5S-MENETELMÄN KÄYTTÖÖNOTTO HONKALAMMELLA

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli 5S-menetelmän käyttöönotto Honkalammen teknisen puolen tiloissa. 5S-menetelmä on yksi Lean-filosofian johtajuusopeista. 5S-menetelmää käytettiin Honkalammella sen sopivuuden vuoksi. 5S on viisivaiheinen menetelmä, jonka avulla parannetaan tuottavuutta. Menetelmä keskittyy työtilojen organisointiin ja työmenetelmien stan-dardointiin. Työssä käytettiin muutamia tutkimusmenetelmiä, joita olivat benchlearning sekä benchmarking. Nämä ovat myös Lean-pohjaisia johtajuusoppeja. Työn tavoitteena oli parantaa työhyvinvointia ja työturvallisuutta. Tähän pyrittiin poista-malla työturvallisuutta vaarantavia riskitekijöitä ja parantamalla työ- ja varastotilojen järjestystä. Työtilojen siisteys parani 5S-menetelmän avulla. Lisäksi työntekijöiden työmotivaatio ko-heni muutosten myötä.The topic of this thesis was about to implement Lean based 5S-method as a part of Honkalampi Centre. The term 5S is five phased method, which improves job quality, job well-being and in-creases work safety. Methods focus is at organizing warehouse systems and standardiz-ing job habits. Benchmarking and benchlearning were research methods in this thesis. These methods are Lean-based management philosophies. The aim of the thesis was to make warehousing system more efficient with better work safety and improve job well-being of employees at the Honkalampi technical unit. The results were better work safety, increased job well-being, better warehouse system and better job quality and productivity

Kulttuurierojen vaikutus mainonnassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kulttuurien välisiä eroja mainonnassa, ja koota niiden pohjalta konkreettinen opas. Työ tehtiin toimeksiantona Porvoon Seudun Uusyrityskeskukselle. Oppaan tarkoituksena on olla apuna niille toimeksiantoyrityksen asiakkaille, jotka suunnittelevat kansainvälistä mainontaa. Työ rajattiin käsittelemään muutamia Porvoon Seudun Uusyrityskeskuksen asiakkaiden suosimia kohdemaita; Iso-Britanniaa, Itävaltaa, Norjaa, Puolaa, Ruotsia, Saksaa, Sveitsiä sekä Unkaria. Itse oppaan kokoamisen kannalta oli olennaista, että tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella menetelmällä, sillä työ perustuu aiempiin tutkimuksiin sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Teoriaosuus rakentuu kolmesta työn kannalta olennaisesta teemasta, kulttuurista, kansainvälisestä mainonnasta, sekä yrityksen kansainvälistymisestä. Se käsittelee tutkimuksen kannalta keskeisimpiä aiheita ja perusasioita niin yrityksen kansainvälistymisestä, kulttuurista kuin mainonnastakin sekä selventää olennaisimpia käsitteitä, joiden avulla lukijan on helpompi ymmärtää tutkimus kokonaisuudessaan. Kulttuurierojen vaikutus vientimainonnassa on erittäin suuri. Tutustumalla kohdemaan kulttuuriin voidaan välttyä väärinymmärryksiltä, jotka useimmiten johtuvat puutteellisesta tai virheellisestä viestinnästä ja jotka pahimmassa tapauksessa saattavat johtaa yhteistyön katkeamiseen. Kohdemaasta riippuen vientimainonnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. värien ja symbolien käyttöön joiden merkitykset saattavat vaihdella kulttuurikohtaisesti. Joidenkin värien tai symbolien käyttö tietyissä yhteyksissä saattaa herättää paheksuntaa tai aiheuttaa epämiellyttäviä mielleyhtymiä tiettyjen kulttuurien edustajissa.The purpose of this thesis was to find out how cultural differences affect advertising internationally, and to create a guide based on this information. This thesis was commissioned by Porvoon Seudun Uusyrityskeskus ry. The guide was made to help those customers of the commissioning company who are planning to advertise abroad. The study concentrates on some of the countries which are popular among the customers of Porvoon Seudun Uusyrityskeskus: the United Kingdom, Austria, Norway, Poland, Sweden, Germany, Switzerland and Hungary. It was relevant for the guide that this study was done using a qualitative research method, because it is based on earlier studies and literature related to the subject. The theoretical part consists of three relevant themes, i.e. internationalisation of a company, culture and international advertising. It handles the most important topics and some basic concepts relating to internationalisation of a company, culture and advertising so that it is easier for the reader to understand the study completely. The impact of cultural differences in international advertising is crucial. The only way to avoid misunderstandings is by getting to know the culture of the target country. These misunderstandings usually come from lacking or incorrect communication and they can even be the reason why some international co-operations come to an end. Depending on the country, it is very important to pay attention to the use of colours and symbols in advertising, because the meanings of colours and symbols can be different in other cultures. The use of some colours or symbols in a wrong context can cause disapproval and negative reactions among the consumers

Ikääntyneiden tasapainoharjoittelu : Tasapainon arvioiminen GAITRite-kävelyn analyysilaitteella

Tiivistelmä Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tehdä harjoitteluohjelma, joka parantaisi ikääntyneiden tasapainoa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella toteutimme kohderyhmälle harjoittelujakson. Ryhmäläisten tasapainoa arvioimme yleisistä tasapainoa ja toimintakykyä mittaavia testejä sekä GAITRite-kävelyanalyysilaitteella. Opinnäytetyössä arvioimme myös, soveltuuko GAITRite ikääntyneiden ihmisten tasapainon arviointiin. Tasapainon ylläpitäminen vaatii useiden elinjärjestelmien yhteistyötä. Ikääntyminen aiheuttaa tasapainon heikentymistä. Elinjärjestelmissä tapahtuu muutoksia, jotka puolestaan heikentävät keskushermostolle menevää asennon ja liikkeen aistipalautetta. Tasapainoa heikentävät myös monet sairaudet sekä lihas-voiman aleneminen. Tasapainon heikentyminen johtaa automaattisesti kaatumistapaturmien riskin kasvuun. Säännölliseen lihasvoimaharjoitteluun yhdistetyt monipuoliset toiminnalliset tasapainoa tukevat harjoitteet ylläpitävät ja parantavat lihasvoimaa ja tasapainoa tehokkaasti. Opinnäytetyömme tutkimusmenetelmänä käytimme tapaustutkimusta. Kohderyhmämme koostui kuuden henkilön ryhmästä, joista valitsimme testattavaksi 4 henkilöä. Toteutimme ryhmälle 8 viikkoa kestävän harjoittelujakson. Tasapainoa arvioimme alku- ja lopputestauksilla, jotka koostuivat valitsemastamme testipatteristosta sekä GAITRite-kävelyanalyysistä. Testien tulokset saimme vain kahdelta ryhmäläiseltä mutta niiden perusteella mielestämme GAITRite soveltuu erinomaisesti tasapainon arviointiin muiden testien ohella. Tuloksien perusteella GAITRite ja testipatteristo pääosin tukevat toinen toisiaan. GAITRite antaa mielestämme monipuolista tietoa kävelyn aikana vaadittavista eri tasapainon osa-alueista ja on sitä kautta hyvä työkalu ikääntyneiden kaatumis-riskiä arvioidessa. GAITRite testi on helppo ja nopea tehdä. Tulkintavirheitä ei voi tulla, koska ohjelma laskee tulokset kaikille mitattaville muuttujille. Tämä lisää testistä saatujen tulosten luotettavuutta.Abstract The purpose of this bachelor’s thesis was to determine what kind of training improves balance most ef-fectively in elderly people. On the basis of literary research a training period for a target group was carried out. The balance of each individual in the group was tested and evaluated by using the general balance and functionality tests and GAITRite walking analyser. Furthermore, the study aimed at evaluating the usability of GAITRite walking analyser in assessing the balance of the elderly. The study was carried out as a case study. The target group consisted of six (6) people of whom four (4) were selected for testing. The group went through an eight-week exercise period. Their balance was evaluated in the beginning and at the end of the period with GAITRite walking analyser and a series of tests. Results were obtained from only two test subjects. On the basis of the results GAITRite system together with other tests appeared suitable for evaluating balance. GAITRite and the other tests used with the target group seemed to back up each other fairly well. GAITRite gives diverse data on the different areas of balance used when walking, thus proving a good tool to evaluate the risks of falling among the elderly

Raskaan kaluston korjaamon layoutsuunnittelu

Opinnäytetyön aihe on raskaan kaluston korjaamon layoutsuunnittelu, joka tehtiin Raskone Oy:n Oulun korjaamolle. Työn tavoitteena oli uudistetun layoutin lisäksi parantaa korjaamotyön tuottavuutta. Korjaamon raskaan puolen tilojen supistaminen oli aiheuttanut ongelmia koko työvälinekannan säilytyksen ja käytettävyyden kanssa ja siksi layoutin uudistaminen oli ajankohtaista. Layoutin suunnittelussa hyödynnettiin perinteisen teollisuuden tuotannon kehitysmenetelmiä soveltamalla niitä korjaamoympäristöön. Käytettyjä tuotannon kehitysmenetelmiä olivat layoutsuunnittelu ja leaniin liittyvät laatutyökalut, kuten 5S ja arvovirtakuvaus. Työntekijät otettiin mukaan projektiin työryhmätoiminnalla. Työ alkoi tutustumalla yritykseen, sen toimintaan ja työn aiheeseen. Organisoitiin työryhmä, jonka kanssa käytiin läpi ongelmia aiheuttavia tekijöitä ja ratkaisuja. Suuri työvälinekanta ilman vakioituja säilytyspaikkoja supistetuissa työtiloissa oli suurin ongelma. Työryhmän kanssa kartoitettiin koko työvälinekanta, sen käyttökohteet ja käyttömäärät. Näiden tietojen pohjilta tehtiin inventaariolistaus, tuotekortit yksilöitävistä työvälineistä ja alkutilan kuvaus CAD-pohjapiirrokseen. Uuteen layoutiin suunniteltiin säilytyspaikat siirreltäville työvälineille huomioiden riippuvuussuhteet työkohteiden ja käyttömäärän mukaisesti. Uuden layoutin malli esiteltiin palaverissa, jossa esille tuli vielä uusia ideoita, jotka lisättiin ehdotuksen seuraavaan versioon. Viimeisin malli päätettiin ottaa käyttöön ja toteuttaa esitetyt muutokset tiloihin. Työn tuloksena oli uudistettu layout nykyisille tiloille ja työvälinekannalle. Uudistettu layout vähentää hukkaa eri työvälineitä käytettäessä, mikä mahdollistaa työn tuottavuuden paranemisen. Layoutin lisäksi syntyi paljon oheismateriaalia, kuten raskaan puolen työvälinekannasta tuore ja kattava inventaario, jota yritys voi hyödyntää toiminnassaan

Asumisen ja hyvinvoinnin uudet palvelumallit

Julkaisu on vuonna 2010 käynnistyneen ALMA-tutkimushankkeen (Asumisen ja hyvinvoinnin uudet palvelumallit) Aalto-yliopiston, BES-tutkimusryhmän tutkimusosuuden loppuraportti. ALMA-tutkimushankkeessa tarkastellaan asumiseen ja hyvinvointiin liittyvän palveluliiketoiminnan haasteita ja edellytyksiä sekä luodaan keinoja uusien palvelumallien tuottamiselle. Erityisesti tutkimuksessa on keskitytty asumissektorin toimijoiden verkottuneisiin toimintamalleihin ja yhteistyösuhteiden johtamiseen asukas- ja kiinteistöpalvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi. Raportti koostuu kahdesta itsenäisestä osakokonaisuudesta: Osa 1 ”Asumispalvelut ja niiden kehittäminen” tuo esiin palveluiden kysyntään ja kehittämiseen liittyviä näkökulmia. Osassa luodaan katsaus keskeisiin asukaspalvelujen kehittämisen haasteisiin suomalaisella asumissektorilla sekä esitellään erilaisia malleja uusien palvelujen kehittämiseksi. Osan kirjoittamisesta on vastannut tohtorikoulutettava Jaakko Siltaloppi. Osa 2 ”Verkostojohtaminen palveluliiketoiminnassa” avaa verkostomaisen toiminnan edellytyksiä ja toimintamekanismeja asumisen palveluverkostoissa, erityisesti informaation ja tiedon johtamisen näkökulmasta. Osassa selvitetään ja vertaillaan palveluverkostojen johtamisen mekanismeja vakiintuneissa kiinteistöpalveluverkostoissa sekä nousevissa senioriasumiskonseptien kehittämiseen tähtäävissä kumppanuuksissa. Tutkimuksen tuloksena esitellään malli informaation ja tiedon johtamiselle palveluverkostoissa. Osan kirjoittamisesta on vastannut tohtorikoulutettava Arto Huuskonen. Hankkeen Aalto-yliopiston tutkimusosuudesta on vastannut tutkimuspäällikkö Jukka Puhto. Tutkimushanke on toteutettu yhteistyössä Tampereen teknillisin yliopiston Asumisen liiketoiminta –tutkimusryhmän (ASLI) kanssa. Hankkeen yhteistyöorganisaatiot ovat Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, Tampereen kaupungin asuntotoimi, Asokodit Oy, ISS Palvelut Oy, Järvenpään Mestariasunnot, Realia Isännöinti Oy, Sato Oyj, sekä Suomen Aluerakennuttaja Oy. Hankkeen viestintäpalvelujen tuottamisesta on vastannut Oy Culminatum Ab

Sektiorullahuollon työtapojen standardointi ja kehittäminen teräksen jatkuvavalukoneilla

Tiivistelmä. Kandidaatintyön tavoitteena on laatia SSAB Europe Oy Raahen tehtaan korjaamolla suoritettavalle I-star sektiorullahuollolle työtapojen standardointi. Sen lisäksi tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa kehitystoimenpiteitä yhdessä kollegojen kanssa kaikkiin rullahuollon toimintoihin. Työtapojen standardointi tarkoittaa käytännössä rullahuollossa käytettävien työtapojen yhdenmukaistamista, millä pyritään ennen kaikkea parempaan työn tulokseen ja sen seurattavuuteen kuin myös turvallisempaan työympäristöön sekä parempaan työssä jaksamiseen/viihtymiseen. Toisin sanoen työn tavoitteena on saada aikaan kaikkia henkilöitä, joita rullahuolto koskettaa, hyödyttävä tilanne. Tavoitteena olevaan läpimenoajan lyhenemiseen pyritään nimenomaan työtapoja ja työympäristöä parantamalla, eikä suinkaan suorittavaa porrasta kuormittamalla tai heiltä enemmän vaatimalla. Tarkoituksena on aikaansaada tilanne, jossa rullahuollon työympäristön olosuhteet työskentelyä varten ovat parhaat mahdolliset, mikä edesauttaa töissä viihtymistä ja onnistumisen kokemuksien syntyä. Tässä tapauksessa uskon sen ennen kaikkea syntyvän työympäristön ja työtapojen standardoinnin aikaansaamasta parantuneesta työn virtauksesta. Yksi merkittävä huomioitava näkökohta tälle työlle on huollolle asetetut tavoitteet. Huollon kokonaistavoite, johon sisältyy työn kaikki vaiheet asentamisesta ja koneistuksesta, on 20 tuntia yhtä rullaa kohden. Siitä asennustöille kuuluu 16 tuntia ja koneistukselle 4 tuntia. Tämän työn tavoite onkin olla niin hyödyllinen, että se osaltaan mahdollistaa sen, että asetetut tavoitteet on keskiarvollisesti mahdollista saavuttaa. Tällä hetkellä huollon tavoitteisiin on yksittäisten rullien kohdalla päästykin, lukuun ottamatta koneistusvaihetta. Sen perusteella voidaan tavoitteen ainakin asennusvaiheen kannalta sanoa olevan täysin mahdollista saavuttaa. Koneistusvaiheen tavoite täytyy määritellä vielä jatkossa erikseen ja miettiä, miksi tavoitteeseen ei ole päästy vai onko se realistinen ylipäätänsä vai täytyykö sitä muuttaa. Pyritään selvittämään myös, olisiko parhaimmassa tapauksessa työtapojen standardoinnilla ja kehittymisellä mahdollista päästä tämänhetkisiäkin tavoitteita parempiin tuloksiin. Tällä hetkellä rullahuollossa on havaittavissa tilanne, että työhön tulee kohtalaisen paljon odottamattomia haasteita ja hidasteita. Niiden johdosta rullasarjojen huoltojen läpimenoajat jäävät helposti tavoitteistaan. Yhdeksi tämän työn keskeisimmistä tavoitteista voi mielestäni nostaa näiden työntekijöistä riippumattomien häiriöiden esiintymisen minimoinnin. Tämä työ suoritetaan toimihenkilölomittajatyön ohella. Työtä varten ollaan tarvittava määrä rullahuollon työpisteellä ja otetaan työn työvaiheista ja työskentelymenetelmistä valokuvia, joiden avulla työtapojen standardoinnissa ja työohjeessa voidaan kätevästi havainnollistaa työvaiheita. Työtapojen standardoinnin lisäksi kandintyön tarkoituksena on yleisesti kehittää sektiorullahuollon työskentelypisteen toimivuutta tavoitteen ollessa mahdollisimman miellyttävä ja toimiva työympäristö

Kasvintuotantojärjestelmien digitalisaation tiekartta

Tämän tiekartan tarkoituksena on tarkastella teknologiaa maatalouden ja kasvintuotannon kannalta erityisesti digitalisaatiota silmälläpitäen. Digitalisaatio tulee muuttamaan kaikkia aloja, mutta jokaisella alalla on omia erityispiirteitä sekä haasteitaan. Tämän tiekartan tarkoituksena on selvittää mikä on alan tulevaisuuden visio mihin tulisi pyrkiä sekä tarvittavat kehitys ja tutkimussuunnat mitä alan toimijat tällä hetkellä näkevät tulevaisuudessa tarvittavan vision saavuttamiseksi. Tiekartan osapuolina ovat Suomen Maatalousautomaatio ry:n sekä Teknologiateollisuus ry:n Maatalouskoneiden toimialaryhmän yritysjäsenet sekä kasvintuotantojärjestelmien teknologiaa kehittävät tutkimuslaitokset Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto sekä Luonnonvarakeskus. Tiekartta on toteutettu keskustelutilaisuuksina eri osapuolten välillä sekä Webpropol kyselyn avulla. Alustavan työn ja tiekartan tutkimus- ja kehitys aihealueiden kokoaminen tapahtui tutkijoiden välisissä keskusteluissa. Eri aihealueiden tärkeyden sekä tämän hetken kehitysvaiheen arviointiin sekä tulevaisuuden visiointiin käytettiin yrityksille suunnattua Webpropol kyselyä. Lopulliset yhteenvedot sekä päätelmät on tehty Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden voimin. Maatalouskoneiden tutkimussäätiö on rahoittanut tiekartan tekemistä osana Finnliner – Peltoviljelyä toteuttava teknologia osahanketta 3: ISOBUSTURVA – Kotimaisen ISOBUS toiminnan turvaaminen ja kehittäminen 2014-2017. Viimeisen kahdenkymmen vuoden aikana viljely on tehostunut sekä koneiden koon kasvaessa, että myös automaation lisääntyessä. Nopeasti yleistyviä teknologioita ovat olleet esimerkiksi ajo-opastimet ja automaattiohjauslaitteet. Suoran hyödyn tuottavuuteen lisäksi yleistymisen syyksi on arveltu johtuvan niiden käytettävyys sekä työn rasittavuuden vähentyminen. Lisääntyvään elektroniikan ja automaation määrään puolestaan on vastannut ISO 11783 standardi, joka on kehitetty tiedon-siirtoon traktorin ja työkoneen välille. Muissa teollisuuden aloissa viimeaikaisin kehitys on ollut hyödyntää kehittyneitä verkkoratkaisuja sekä halventuneita antureita. Koneista saadaan entistä enemmän mitattua dataa, joka voidaan edelleen jalostaa tiedoksi ja uuden tyyppisiksi palveluiksi. Myös koneiden verkottuessa osa niiden toiminnoista voi sijaita erillään koneesta, erilaisissa tuotepilvissä. Todennäköistä on, että myös kasvintuotannossa tullaan seuraamaan muun teollisuuden viitoittamaa tietä ja mahdolliset hyödyt hajautetussa ja heterogeenisessä toimintaympäristössä voivat olla jopa suuremmat kuin muilla teollisuuden aloilla. Tiekartan kyselyiden pohjalta muodostuneessa visiossa nähtiin, että entistä tarkemman, täsmällisemmän ja tarkoituksenmukaisemman kasvien viljelyn vuoksi teknologiaa tullaan kehittämään digitalisaation ja robotiikan suuntaan. Tulevaisuudessa Suomessa tulee olemaan sekä suuria kasvinviljelytiloja, jossa tuotantoa ohjataan teollisuusmaisesti, että pieniä kasvinviljelytiloja, jotka tarvitsevat hieman kevennetyt versiot suurten tilojen koneista ja järjestelmistä. Visiossa robotisaatio tulee muuttamaan myös osaltaan viljelytapaa: mekaaninen kasvinsuojelu muodostaa viljelyn perustan sekä useamman autonomisen yksikön ryhmä korvaa suurten koneiden tarpeen. Maanviljelijän toimenkuva tulee muuttumaan työn suorittajasta työn valvojaksi. Laitteiden monimutkaistuessa myös laitteiden huoltoverkoston, kunnossapidon ja käytön helppouden merkitys tulee korostumaan. Edellä kuvattuun visioon pääseminen vaatii pitkäjänteistä ja jatkuvaa tutkimusta sekä kehittämistä. Tässä tiekartassa kehitysaskeleet on jaettu kuuteen ryhmään, joissa jokaisessa on yksi tai useampi kehityspolku. Kehityspolulla olevat aiheet jaettiin tuotekehitys-, tutkimus-, pitkän aikavälin tutkimus- sekä akateemisen tutkimuksen vaiheisiin odotettavissa olevan tuotteistusajan mukaan. Tuotteistusvaiheessa olevia tärkeitä aiheita nähtiin kyselyssä olevan perus ISOBUS työkoneohjaimen kehittäminen, ISOBUS tehtävänohjain rajapintojen kehittäminen, kehitysalusta työkoneiden ohjainten kehittämiseen, käyttöliittymän käytettävyyden parantaminen, erilaiset opastuspalvelut sekä elinkaaren hallinnan ja työajan kirjanpidon palvelut. Yhteensä eri vaiheissa ja tärkeysasteissa olevia aiheita tiekartassa on 33 kappaletta. Tiekartta voidaan yksinkertaistaa yläkäsitteiden avulla: nyt tuotekehityksessä olevat ja toisistaan erillään olevat koneen ohjausjärjestelmät, telematiikka ja palvelut sekä prosessit muodostavat sekoittuessaan kasvinviljelyn teollisen internetin, johon suuri osa tutkimus-vaiheessa olevista aiheista voidaan laskea kuuluvan. Teollinen internet mahdollistaa automaation ja autonomian tason noston asteittain jolloin lopulta saavutetaan robottien autonomian taso. Haasteena viljelyroboteissa on robotin ja työkoneen luotettavuus sekä toiminnan turvallisuus. Robotin selviytyminen poikkeustilanteista sekä työkoneen vikaantumisista vaatii kehittyneitä päätöksentekojärjestelmiä. Viljelyrobotit ja pienet mittausrobotit (UAV ja UGV) vaativat vielä perustutkimusta sekä toimivaa infrastruktuuria ympärilleen, jotta niitä voitaisiin alkaa soveltaa suuremmassa mittakaavassa sekä maatilalla tapahtuvassa tutkimuksessa. Teknologiaa ei pitäisi kehittää teknologiana, vaan myös tuotantoprosessien tulisi kehittyä ja näiden kehittyminen vaatia uuden teknologian kehittämistä. Käytännössä teknologian ja prosessien kehitys kulkee käsi kädessä ja ne antavat syötettä toisilleen. Kehitystä vaaditaan sekä mittauksessa, mallinnuksessa että itse prosessissa. Sekaviljelyssä ja muissa uusissa tuotantotavoissa tarvitaan systemaattisen tutkimuksen tuloksien tuloksia ja esimerkiksi laajaa datavarastoa erityyppisistä viljelytavoista usealta eri vuodelta. Digitalisaation mahdollistamassa kasvinviljelyn, eläin- ja energiantuotannon integraatiossa materiaalivirtojen ja koneiden käytön optimaalisemmassa resurssien käytössä myös itse toimintatapaa pitää kehittää. Usean eri aihealueen pitkäjänteinen kehitys ja tutkimus, jossa eri tutkimus- ja kehittämishankkeet seuraavat sekä yhtäaikaisesti olevat tukevat toisiaan, vaatii hallittua hankkeiden tavoitteiden asettelu ja valmistelua. Tämän tiekartan on tarkoitus olla tukena tulevien hankkeiden valmistelussa sekä rahoittajien kanssa käytävissä neuvotteluissa.201

Standardization of Process Documentation in Health Care Consulting Projects

Prosessidokumentointi on tärkeä osa prosessien kehittämiseen tähtäävää konsultointiprojektia. Diplomityön tavoitteena oli luoda työkalupakki, jonka avulla terveydenhuollon konsultointiprojekteissa voidaan valita menettelytapa prosessin tehokkaaseen dokumentointiin siten, että dokumentoinnin tavoitteet täyttyvät. Kirjallisuudesta havaittiin useita parhaita käytäntöjä prosessien dokumentointiin ja syntyviin tuotoksiin. Lisäksi esiteltiin standardoinnin hyötyjä ja menetelmiä standardointiin. Tutkimusmenetelmänä oli tapaus- eli case-tutkimus. Case-yrityksenä oli Delfoi Oy, joka hyödyntää simulointia konsultointiprojekteissaan. Aineisto kerättiin pääosin teemahaastatteluilla. Työssä haastateltiin sekä Delfoin työntekijöitä että terveydenhuollon toimijoita. Haastatteluissa selvitettiin muun muassa parhaita käytäntöjä prosessin dokumentointiin. Merkittävimmät parhaista käytännöistä olivat geneeristen prosessikuvausten käyttö dokumentoinnin tukena sekä dokumentointi asiakkaan kanssa yhdessä tilaisuudessa. Haastatteluiden perusteella tehtiin päätelmä, että prosessidokumentoinnin ulkoistaminen asiakkaan tehtäväksi ei ole suositeltavaa. Diplomityössä luotiin terveydenhuollon konsulttiyrityksille työkalupakki, jonka avulla yritykset pystyvät valitsemaan oikean menettelytavan prosessidokumentoinnin tekemiseen. Tehtävään kuvaukseen vaikuttavia tekijöitä ovat konsultin ja asiakkaan tavoitteet sekä projektin laajuus. Lisäksi valittava menettelytapa riippuu dokumentoivan yksikön toiminnan luonteesta ja siitä, onko asiakkaalla olemassa olevaa dokumenttia prosessistaan. Prosessin dokumentoinnista luotiin standardi, joka vakioi sekä dokumentoinnissa syntyvät tuotokset että prosessin, jolla niihin päästään. Standardoitu menettelytavan valinta auttaa luomaan prosessikuvauksen tehokkaasti siten, että sekä asiakkaan että konsultin tavoitteet dokumentoinnille täyttyvät.Process documentation is a vital part of consulting project aiming to process development. The purpose of the master’s thesis was to create a toolbox for consultants. With the toolbox the method for documenting health care processes can be chosen so that the documentation is done efficiently and that all the goals of documentation are met. Literature showed several best practices for the documentation process and for the outcomes of documentation. In addition benefits of and methods for standardization were presented. Research method was a case study. Case company was Delfoi Oy, which uses simulation in their consulting projects. Data was mainly collected with theme interviews. Delfoi’s employees as well as people from the health care sector were interviewed. Based on the interviews best practices for process documentation were identified. The most significant ones were using generic process maps to support the documentation process and documenting together with the customer in a single event. Based on the interviews a conclusion could be made that it is not recommended to outsource the making of the process documentation to customers. In the thesis a toolbox for health care consulting companies was formed, so that they can choose the right method for documenting a process. Factors that have an effect on the document being made are the goals of the consultants and customers, and the scope of the project. The method chosen is dependent on the characteristics of the unit which is been documented. Also, whether or not the unit has an existing process document plays a role. The process documentation was standardized. The standard describes outcomes of documentation and the process to get there. With the standard the method for process documentation can be chosen efficiently and so that the goals of the documentation are met

Kuin Legoilla rakentaisi - modularisaatio sotessa

VertaisarvioituModularisaatio tarkoittaa palvelukokonaisuuksien jakamista alakokonaisuuksiin, joita voidaan saumattomasti yhdistää standardoitujen yhdyspintojen avulla. Yhdyspinnat tukevat tiedon siirtymistä. Moduulit voivat olla eri tuottajien palveluja, joista räätälöidään kokonaisuus.Peer reviewe