особенности и художественное своеобразие

https://www.ester.ee/record=b5367988*es