Hoitotyön esimiesten tunneäly

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella tunneälyn merkitystä hoitoalan esimiestyössä ja siinä menestymisessä. Tunneäly on kykyä tunnistaa ja hyödyntää tunteita itsessä, toisissa ihmisissä ja ympäristössä. Tunneäly on kehitettävä ominaisuus, jonka lähtökohtana on omien tunteiden havainnointi ja arvioiminen (Goleman 1999, 20). Hoitoalan esimiestyössä keskeistä on työn sisällön ymmärtäminen. Esimiestyö vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja tuloksiin, joten ammattitaidosta ja itsensä kouluttamisesta on huolehdittava. (Kotisaari & Kukkonen 2012, 76.) Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kirjallisuuskatsauksessa hyödynnettiin jo tutkittua tietoa ja muodostettiin kokonaiskuva kyseisestä aiheesta. Teoreettisen viitekehyksen avulla käytiin läpi tunneälyä käsitteenä sekä hoitoalan esimiestyön erityispiirteitä. Tutkimusongelmaa selvitettiin tutkimuskysymysten avulla. Aineisto muodostui yhdeksästä kansainvälisestä tutkimusjulkaisusta. Kirjallisuuskatsauksen perusteella esimiesten tunneäly on merkittävä ominaisuus hoitoalalla. Tutkimukset osoittavat, että tunneälykäs esimies osaa hyödyntää omia ja toisten tunteita älykkäästi työssään. Ominaisuuksiltaan hyvä esimies on empaattinen, suhtautuu henkilökuntaan huolehtivasti ja tukee työryhmän jäseniä. Tutkimusten perusteella esimiesten tunneälyllä on suora yhteys työyhteisön toimintaan. Johtajien tunneälykäs käyttäytyminen vaikuttaa työyhteisön voimaantumiseen ja työhön sitoutumiseen. Voimaantunut työyhteisö tuottaa parempia tuloksia ja mahdollistaa laadukkaan hoitotyön. Tunneälykkäästä esimiestyöstä hoitoalalla hyötyvät esimiehet, työryhmät sekä asiakkaat ja potilaat. Tietoisuuden lisääminen ja tunneälyn kehittäminen nähdään tärkeänä voimavarana tulevaisuuden esimiestyössä.The purpose of the thesis was to examine the meaning of the emotional intelligence in leadership of health care and succeeding in that field. Emotional intelligence is an ability to recognize and utilize feelings in yourself, other people and environment. Emotional intelligence is a quality that must be developed, and it’s starting point is to observe and evaluate your own feelings (Goleman 1999, 20). The key is to understand the content in your work in health care leadership. Leadership affects directly in to the quality of nursing and its results, meaning that you must look after your professional skills and to educate yourself. (Kotisaari & Kukkonen 2012, 76.) The research method was a descriptive literature review. Researched information was already utilized in the review and there for formed an overall picture from the topic. With the help of theoretical frame work emotional intelligence was gone through as a concept and special features of leadership in health care field. The research problem was defined by research questions. The material consisted of nine international research publications. Based on the literature review the emotional intelligence of leaders is a significant quality in health care field. Researches show that emotionally intelligent leader can utilize their own and other feelings intelligently in their work. The qualities of a good leader are empathy, their attitude is caring towards staff and supporting to members of work group. Researches show that emotionally intelligent leaders have a straight contact to the function of the work community. Emotionally intelligent leaders’ behavior affects to empowering and committing to work of work community. Empowered work community produce better results and enable high-quality in nursing. Leaders, work group, customers and patients have a benefit from emotionally intelligent leader-ship in health care. Increasing knowledge and developing of emotional intelligent can be seen as important resource in leadership in the future

Opettaja lahjakkuuden tunnistajana ja tukijana : opettajien käsityksiä lahjakkuudesta suomalaisessa peruskoulussa

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle oppilaalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaista opetusta (PL 731/1999 16§). Suomen koulutuspolitiikassa vaikuttava inklusiivinen ajattelu korostaa oppilaan yksilöllisten tarpeiden huomioimista, mutta usein keskustelu sivuuttaa lahjakkaat oppilaat. Pro gradu –tutkielmamme aiheena on opettajien käsitykset lahjakkuudesta suomalaisessa peruskoulussa. Aineistomme koostuu kahden luokanopettajan sekä kahden opettajaopiskelijan teemahaastatteluista. Tutkimus on laadullinen tutkimus ja aineiston analyysimenetelmänä käytimme teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkittavat kokivat lahjakkuuden määrittelyn haasteelliseksi. Haastateltavat liittivät älykkyyden ja luovuuden lahjakkuuteen eri oppiaineiden kautta. Haastateltavien mukaan lahjakkuuden tukemiseen vaikuttivat sekä kodin että koulun tuki ja resurssit. Tutkittavat kokivat lahjakkuuden näkyvän koulussa arvioinnin kautta. Haastateltavien mukaan lahjakkaiden kasvatusta ei ole juurikaan käsitelty koulussa tai luokanopettajakoulutuksessa, mutta he kokivat, että lahjakkaiden kasvatus pitäisi ottaa huomioon nykyistä paremmin

Työmuisti ja antisosiaaliset piirteet käytöshäiriöisillä lapsilla

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että käytösongelmiin liittyy myös kognitiivisia häiriöitä, mm. älykkyydessä, työmuistin toiminnassa ja tarkkaavaisuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten ongelmat työmuistin toiminnassa liittyvät käytöshäiriöisten lasten antisosiaalisen käyttäytymisen oirekuvaan. Antisosiaalisia piirteitä kartoitettiin käytöshäiriöisten lasten vanhempien ja opettajan täyttämän oirekysely-lomakkeen avulla. Kyselylomakkeessa kartoitettiin kylmä-tunteeton-piirteitä, narsismi- ja impulsiivisuuspiirteitä. Työmuistin toimintaa tarkasteltiin tietokoneen avulla suoritettavien n-back-tehtävien avulla, jotka kuvaavat työmuistin visuospatiaalista osaa. Oirekyselylomakkeen pisteiden välistä yhteyttä n-back-tehtävissä suoriutumiseen analysoitiin tilastoanalyysiohjelman avulla laskettujen korrelaatiokertoimien avulla, myös ikä kontrolloiden. Impulsiivisuuteen liittyi voimakkaimmin työmuistin toiminnan häiriöitä, joka näkyi n-back-tehtävissä väärien ja ylimääräisten vastausten määränä. Kylmä-tunteeton-piirteisiin liittyi myös työmuistin toiminnan häiriöitä, joka näkyi väärien vastausten määrässä. Narsismiin ei liittynyt työmuistin toiminnan häiriöitä. Tutkimuksen perusteella lasten antisosiaalisen käytöshäiriöön liittyvät työmuistin häiriöt eroavat oirekuvan mukaan. Erilaiset oirekuvat ja niiden taustalla olevat erilaiset kognitiiviset puutteet merkitsevät myös, että käytöshäiriöön kohdistuvia hoitomenetelmiä tulisi kehittää yksityiskohtaisemmiksi oirekuvasta riippuen

Seniorikännykkä : Kännykän suunnittelu ikäihmisten tarpeisiin

Tämän insinöörityön tavoite oli selvittää, minkälainen matkapuhelin sopisi ikäihmisille ja kehittää näiden taustatietojen perusteella prototyyppi modernista seniorikännykästä. Työssä hyödynnettiin syksyllä 2011 innovaatioprojektikurssilla kerättyä haastattelumateriaalia sekä ikääntymiseen ja suunnitteluun liittyvää lähdekirjallisuutta. Teoriaosuus käsittelee laajasti suunnitteluprosessia, käyttäjätutkimusta, kännykän suunnitteluun liittyviä standardeja, olemassa olevia seniorikännyköitä sekä ikääntymisen tuomia kognitiivisia ja fysiologisia muutoksia. Laajan taustatiedon ja haastattelun pohjalta syntyi prototyyppi, joka tulostettiin 3Dtulostimella. Työn lopuksi prototyypin käytettävyyttä testattiin haastattelumuodossa vertaamalla sitä markkinoilla olevaan Doro PhoneEasy 610 -seniorimatkapuhelimeen. Käytettävyyden testauksen tavoitteena oli selvittää prototyypin ulkonäön ja ergonomisten ominaisuuksien onnistumista. Haastateltavat olivat keskimäärin melko tyytyväisiä prototyyppiin, mutta antoivat myös hyviä ehdotuksia kännykän kehittelyä varten. Haastattelun perusteella saatiin myös lisätietoja ikääntyneiden asenteista kosketusnäyttöä kohtaan. Yksi oleellisimmista asioista suunniteltaessa hyvinvointiteknologian laitteita on huomioida käyttäjät suunnittelussa alusta alkaen. Suunnittelun tueksi on kehitetty ohjeistuksia ja standardeja, mutta toimivimpaan lopputulokseen pääsee kuuntelemalla käyttäjää. Suurin osa valmiista ohjeista on suunnattu keskiverto käyttäjää ajatellen, mutta etenkään erityisryhmille, kuten ikääntyneille, nämä ohjeet eivät aina päde.The goal of the thesis was to determine, which mobile phone properties are the most important for senior users and to design a prototype of a modern mobile phone for seniors, based on these results. In addition to literary material, this work is based on interview material from an innovation project, which was carried out in fall 2011. The following topics are discussed in the theoretical part of the thesis: design process, user study, design standards, existing mobile phones for seniors and age-related cognitive and physiological changes. Based on the reference material and the results of the interviews, a 3D prototype was designed and printed with a 3D-printer. Finally, the prototype was compared to Doro PhoneEasy 610, a commercial mobile phone for seniors, in order to assess the ergonomic and visual properties of the prototype. On average, the interviewees were satisfied with the prototype, but also gave valuable advice for further development of the mobile phone. The big size of the display and the clear user interface were found to be the strengths of the prototype. Criticized properties were the small size of the SOS button and tight packing of buttons and button symbols. The interviewees were negatively biased towards touch screen displays, but after an initial introduction to them found them to be a fast and clear solution. Considering the users is one of the key points in designing Health Informatics related devices. Multiple standards and design instructions have been developed, but the best result is achieved by listening to the users. The standards have usually been developed for average users and they are not completely applicable when designing devices for special user groups, such as elderly people.Työhön sisältyy 3D-tulostettu prototyyppi

Lasten luonteenvahvuuksien tukeminen ja Huomaa hyvä! -materiaalin hyödyntäminen Taavinkylän lastentalossa

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda jatkumoa lasten luonteenvahvuuksien tukemiselle Taavinkylän lastentalossa. Työelämäkumppanina toimi Taavinkylän lastentalo. Päiväkodissa on ollut käytössä vuodesta 2016 lähtien Kaisa Vuorisen kehittämä Huomaa hyvä! –pedagoginen menetelmä, jonka tarkoituksena on lasten luonteenvahvuuksien tukeminen. Luonteenvahvuuksien tukemisessa taustalla on ajatus siitä, että jokaisella on omat luontaiset vahvuudet. Kasvattajien tehtävä tässä pedagogisessa menetelmässä on auttaa lapsia tunnistamaan heidän omat luonteenvahvuudet ja ohjaamaan niiden käytössä. Opinnäytetyön toteutuksena Taavinkylän lastentalon työntekijöille luotiin perehdytyskansio ja lasten vanhemmille ohjevihko. Ohjevihko ja perehdytyskansio otettiin käyttöön päiväkodissa tammikuussa 2018. Ohjevihko sisältää päiväkodin lasten vanhemmille tietoa luonteenvahvuuksista sekä ideoita yhteiseen tekemiseen. Työntekijöiden perehdytyskansio suunnattiin etenkin Taavinkylän lastentalon uusille työntekijöille. Perehdytyskansio sisältää myöskin tietoa luonteenvahvuuksista sekä toimintaideoita, joita päiväkodin henkilökunta voi hyödyntää lasten kanssa. Huomaa hyvä! ja luonteenvahvuuksien tukeminen pohjautuvat positiiviseen psykologiaan ja positiiviseen pedagogiikkaan. Tämän opinnäytetyön teoriaosuudessa on kuvattu positiivista psykologiaa, positiivista pedagogiikkaa, resilienssiä sekä hyveitä. Opinnäytetyö toteutettiin varhaiskasvatuksen parissa, joten opinnäytetyössä on kerrottu myös vuoden 2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, joihin Espoolaisten päiväkotien omat varhaiskasvatussuunnitelmat perustuvat. Teoriaosuudessa on kerrottu myös mitä hyvän ohjevihon laatiminen edellyttää. Toiminnallinen prosessi alkoi tutustumisella Huomaa hyvä! -pedagogiseen menetelmään sekä päiväkodin toimintatapoihin. Opinnäytetyössä hyödynnettiin palvelumuotoilun keinoja ohjevihon ja perehdytyskansion tekemisessä. Työn arvioinnissa on hyödynnetty SWOT-analyysiä. Arviointi on tehty työelämäkumppanin palautteiden avulla. Arvioinnissa pohditaan, kuinka hyvin opinnäytetyössä on päästy asetettuihin tavoitteisiin. Päiväkoti ja lasten vanhemmat arvioivat tuotoksia positiivisesti. Perehdytyskansio ja ohjevihko jäivät päiväkodin käyttöön opinnäytetyöprosessin jälkeen.The aim of this functional thesis was to create a continuum for supporting the character strengths of children in Taavinkylän lastentalo (kindergarten) the working life partner. Kaisa Vuorinen has developed Huomaa hyvä! -pedagogical method aimed at supporting the character strengths of children. It has been in use since 2016 in the kindergarten. In supporting the character strengths, the underlying idea is that every child has its own inherent strengths. The role of educators in this pedagogical method is to help children to identify and to instruct them to use their own character strengths. In the implementation of this thesis, an orientation folder was created for the new employees of Taavinkylän lastentalo and a guidebook for the parents. The guidebook and orientation folder were introduced in the kindergarten in January 2018. The guidebook provides parents with information on the character strengths and ideas for joint activities. The orientation folder of the employees is directed especially at the new employees of Taavinkylän lastentalo. The orientation folder also contains information on character strengths as well as the activities that the kindergarten employees use with the children. Huomaa hyvä! and the support of character strengths are based on positive psychology and positive pedagogy. The theoretical part of this thesis describes positive psychology, positive pedagogy, resilience, and virtues. The thesis was carried out in early childhood education, the thesis also contains information on the basics of the Early Childhood Education Plan of 2016, which forms the basis of the early childhood education plans in day care centers in Espoo. The theoretical part also discusses the relevant ideas in compiling a good guidebook. The functional process began with an orientation to Huomaa hyvä! -pedagogical method and the methods of the kindergarten. The thesis utilized the methods of service design in making the guidebook and orientation folder. SWOT analysis was used in the assessment phase of the thesis. The evaluation has been carried out through the feedback from the working life partner. The evaluation focuses on how well the goals of the thesis were achieved. The kindergarten and the children's parents evaluated the orientation folder and the guidebook positively. The orientation folder and the guidebook were left in the kindergarten after the thesis process

Älykkyyden ja persoonallisuuden yhteydet johtajattomassa ryhmäkeskustelussa suoriutumiseen

Tämän pro gradu -tutkielman päätavoitteena oli saada tietoa siitä, onko henkilöarviointimenetelmänä hyödynnetty johtajaton ryhmäkeskustelu korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin yksilöpsykologisten ominaisuuksien – kielellis-loogisen älykkyyden, sekä ekstroversiota ja neuroottisuutta kuvaavien persoonallisuuden ominaisuuksien – yhteyksiä yksilön suoriutumiseen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Suorien yhteyksien lisäksi tutkittiin, moderoiko kielellis-looginen älykkyys neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen välistä yhteyttä. Ryhmäkeskustelusuoriutumista tarkasteltiin sisällön tuottamisen, johtajuuden ja aktiivisuuden kautta. Tutkimuksen aineisto on kerätty Psycon Oy:ssa vuosina 2018-2019 osana henkilöarviointiprosessia. Tutkimuksen otos (n = 114) koostuu henkilöarvioinnissa käyneistä henkilöistä, jotka poimittiin satunnaisesti Psycon Oy:n tietokannasta (n = 20 608). Suoria ja moderoivia yhteyksiä tutkittiin regressioanalyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kielellis- looginen älykkyys oli yhteydessä johtajattomassa ryhmäkeskustelussa arvioituun sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen, mutta yhteyksiä johtajuuteen ei havaittu. Ekstroversiota tai neuroottisuutta kuvaavat ominaisuudet eivät olleet yhteydessä suoriutumisosa-alueisiin. Kielellis- loogisen älykkyyden ei myöskään havaittu muuntavan neuroottisuutta kuvaavien muuttujien ja suoriutumisosa-alueiden välisiä yhteyksiä. Yhteenvetona voidaan todeta, että kielellis-looginen älykkyys on yhteydessä sisällön tuottamiseen ja aktiivisuuteen johtajattomassa ryhmäkeskustelussa. Lisäksi tutkimustuloksista havaitaan, että tässä tutkielmassa tarkastellut persoonallisuuden ominaisuudet eivät ole yhteydessä ryhmäkeskustelusuoriutumiseen. Voidaan todeta myös, että kielellis-looginen älykkyys ei moderoi neuroottisuuden ja ryhmäkeskustelusuoriutumisen yhteyttä. Lisäksi tuloksista havaitaan, että yksikään tutkittu yksilöpsykologinen ominaisuus ei ennusta ryhmäkeskustelujohtajuutta. Tämän tutkimuksen tulosten valossa johtajaton ryhmäkeskustelu ei ole korvattavissa yksilöpsykologisilla menetelmillä, sillä johtajuus on yksi keskeisimmistä menetelmällä selvitettävistä seikoista. Menetelmän korvattavuuden selvittämiseksi vaaditaan jatkotutkimusta

Katsaus tekoälyyn : tekoäly ja sen sovellutukset

Postgraduate seminar series with a title artificial intelligence and logic held at the Department of Military Technology of the National Defence University in 2020 and 2021. This book is a collection of some of talks that were presented in the seminar. The papers address ethics in autonomous military technology, algorithmic thinking, application of fuzzy logic in the Armed Forces, logic and skill, use of artificial intelligence technologies in information and psychological warfare, cyber security risks of artificial intelligence applications and algorithms, information acquisition strategies and artificial intelligence to support learning. This set of papers tries to give some insight to current issues of the artificial intelligence and logic. Seminars at the Department of Military Technology have a tradition to make publication based on the presentations, but only as an internal publication of the Finnish Defence Forces and in such a way has not hindered publication of the papers e.g. in international conferences. Publication of these papers in peer reviewed conferences has indeed been always the goal of the seminar, since it teaches writing conference level papers. We still hope that an internal publication in the department series is useful to the Finnish Defence Forces by offering an easy access to these papers

Koulutus, älykkyys, rikollisuus - tabujako?

Yrjö Ahmavaara: Hyvinvointivaltion tabut – nykykulttuurimme kritiikki. Helsinki University Press 1998, 310 s. Nid