Millaisia arvoja metsäteknologiassa tulisi ottaa huomioon?

Tieteen tor

Luonnon virkistyskäytön tulevaisuus : asiantuntijatyöpajojen näkemyksiä

Virkistyskäytön tulevaisuuden hahmottaminen on tarpeellista kaikille luonnonvara-alalla, metsätaloudessa, maankäytön suunnittelussa sekä virkistys- ja liikuntapalvelujen toimialoilla työskenteleville. Kaikkien näiden toimet vaikuttavat siihen, miten paljon, missä ja milloin kansalaisille on tulevaisuudessa tarjolla virkistysmahdollisuuksia luonnossa. Virkistyskäytön tulevaisuuden tutkimuksen yksi lähestymistapa on koota yhteen asiantuntijatietoa, arvioita ja ymmärrystä tulevaisuustyöpajojen avulla. Työpajojen keskeinen tavoite on tutkijoiden ja asiantuntijoiden keskustelu ja vuorovaikutus. Virkistyskäytön tulevaisuustyöpajojen tarkoitus oli kartoittaa asiantuntijoiden käsityksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat virkistyskäytön tulevaisuuteen sekä miten muutokset näkyvät eri alojen edustajien omassa toimintaympäristössä. Erityisenä tavoitteena näissä työpajoissa oli koota asiantuntijoilta virkistyskäyttöön liittyviä tietotarpeita, joiden tunnistaminen ohjaa tulevaisuuden tutkimusta. Lisäksi tavoitteena oli löytää ne keskeiset tuotteet, joita voitaisiin tarjota asiakkaille helposti saavutettavissa ja käytettävissä olevana tietopalveluna. Virkistyskäytön tulevaisuustyöpajoja toteutettiin kolme, Vantaalla ja Rovaniemellä keväällä 2015 sekä Joensuussa syksyllä 2015. Työpajoihin osallistui 39 virkistyspalvelu- ja liikunta-alan, matkailun, maankäytön suunnittelun ja metsäsuunnittelun asiantuntijaa ja tutkijaa sekä neljä työpajojen järjestää, yhteensä 43 henkilöä. Työpajojen tulevaisuustyöskentelyn tuloksena syntyi kymmenen näkemystä virkistyskäytön tulevaisuudesta sekä laaja joukko asiantuntijoiden tunnistamia virkistyskäytön tulevaisuuteen vaikuttavia teemoja. Varsin yksimielisiä oltiin väestöä koskevista muutoksista kuten ikääntyvien osuuden kasvusta väestössä ja maahanmuuttajien määrän ja vaikutuksen lisääntymisestä, ja näiden muutosten vaikutuksesta myös virkistyskäytön toimialalla. Vapaa-ajan ja työn jaksottumisen nykyisestä poikkeavilla tavoilla nähtiin lisääntyvän, kun etätyöskentely sekä uudet tavat tehdä työtä lisääntyvät ja muuttavat ulkoilukäyttäytymistä. Terveyserot ja monet muut hyvinvoinnin osa-alueet kuten asumisolosuhteet (osalla monipaikkainen asuminen, asumisen tiivistyminen ja kaupungistuminen) näyttäisivät polarisoituvan eri väestöryhmien välillä, millä on vaikutusta virkistyskäytön kentässä. Yhdeksi keskeiseksi muutostekijäksi tunnistettiin teknologiset muutokset ja digitalisoitumisen vahvistuminen ulkoiluvälineissä ja virkistyspalveluissa. Luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun asiantuntijoiden ja tutkijoiden yhteiset työpajat tuottivat laajan joukon näkemyksiä ja ajatuksia siitä, mihin suuntaan toimiala on menossa. Osa ennakoiduista muutoksista on jo ”ilmassa” ja osittain jo tapahtumassa. Pienten muutosten ennakoidaan muuttuvan valtavirraksi tai ainakin vahvistuvan merkittävästi. Täysin uusiakin asioita ennakoidaan tapahtuvaksi, osa niistä hyvin positiivisia, osa uhkaavia ja ei-toivottuja. Työpajatyöskentelyn hyöty on siinä, että se tarjoaa mahdollisuuden luovaan keskusteluun ja omien ajatusten ja havaintojen tarkasteluun yhteisöllisesti.201

Ympäristötietoisuuden vaikutus luomutuotteista koettuun arvoon ja ostoaikomukseen : Lapsiperheet ja Z-sukupolvi luomun kuluttajina

Ympäristötietoisuus voidaan määritellä usealla tavalla. Tässä työssä sen määritellään olevan sellaisten tuote- ja palveluvalintojen tekemistä, jotka ilmentävät vastuullisia arvoja, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja yritysvastuuta ottaen huomioon koko jakelun kontekstin. Luonnonmukaisella (luomu) tuotannolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista tilanhoidon ja elintarviketuotannon järjestelmää, jossa yhdistyvät ympäristön ja ilmaston kannalta parhaat käytännöt. Tässä tutkielmassa vertaillaan ympäristötietoisuuden vaikutusta lapsiperheiden ja Z-sukupolven luomutuotteista kokemaan arvoon ja ostoaikomukseen. Tutkielman empiirinen osio toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineistonkeruu toteutettiin monivalintakysymyksiä ja avoimia kysymyksiä sisältäneellä Webropol-kyselylomakkeella, johon linkkiä jaettiin Turun kauppakorkeakoulun opintotoimiston ja Turun kaupungin Wilman Paattisten päiväkodin yksikön kautta. Pääasiassa Turun kauppakorkeakoulun opiskelijoista muodostuneen Zsukupolvea edustavan tutkimusjoukon tuloksia verrattiin pääasiassa Pohjois-Turussa asuvien lapsiperheiden tutkimusjoukolta saatuihin vastauksiin. Tulosten analysointi toteutettiin SPSSohjelmistolla lineaarista regressioanalyysia käyttäen. Keskeisimpinä löydöksinä todettiin ympäristötietoisuuden vaikuttavan positiivisesti luomutuotteista koettuun laatuun, terveellisyysorientaatioon ja luomutuotteiden hinnoitteluun suhtautumiseen, joiden kaikkien havaittiin edelleen vaikuttavan positiivisesti luomutuotteista koettuun arvoon ja lopulta ostoaikomukseen. Lisäksi todettiin lapsiperheiden olevan tilastollisesti erittäin merkitsevästi Zsukupolvea terveellisyysorientoituneempia. Lapsiperheiden ja Z-sukupolven edustajien havaittiin eroavan luomukuluttajina toisistaan myös muilta osin. Ryhmien välillä mielikuvat luomutuotteista ja motiivit luomukulutukseen ovat erilaisia. Toisaalta suurimmaksi luomukulutusta estäväksi tekijäksi osoittautui molemmissa ryhmissä luomutuotteiden tavanomaisesti tuotettuja tuotteita korkeampi hintataso, mutta Z-sukupolven osalta oma matala tulotaso miellettiin lapsiperheitä useammin luomukulutuksen ohimeneväksi esteeksi. Siten tällä hetkellä opiskelevia Z-sukupolven edustajia voidaan tämän tutkielman perusteella pitää erittäin potentiaalisena kuluttajaryhmänä tulevaisuudessa. Tutkielman tulosten perusteella voidaan luomutuotteiden markkinoinnissa suositella kiinnitettävän huomioita kohderyhmien eroaviin luomukulutuksen motiiveihin sekä hyödyntämään tietopohjaisuutta markkinointiviestinnässä nykyistä enemmän. Luomutuotantoon ja -tuotteisiin liittyy tämän tutkielman perusteella edelleen epätietoutta, jota voitaisiin korjata kertomalla tuotannosta kohderyhmien tarpeet huomioimalla tavalla. Opiskelijat näyttäisivät olevan halukkaita kuluttamaan nykyistä enemmän luomutuotteita, mutta opiskellessa käytettävissä olevat tulot ovat kulutuksen esteenä. Opiskelijoille myönnettävä alennus voisi olla mahdollinen tapa sekä lisätä luomutuotteiden myyntiä nyt että lisätä kulutuksen jatkumisen todennäköisyyttä myös valmistumisen jälkeen tulojen kasvaessa

Urakoitsijan ohje BREEAM-sertifiointiin

Tämän työn tarkoitus oli laatia Aki Hyrkkönen Oy:lle asianmukainen ja helposti käytettävä ohjeistus rakennustyömaan BREEAM-sertifiointiin urakoitsijan näkökulmasta. BREEAM on toinen kahdesta yleisimmästä ympäristösertifiointijärjestelmästä rakennustyömailla. Tämä työ käsittelee urakoitsijan toimintaa rakennustyömaa-aikana. Valmiin rakennuksen sertifioinnissa tulee ottaa huomioon myös tavoitteet, joita mahdollisesti saadaan aina rakennuksen suunnitteluvaiheesta rakennuksen luovuttamiseen asti, varsinainen työmaa-aika on vain yksi vaihe rakennuksen valmistumisessa, vaikkakin hyvin oleellinen vaihe. Työssä käsitellään varsinaisen työkalun lisäksi myös BREEAM-järjestelmän teoriaa sekä työmaa-aikaisia tapahtumia Ratinan kauppakeskustyömaalla. Ympäristösertifiointijärjestelmä työmaalla toimii, kun siihen varataan riittävästi resursseja ja se priorisoidaan järkevästi. Kaikkien saatavissa olevien pisteiden saavuttaminen vaatii joissain tapauksissa selkeää rahallista ja työpanoksellista resursointia, mikäli esimerkiksi normaalisti työmaalla käytetty raaka-aine vaihdetaankin ympäristöystävällisempään mutta muuten vastaavaan, usein kalliimpaan, materiaaliin. Monet sertifiointijärjestelmän tavoitteet ovat sellaisia, jotka muuttavat tavaksi muodostuneita käytäntöjä työmaalla, tähtäimenä parempi työturvallisuus, -mukavuus tai ympä-ristöaspektit. Työmaalta kerätyn kokemuksen pohjalta on tehty liitteenä oleva käytännön ohje urakoitsijan tuleviin projekteihin. Insinöörityön julkisesta versiosta on jätetty pois tuotoksena syntynyt työohje.The object of this thesis is to create an up-to-date and easily usable tool for the foremen of Aki Hyrkkönen Oy to be used for the contractor on a construction site that will be BREEAM sertified. BREEAM is one of the two most popular environmental sertification systems. This thesis concentrates on the behaviour of the contractor during the construction phase. When a building is certified, one must consider also the points received or omitted starting from the planning phase of the building all towards handing over the building. The actual constructiong phase is only one part of the building process, altough a crucial one. This thesis, besides providing the actual tool, also considers the theory behind BREEAM and about some of the events during the constuction of the Ratina shopping mall. Environmental sertification is a working concept on a construction site if enough resources are committed and priorities are set accordingly. Achieving all possible scores in some cases demand the resourcing of financial and employee power, for example if a raw material commonly used at a construction site is switched to a more environmental friendly but otherwise similar, often more expensive, material. Many of the goals of a sertification system are in place to change set customs in construction sites, aiming at improving work safety, -comfort or environmental aspects. Basing on the experience got from working at the construction site, a practical guide is provided for the contractors future projects, which is applied in the appendix. The manual produced as a result of the thesis writing is not available in the public version of the thesis

Ympäristötietoisuus osana luontosuhteen kehittymistä

Tiivistelmä. Luontosuhde tarkoittaa yksilön ja yhteisön välistä suhdetta luonnon kanssa (Finto, 2015) ja sitä pystytään tarkastelemaan monien eri kontekstien kautta, jotka mahdollistavat luontosuhteen laajan ja moniulotteisen analysoinnin. Luontosuhteen eri tyylit, luonnon hyvinvointivaikutukset ja ympäristötietoisuus muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla pystymme analysoimaan luontosuhdetta ja siihen liittyviä tekijöitä. Kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella luontosuhteen kehittymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä: mitkä asiat vaikuttavat luontosuhteen kehittymiseen, miten ympäristötietoisuus kytkeytyy siihen ja miten nämä asiat nivoutuvat koulumaailmaan. Kandidaatintutkielma on toteutettu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Kirjallisuuskatsauksen aineisto on kerätty pääosin kansainvälisistä tietokannoista (EBSCO), joistakin kotimaisista lähteistä sekä kasvatustieteellisistä lehdistä. Tutkimuksen lähtökohdat nojaavat Kolbin kokemuksellisen oppimisen malliin, joka tukee käsitystämme luontosuhteen kehittymisestä ja ympäröivän luonnon kokemisesta. Kolbin kokemuksellisen oppimisen malli on hyvin holistinen näkemys, jossa oppiminen ja tiedon kartuttaminen tapahtuu kokemuksen ja havainnoinnin kautta. Kolb pitää mallissaan keskeisenä sitä, että oppiminen vaatii aina kokemuksen ja prosessin, jonka kautta kokemus muuttuu tiedoksi. On siis selvää, että myös luontosuhteen kehittymiseen kytkeytyy paljon tietoa luonnosta ja ympäristöstä, jonka kautta yksilön ymmärrys omasta lähiympäristöstään määrää jossain määrin luontosuhteen laatua. Keskeisimpiä tuloksia on luontosuhteen moniulotteiset positiiviset vaikutukset yksilön hyvinvoinnille ja terveydelle. Vaikutuksia on niin sosiaalisella, fyysisellä kuin kognitiivisella ja psyykkiselläkin tasolla. Kouluympäristössä voidaan hyödyntää monia erilaisia pedagogisia malleja, joissa luonto toimii oppimisympäristönä monilla eri tavoin. Myös perusopetuksen opetussuunnitelmasta löytyy yhtymäkohtia luontosuhteen tukemiseksi osana ympäristötietoisuutta. Ympäristötietoisuus ja luontosuhde kytkeytyvät toisiinsa, mutta tutkimusta näiden yhteyksistä vaadittaisiin vielä enemmän. Luontosuhteen kehittymisen juuret lähtevät jo varhaislapsuudesta, jolloin luontosuhde kehittyy läpi elämän. Kolbilainen näkemys kokemuksellisesta oppimisesta selittää hyvin luontosuhteen kehittymistä, oppimista luontoympäristöstä sekä oppimista luontoympäristöissä. Luonnossa oleminen voi mahdollisesti olla suotuisaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oppimisen sekä kehityksen kannalta

Kauppakeskusasiakkaan odotukset ravintolapalveluilta

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä kauppakeskusasiakkaat odottavat ravintolapalveluilta. Tärkeimpinä teemoina tutkimuksessa olivat asiakkaiden mielipiteet ruokalistoista, ruokavalikoimasta, hintatasosta ja miljööstä. Näiden lisäksi haluttiin selvittää asiakkaan palveluodotuksia ja konkreettisia mieltymyksiä ravintolapalveluita koskien. Tarkoituksena oli kehittää ravintolamaailman palveluita. Tutkimuskysymys oli, mitkä ovat kauppakeskusasiakkaan odotukset ravintolapalveluilta? Muita osakysymyksiä olivat, miten asiakkaat kokevat ruokavalikoiman ravintolassa, miten asiakkaat kokevat asiakaspalvelun, miten asiakkaat kokevat miljöön ja hintatason, ja mitkä ovat asiakkaan konkreettiset mieltymykset ravintolapalveluita koskien. Tutkimuksen avulla selvitettiin, minkälaisia toiveita ja ennakko-odotuksia asiakkailla on kauppakeskuksen tarjoamia ravintolapalveluita koskien. Opinnäytetyön pääkäsitteet olivat asiakas, odotus ja ravintolapalvelut. Tutkimusta ja sen tuloksia pohdittiin asiakkaan kannalta. Tutkimus toteutettiin järjestämällä asiakaskysely eräässä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa kauppakeskuksessa. Kyselylomake sisälsi kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia kysymyksiä. Kvantitatiiviset vastaukset ristiintaulukoitiin ja esitettiin graafisesti. Kvalitatiivisten tulosten analysoinnissa hyödynnettiin laadullisen aineiston sisällönanalyysia, jonka avulla saadut vastaukset koottiin kysymyskohtaisiin taulukoihin. Asiakaskyselyn tuloksissa korostuivat vastaajien toiveet ruokavalikoimasta, asiakaspalvelun parantamisesta ja ympäristön viihtyvyydestä. Kauppakeskusympäristön houkuttelevuus ravintolapalveluiden sijaintina jakoi vastaajien mielipiteitä, mutta laadun merkitystä ravintolan valintaan vaikuttavana tekijänä pidettiin tärkeänä. Tutkimustuloksia voisi hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja uusien innovaatioiden luomisessa sekä asiakaspalvelua että ravintolapalveluita kehitettäessä. Ravintolamaailman palvelukokonaisuuksien kehittämisehdotukset keskittyivät ruokavalikoiman laajentamiseen salaattivalikoiman, kasvis- ja kalaruokien, kotiruoan sekä eettisyyden kannalta. Tuotevalikoiman tuoreuteen ja ulkonäköön tulee pyrkiä vaikuttamaan positiivisesti. Ravintolaympäristön houkuttelevuutta voidaan pyrkiä lisäämään pohtimalla sisustusta, taustamusiikkia ja rauhallisuutta tuovia väliseiniä.Customer Expectations on Restaurant Services in a Shopping Centre The purpose of this thesis was to find out the expectations customers pose on the restaurant services at a shopping centre. The most important themes of this study were the customers' opinions on menus, food selection, price and atmosphere. In addition, the objective of this thesis was to find out what the customers’ service expectations are as well as their preferences for restaurant services. The purpose was to improve the services in the restaurant sector. The research question was: “What do the customers of a shopping centre expect from the restaurant services?” Other sub-questions were: “How do the customers experience the food selection in a restaurant?”, “How do the customers experience the customer service?”, “How do the customers experience the atmosphere and price level?” as well as “What kind of services do the customers prefer?” The study clarified the wishes and preliminary expectations customers have on the shopping centre restaurant services. The main concepts studied in this thesis were a customer, an expectation and restaurant services. The study and its results were discussed from a customer centric point of view. The study was conducted as a customer survey questionnaire in a shopping centre which is located in the Helsinki metropolitan area. The questionnaire included both qualitative and quantitative questions that complemented each other. The quantitative results were presented as graphs and cross-tables. The qualitative results were organized by using content analysis of the data which helped to arrange all the answers in issue-specific tables. The questionnaire showed that the respondents wish the menu to be expanded and both the customer service and the atmosphere to be enhanced. The attractiveness of the shopping centre as a location for restaurant services divided opinions between customers, but quality was the most important factor when choosing restaurant services. The results of this study could be exploited when developing the restaurant operations and when creating new innovations for enhancing both the customer service and the restaurant services. Improvement ideas for the whole service packages in the restaurant complex were mainly focused on expanding the food selection to provide more salads, vegetarian food, fish dishes and home cooking. The ethical point of view of food should also be taken into consideration. The freshness and appearance of the food selection should be enhanced. The attractiveness of the restaurant environment can be increased by planning the decor, background music and partition walls that would tranquilize the space

Kestävä matkailu Kustavissa matkailijoiden silmin

Matkailu on yksi eniten kasvavista elinkeinoista Suomessa ja maailmalla. Matkailulla on monia sekä negatiivisia että positiivisia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalis-kulttuurisia vaikutuksia. Se aiheuttaa muutoksia maisemaan, eroosiota, erilaisia päästöjä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Toisaalta matkailulla voidaan vaikuttaa positiivisesti reuna-alueiden elinvoimaisuuden, erilaisten elinympäristöjen sekä kulttuuriperinnön säilymiseen. Kestävän kehityksen arvot tulevat päivä päivältä tärkeämmiksi tekijöiksi. Kuluttajien kasvava ympäristötietoisuus ei kuitenkaan välttämättä näy heidän käyttäytymisessään tai valinnoissaan. Ympäristövastuulliseen käyttäytymiseen vaikuttavat ympäristötietoisuuden lisäksi henkilökohtaiset sekä tilannesidonnaiset tekijät. Matkailijat eli matkailutuotteen kuluttajat ovat merkittävässä osassa kestävän matkailun toteuttamisessa ja kehittämisessä. Saaristomatkailun avulla voidaan edistää taloudellista ja sosiaalis-kulttuurista kestävyyttä harvaan asutussa saaristossa. Kustavi on pieni varsinaissuomalainen kunta, joka on väestörakenteeltaan epätasapainoinen, mutta taloustilanteeltaan vahva. Matkailu on yksi kunnan tärkeimmistä elinkeinoista, mutta sen haasteena on varsinkin matkailusesongin lyhyys sekä matkailutoimintojen hajanainen sijoittuminen eri puolille kuntaa. Tämä työ on tehty Matkalla Kustavissa -hankkeelle, jonka tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti Kustavin matkailuelinkeinon toimintaympäristöä huomioiden käyttäjä-lähtöisyys ja kestävä kehitys. Työ on kvantitatiivinen kyselytutkimus ja se toteutettiin Kustavissa kesällä 2012. Kyselyllä pyrittiin samaan tietoa Kustavin matkailijoista sekä selvittämään heidän näkemyksiään kestävästä matkailusta ja Kustavin matkailun mahdollisuuksista. Tyypillinen Kustavin matkailija on keski-iän ylittänyt puolisonsa kanssa matkalla oleva henkilö, joka on saapunut Kustaviin lähiseudulta mökkeilemään tai on Kustavissa läpikulkumatkalla. Suurin osa matkailijoista on vieraillut Kustavissa useita kertoja aiemmin ja on melko tyytyväinen Kustavin palveluihin. Kestävään matkailuun suhtaudutaan pääosin positiivisesti mutta tietyin varauksin, varsinkin oman auton käytön rajoittaminen koetaan negatiiviseksi tekijäksi. Suuri osa matkailijoista on valmis maksamaan ainakin hieman enemmän kestävästi tuotetusta tuotteesta ja palvelusta ”tavanomaisiin” verrattuna. Kustavin matkailun kehittämisessä on paljon potentiaalia ja mahdollisuuksia, mutta paljon myös haasteita.Tourism is one of the most growing industries in Finland and all over the world. Tourism has numerous both negative and positive ecological, economical and social-cultural effects. It causes landscape changes, erosion, different kinds of emissions and social injustice. Tourism can also have a positive effect on the vitality of the peripheries as well as on the preservation of different kind of habitats and cultural heritage. The values of sustainable development are becoming increasingly important factors. However, the growing environmental awareness of consumers is not necessarily reflected in their behavior or choices. In addition to environmental awareness environmentally responsible behavior is also affected by personal and situation specific factors. Tourists, in other words consumers of tourism product, play an important role in the implementation and development of sustainable tourism. With the help of archipelago tourism economical and social-cultural sustainability can be supported in sparsely populated archipelago. Kustavi is a small municipality in Proper Finland with an imbalanced population composition but strong economic situation. Tourism is one of the main industries in Kustavi, but the challenge is especially the shortness of the tourism season and the scattered placement of tourism operations around Kustavi. This thesis was made for the Matkalla Kustavissa [En route in Kustavi] project which aims to comprehensively develop the operational environment of Kustavi´s tourism industry with a customer -oriented approach and focus on sustainable development. The thesis was based on a quantitative survey executed in Kustavi during the summer 2012. The aim was to obtain information about travelers in Kustavi and their views on sustainable tourism and the tourism possibilities in Kustavi. Based on the survey, a typical traveler in Kustavi was over middle-age, travelling with his/her spouse and is either passing through or visiting a summer cottage in Kustavi. Most of the travelers had visited Kustavi several times before and were quite satisfied with the available services. Sustainable tourism is viewed mainly positively but with certain limits. Especially limiting the use of one´s own car was seen negatively. Most of the travelers were willing to pay a slightly more for sustainably produced products or services. Developing tourism in Kustavi has a lot of potential and possibilities but also a lot of challenges

”En mie koe, että se on mikää semmonen ylitsepääsemätön mörkö tuol”: Kotkan-Haminan seudun matkailuyrittäjien asennoituminen kestävään matkailuun

Matkailuala kasvaa jatkuvasti, joten sen kehittäminen kestävän matkailun periaatteiden mukaan on entistä tärkeämpää. Kaikki matkailun sidosryhmät ovat vas-tuussa oman toimintansa kestävyydestä, mutta erityisesti matkailuyrittäjien sitoutuminen kestävään matkailuun on tärkeää, sillä heidän voi ajatella olevan eräänlaisia portinvartijoita sen kehittämisessä. Kestävän matkailun kehittäminen on ajankohtaista myös Kotkan-Haminan seudulla, joten tarkastelin pro gradu -tutkielmassani seudun matkailuyrittäjien asennoitumista ja sitoutumista kestävään matkailuun. Tein työni toimeksiantona seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:lle. Kysyin tutkielmassani, miten Kotkan-Haminan seudun matkailuyrittäjät asennoituvat kestävään matkailuun? Tarkensin pääkysymystä seuraavilla osakysymyksillä: Missä määrin ja mitä kestävän matkailun periaatteita on toteutettu omassa yritystoiminnassa? Mitkä tekijät edesauttavat ja mitkä rajoittavat yrittäjiä toimimaan kestävästi? Aineisto koostui kahdeksasta seudun matkailuyrittäjälle tehdystä teemahaastattelusta, jotka analysoin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineiston hankintaa ja analyysia ohjasi suunnitellun käyttäytymisen teoria, jota on käytetty monissa ympäristöasenteita tarkastelevissa tutkimuksissa. Aineiston analyysin perusteella voidaan todeta, että matkailuyrittäjät asennoituvat kestävään matkailuun myönteisesti, ja heillä on halua kehittää toimintaansa entistä kestä-vämmäksi. Erityisesti matkailijoiden lisääntynyt ympäristötietoisuus, hyödyn saaminen ja kestävyys yleisenä kehityssuuntana kannustavat yrittäjiä toimimaan kestävästi. Ennen kuin toimintaa voidaan kehittää entistä kestävämmäksi, on kuitenkin voitettava toimintaa rajoittavat esteet, joista merkittävin on tämän tutkielman perusteella oikeanlaisen tiedon puute. Tietoa on toisaalta tarjolla, mutta se on yrittäjien näkökulmasta liian teoreettista, jolloin yrittäjien on vaikea soveltaa sitä omaan konkreettiseen toimintaansa. Kestävää matkailua koskeva tieto olisikin hyvä räätälöidä pienimmille yrityksille niiden koko ja tietotaso huomioiden. Erittäin tärkeää on myös kaikkien matkailun sidosryhmien välinen yhteistyö, sillä puutteellinen yhteistyö on pahimmillaan kestävästi toimimista oleellisesti hankaloittava tekijä