Selviytyminen läheisen itsemurhan jälkeen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisten voimavarojen avulla itsemurhan tehneiden henkilöiden omaiset ovat selvinneet elämässään eteenpäin. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, josta on apua ja tukea ihmisille, jotka joutuvat tähän tilanteeseen. Tavoitteena oli myös, että hoitotyöntekijät ja vapaaehtoistyöntekijät saavat tietoa keinoista, joiden avulla itsemurhan tehneiden läheiset kokevat selvinneensä vaikeasta elämäntilanteesta. Tämän tiedon avulla he voivat kehittää omia tukemistaitojaan ja -keinojaan. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikan kanssa. Tutkimusaineisto koostuu vapaamuotoisista kirjoituksista, joissa itsemurhan tehneiden henkilöiden läheiset kertoivat omista selviytymiskeinoistaan. Kirjoittamisen avuksi laadittiin kolme suuntaa antavaa kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä selvitettiin, mitkä voimavarat ovat olleet tärkeitä selviytymisprosessissa. Toisessa kysymyksessä tiedusteltiin, oliko vertaistukiryhmästä apua. Kolmantena kysyttiin, minkälaisia neuvoja tutkimukseen osallistuneet halusivat antaa samaan tilanteeseen joutuville. Tutkimukseen osallistuneisiin henkilöihin pidettiin yhteyttä Rauman Kriisikeskus Ankkurpaikan välityksellä. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2009. Kysymykset postitettiin kahdelletoista henkilölle, joista kymmenen vastasi. Vastausprosentti oli 83. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysia käyttäen. Tutkimustulokset jaoteltiin fyysisiin-, kognitiivisiin-, emotionaalisiin-, sosiaalisiin ja spirituaalisiin selviytymiskeinoihin. Tutkimustulosten mukaan selviytymiskeinot olivat moninaisia. Fyysisiä selviytymiskeinoja olivat esimerkiksi työnteko ja arjen "pyörittämiseen" liittyvät asiat ja harrastukset. Konkreettinen tekeminen piti kiinni elämässä ja antoi muuta ajateltavaa. Kognitiivisia selviytymiskeinoja käyttäneet henkilöt pyrkivät selvittämään itsemurhatapausta. He hankkivat tietoa esimerkiksi aihetta käsittelevistä televisio-ohjelmista ja kirjallisuudesta. Puhuminen ja kirjoittaminen olivat tärkeimpiä emotionaalisia selviytymiskeinoja. Lisäksi luonteeseen liittyvät piirteet, kuten avoimuus ja positiivisuus olivat avuksi selviytymisprosessissa. Tärkeä sosiaalinen voimavara oli perhe. Myös ystävistä ja muista läheisistä oli paljon apua. Suurin osa vastaajista mainitsi ammattiavun tärkeäksi selviytymiskeinoksi. Spirituaalisista voimavaroista usko auttoi selviytymään. Uskosta saatiin lohtua ja voimaa. Lähes kaikki vastaajat kertoivat vertaistukiryhmästä olleen apua. Oli tärkeää saada keskustella samassa tilanteessa olevien ihmisten kanssa ja huomata, että ei ole yksin tunteidensa ja surunsa kanssa. Vastaajat halusivat muistuttaa muita samaan tilanteeseen joutuvia hakemaan apua. Jatkotutkimushaasteena voisi selvittää millaista apua ja tukea itsemurhan tehneiden henkilöiden läheiset olisivat toivoneet saaneensa.The purpose of the thesis was to study the resources which help the bereaved family members to cope after losing a relative to suicide. The objective was to gather information that could help other people in a similar situation. The other aim was to provide information for the nurses and volunteers on different coping strategies which could help after losing a loved one by suicide. This knowledge could be used to develop the supporting skills and methods of various support groups. This study was carried out in cooperation with the Crisis Center of Rauma, Ankkurpaikk'. The material of the study consisted of informal writings written by the people who have lost a relative to suicide. These writings described their own survival stories. The stories were based on three questions. The first question dealt with the coping strategies and explained the different ways to survive a sudden death of a loved one. The second question focused on the help available by the peer groups. Finally, the third question dealt with the advice the people would give for those who find themselves in the same situation. The research worker kept in touch with people who took part in the study by the Crisis Center of Rauma, Ankkurpaikk'. The material was collected in March 2009. Questions were sent to twelve persons and ten persons answered. The response rate was 83%. The material was analyzed using content analysis. The results were divided into five categories; physical, cognitive, emotional, social and spiritual survival methods. According to the results the family members employed a variety of coping strategies. Among the physical survival methods were for example work, household routines and hobbies. Concentrating on work provided desired distraction. People who used cognitive surviving methods, tried to solve the reasons for a suicide. They were collecting information on the subject from television programs and literature. Talking and writing were the most important emotional survival methods. Also some characteristics such as openness and a positive attitude helped in the survival process. An important social strategy was the support of the respondent's own family. Also friends and other relatives were helpful. Almost everyone thought that professional help was an important resource. Faith was a spiritual recourse that helped people to survive. Faith gave hope and strength. Almost all the respondents said that a peer group was important. It was crucial to talk with people in the same situation and to realize that they were not alone with their pain and sorrow. The people wanted to encourage those in the same situation to seek help. It would be interesting to study what kind of help and support people who have lost a relative to suicide would themselves like to receive

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetussa ja luonnontilaisessa joessa : Vertailututkimus Kemi-Ounasjoessa ja Tornion-Muonionjoessa

Lohen luonnonkierron käynnistämisen perusedellytyksiä ovat kahteen suuntaan toimivat vaellusyhteydet; vaelluspoikasten on selviydyttävä kotijoistaan niiden mereisille kasvualueille ja toisaalta kutuvalmiiden kalojen takaisin jokien lisääntymisalueille. Rakennetuissa joissa kalojen kaksisuuntaisissa vaellusyhteyksissä on tavallisesti huomattavia ongelmia. Suomessa vähälle huomiolle on jäänyt erityisesti vaelluspoikasten alasvaellusongelmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet. Luonnonvarakeskus on kuitenkin viime vuosina käynnistänyt laajoja alasvaellustkimuksia useilla rakennetuilla joilla, tavoitteena niin ongelmien tunnistaminen kuin potentiaalisten ratkaisumallien kehittäminen. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää lohen vaelluspoikasten alasvaellusongelmia vesivoimantuotantoon rakennetulla Kemi-Ounasjoella sekä suhteuttaa näiden ongelmien laajuus ja esiintyminen luonnontilaisen vertailujoen (Tornio Muoniojoki) tuloksiin. Tutkimus toteutettiin radiotelemetriatekniikalla samanaikaisesti ja samoilla koeasetelmilla molemmissa joissa. Tulokset osoittivat selvästi rakennetun joen ja rakennetun jokiosuuden suuren merkityksen smolttien alasvaelluskuolleisuudelle. Vaelluspoikasten selviytyminen oli rakennetulla joella 6-7 kertaa heikompaa kuin luonnontilaisella joella. Rakennetun joen luonnontilaisella osuudella (Ounasjoki) selviytyminen sitä vastoin oli samaa tasoa kuin luonnontilaisella vertailujoella. Rakennetulla jokiosuudella (Kemijoki) vaellus pysähtyi pääosin toiselle tai kolmannelle voimalaitokselle saavuttaessa. Poikasten vaellusnopeus oli rakennetulla jokiosuudella huomattavasti hitaampi kuin luonnontilaisella jokiosuudella tai luonnontilaisella joella. Vaikka tässä tutkimuksessa ei saatu suoria havaintoja vaelluspoikaskuolleisuuden syistä, johtuu korkea kuolleisuus todennäköisesti voimakkaasta predaatiosta. Vaelluspoikasten hidas vaellusvauhti patoaltailla ja pysähtyminen patojen yläpuolelle lisää poikasten saaliiksi jäämisen riskiä. Lohen vaelluspoikasten huomattavan korkea alasvaelluskuolleisuus rakennetulla Kemijoella on merkittävä ongelma vesistön vaelluskalakantojen elvyttämispyrkimyksille. Kemijoen ja muiden voimakkaasti rakennettujen jokien lohikalakantojen kestävä elvyttäminen edellyttääkin alasvaelluskuolleisuuden huomattavaa vähentämistä kaikin mahdollisin keinoin. Alasvaelluksen turvaamiseksi on maailmalla kehitetty useita erilaisia alasvaellusrakenteita, joiden tarkoitus on ohjata kalat nopeasti turvalliselle alasvaellusreitille. Erilaisissa ja vaihtelevissa olosuhteissa hyvin toimivien alasvaellusratkaisujen kehittäminen on kuitenkin osoittautunut haastavaksi, ongelmien korostuessa isoilla, Kemijoen kaltaisilla joilla. Vaihtoehtoisesti vaelluspoikasia voidaan ottaa kiinni (esim. rysäpyynti) ja kuljettaa voimalaitospatojen ohi jokisuulle, mikä voi olla potentiaalinen ratkaisu useiden voimalaitospatojen joissa, mahdollisesti myös Kemijoella.201

Vanhusasiakkaan kotona selviytyminen

Tarkastelen opinnäytetyössä kirjallisuuteen perustuen vanhusten kotona selviytymistä tukevia keinoja ja menetelmiä. Vanhenevien ihmisten kotona selviytyminen on suuri haaste vanhusväestön nopean lisääntymisen vuoksi. Haasteeseen vastaaminen edellyttää tietoa vanhenevien ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä sekä heidän kokemuksistaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jotka voivat edesauttaa kotona selviytymistä. Vanhusten kotona selviytymistä voidaan arvioida ja mitata erilaisilla toimintakykymittareilla. Tässä opinnäytetyössä esitellään seuraavat päivittäisen toimintakyvyn arviointimittarit: ADL -indeksi, IADL, MMSE- testi ja RAVA – mittari. Edellä olevista mittareista poikkeaa Toimijuuden modaliteetti – malli, jossa painopisteenä on vanhuksen toimijuus. Lähtökohtana on vanhuksen oma motivaatio toimijuuteen. Selviytyäkseen hänen täytyy osata, kyetä, täytyä, voida, tuntea ja haluta. Olennaista toimintakyvyn arvioinnissa on, että arvioinnin tekevä hoitaja tuntee vanhuksen. Arviointitilanne saattaa olla vanhukselle hämmentävä ja pelottava, joten tavoitteena on, että vanhuksen omahoitaja tekee arvioinnin. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit ovat tärkeä vanhuksen toimintakyvyn muutosten ennakoimiseen. Ne antavat tietoa ikääntyvien toimintakyvystä. Käyntien avulla pystytään ennakoimaan vanhuksen palvelujen tarvetta ja suunnittelemaan vanhuksen kanssa mahdollisten apuvälineiden tarve. Käynneillä selvitetään ikääntyvien asunnon turvallisuutta, muutostarpeita sekä annetaan tietoa palveluista. Aikaisempien tutkimusten perusteella ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa tehdyt kotikäynnit ovat osoittautuneet lupaavaksi keinoksi ylläpitää iäkkään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Vanhuksen toimintakyky on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. Näin ollen myös vanhuksen käytössä olevia palveluja tulee lisätä, vähentää tai yhdistellä suhteessa vanhuksen toimintakyvyn muutoksiin. Vanhenevien ihmisten päivittäinen selviytyminen kotona lisääntyy, kun heidän avuntarpeensa on selvitetty ja tarvittava apu tai palvelu voidaan järjestää heille riittävän ajoissa. Omaiset ovat tärkein voimavara kotona asuvien vanhusten selviytymiseen. Kodin merkitys vanhukselle onkin erittäin tärkeä. Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös ikääntyvien vapaa-ajan palvelujen kehittämiseen. Tärkeänä voimavarana vanhustyössä ovat vapaaehtoiset, joita ei kuitenkaan vielä hyödynnetä riittävästi.Elderly people coping at home Thesis is based on literature and its aim is to support home-care options for elderly people. Their coping at home is a big challenge because of our fast growing aging population. That challenge we need to collect information about elderly people’s health, abilities to function, and their experiences in social and health care services, which can help them to cope at home. There are several different assessment models to estimate ability to function in daily life. ADL-index, IADL, MMSE-test, and RAVA meter/index are described. An exception to the previous models is Agency modality model, in which emphasis is the agency of elderly person. The Basis is on person’s own motivation to act. In order to cope the person needs to know how to what he can or must do. Essential in assessment is that the evaluating nurse knows the person. Evaluating situation might be confusing and scary, so the aim is that elderly people are evaluated by their primary nurse. Preventive house calls are important to anticipate the changes in elderly person’s functionality. During the visits preventive plans about possible needs for medical instruments or services are assessed. The safeties of the apartment or other needs for alteration are checked. Based on previous studies preventive house calls have proved promising way to maintain elderly people health and ability to function. Ability to function is changing constantly. In this case also the services for the person must be increased, decreased or combined in relation of person’s abilities. Daily functioning at home is increased when their needs for help is assessed and help or service can be brought early enough. Relatives are the most important resource for elderly people to cope at home. Value of home is very important also for aging population. In the future there should also be paid more attention to development of elderly people’s leisure time services. Important resources are volunteers, who are not utilized enough

Nuorten aikuisten masennuspotilaiden arjessa selviytyminen : järjestöt apuna

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Turun mielenterveysyhdistys ITU ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton sisäisen Turun neuvontayksikön, Tietopalvelu Propellin työntekijöille tehtyjen haastattelujen perusteella miten potilasjärjestöt tukevat masentuneen nuoren aikuisen arjessa selviytymistä, pystyvätkö potilasjärjestöt ehkäisemään masentuneen nuoren aikuisen syrjäytymistä sekä selvittää, millaista on terveydenhuollon ja potilasjärjestöjen yhteistyö. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esille kolmannen sektorin tärkeä rooli nuorten aikuisten masennusten hoidossa. Haastattelumuotona on käytetty teemahaastattelua, jossa kysymykset rakentuvat tutkimusongelmista ja viitekehyksestä muodostettujen teemojen ympärille. Haastateltavina oli kaksi työntekijää ITU ry:stä ja yksi työntekijä Tietopalvelu Propellista, joista kaikilla on jokin sosiaali- ja terveysalan koulutus. Työmme on osa Turun ammattikorkeakoulun ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen Ihmisen hyväksi- yhteistyöhanketta. Haastateltavat kuvailivat masentuneiden nuorten aikuisten arjen ongelmakohdiksi muun muassa vuorokausirytmin sekoittumisen, sosiaalisen piirin kaventumisen ja kotiin vetäytymisen, jotka liittyvät myös vahvasti riskiin syrjäytyä. Potilasjärjestöt tarjoavat monipuolisesti palveluita, joista asiakas voi saada tukea näihin ongelmiin. Terveydenhuollolla ja potilasjärjestöillä on jo olemassa monipuolista yhteistyötä. Haastateltavat olivat kuitenkin yksimielisiä siitä, että yhteistyötä tulisi vielä kehittää, ja kolmannella sektorilla tulisi työskennellä enemmän terveydenalan ammattilaisia. Taloudellisen tilanteen ollessa huono ja hoitoonpääsyn pitkittyessä tulisi kolmannen sektorin toiminta nähdä yhä arvokkaampana osana nuorten aikuisten masennuksen hoitoa.The purpose of this study is to determine how patient organizations can support depressed young adult’s coping in everyday life and how does the activities of patient organizations reflect in depressed young adults’ social exclusion from the perspective of the patient organizations employees. It also studies the co-operation of Finnish health care and patient organizations. The aim of this study is to present the important role of the third sector in in the treatment of depression among young adults. We used theme-interviews as a tool to gather information. In theme-interview, the questions are based on research problems and themes created around the framework. Our interviewees were two employees of the mental health organization called ITU Association and one employee from the information service Propelli. All employees had social- and health care education. Our work is part of the Turku University of Applied Sciences’ and social and health care organizations’ Ihmisen hyväksi –project. Based on interviews, the workers described the mixing of circadian rhythm, narrowing of the social circle and isolation to be the main problems of depressed young adults’ everyday life. These problems affiliate with the risk of social exclusion. Patient organizations provide a wide range of services from discussion groups to work activities, and these activities help customers to create social relations and get content in their everyday life. Finnish health care and patient organizations already have diverse co-operation, through which the target groups of patient organizations get information of organizations services. All of the interviewees, however, agreed that co-operation should be developed, and that more health care professionals should work in the patient organizations. Because of the economic situation being weak and the access to treatment prolonged, should the services of the third sector be seen as more valuable part in the treatment of the depressed young adults

Sairaalasta kotiutuminen - Ikääntyneen kotona selviytyminen sairaalajakson jälkeen

Sairaalasta kotiutuminen – Ikääntyneen kotona selviytyminen sairaalajakson jälkeen Sairaalasta kotiutuminen on ikääntyneen elämässä stressaava, kriittinen ja pelottavakin tilanne. Ikääntynyt tarvitsee tukea eri tahoilta selviytyäkseen kotiutusvaiheen yli. Onnistunut kotiutuminen sairaalahoidon jälkeen on riippuvainen sekä saadusta avusta että ohjauksesta, mutta myös ikääntyneen omista voimavaroista. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää mitkä asiat tukevat ikääntyneen kotona selviytymistä sairaalajakson jälkeen. Tutkimuksen tekemisessä käytettiin kotimaisia ja kansainvälisiä julkaisuja aiheesta ja näistä etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tiedonhaku suoritettiin suomen- ja englanninkielisillä hakusanoilla helmikuussa 2016 Medic-, Melinda- ja EBSCOhost-tietokannoista. Lisäksi tutkimuksia etsittiin manuaalisella haulla sopivan aineiston lähdeluetteloista. Katsaukseen valittiin kuusi suomenkielistä ja neljä englanninkielistä sisäänottokriteerit täyttävää julkaisua. Aineisto analysoitiin sisällönerittelyllä. Katsauksen tulosten mukaan onnistunutta kotiutumista edistävät eri tahoilta saatu konkreettinen apu ja tuki, laadukas ohjaus ja hoito, ikääntyneen psyykkiset ja fyysiset voimavarat sekä ympäristötekijät. Kotona selviytymistä vaikeuttivat ikääntyneen heikko toimintakyky, epävarmuus ja passiivisuus sekä puutteelliset asuinolosuhteet ja riittämätön apu. Hoitajien antamalla ohjauksella, tiedottamisella ja ikääntyneen ottamisella mukaan kotiutuksen suunnitteluun, voidaan merkittävästi vaikuttaa kotiutumisen onnistumiseen. Aiheesta kaivataan tuoretta ikääntyneiden, heidän omaistensa ja kotihoidon työntekijöiden haastatteluihin pohjautuvaa tutkimustietoa. Asiasanat: kotiutuminen, kotona selviytyminen, vanhus, ikääntynyt, sairaalaHow to help the elderly cope with the return home after discharge from a hospital The returning home from the hospital can be stressful, critical and even a frightening situation in an elderly person's life. They need support from various sources to manage over the discharging period. Successful returning home is dependent on both the received help and instruction as well as the elderly person's own resources. The purpose of this literature review was to examine the issues that support coping at home after discharge from hospital. Both domestic and international publications were used in the study to answer the research questions. The information retrieval was performed with Finnish and English terms in February 2016. The used databases were Medic, Melinda and EBSCOhost. In addition, suitable material was also manually searched for. Six Finnish and four English publications that fulfilled the intake criterion were chosen to the study. The material was analyzed on a contents specification. According to the results, successful returning home is promoted by concrete help and support that has been received from different sources, by high-quality instruction and care, an elderly person’s mental and physical resources and environmental factors. The difficulties in coping at home were a weak ability to function, uncertainty and passiveness of the elderly person and an inadequate home environment and insufficient help. The success of returning home can increase significantly with instructions given by the nurses, informing and guiding an elderly person through the discharge planning. Suggested further research would be to do an interview study with the elderly, their close relatives or the home care. Keywords: discharging, coping, old person, elderly, hospita

Haavahoidon kirjaamisen kehittäminen kahdella terveyskeskuksen vuodeosastolla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa haavahoidon ja haavahoidon kirjaamisen kehittämiseksi. Tavoitteena oli hoitotyön kirjaamisesta selvittää, minkä verran FinnCC-luokituksen kudoseheyskomponenttia käytetään kuvaamaan hoidon tarvetta, hoitotyön toimintoja ja arviointia. Opinnäytetyö toteutettiin kahdella Itä-Savon sairaanhoitopiirin vuodeosastolla. Kohdejoukkona olivat osastojen kaikki potilaat, joista tutkimukseen otettiin potilaat, joilla oli seurantaviikkojen aikana kirjauksia kudoseheyskomponentin yhteydessä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista lähestymistapaa. Aineisto koostui seurantaviikkojen kirjausten määrästä sekä kirjausten kuvailevista teksteistä, joita käytettiin selventämään, miten potilasasiakirjoihin kirjattuihin hoitotyön tarpeisiin oli toimintoluokitusta käyttämällä vastattu. Lisäksi tarkasteltiin kuvailevan tekstin sisältöä suhteessa hyvän haavanhoidon kirjaamisesta annettuihin kriteereihin. Aineisto saatiin Effica-tilastokuutiosta, ja kuvailevat tekstit tulostettiin potilastietojärjestelmästä. Ensimmäisen seurantajakson jälkeen pidetyillä osastotunneilla esiteltiin tulokset ja kartoitettiin yhdessä henkilökunnan kanssa kirjaamisen kehittämiskohteet. Molemmat osastot valitsivat kehittämiskohteiksi kirjaamisen oikean otsikoinnin, hoidon tarveluokituksen käytön lisäämisen sekä toteutetun hoidon arvioinnin tehostamisen. Toisen seurantajakson tulokset esitettiin osastotunneilla. Hoitotyön tarveluokituksen käyttö lisääntyi molemmilla osastoilla. Kudoseheyskomponenttia käytettiin enemmän kuvaamaan pelkästään kyseisen komponentin yhteyteen kuuluvaa hoitotyön tarvetta. Luokituksen oikea käyttö parani siten, että tarveluokituksessa hoitotyön tarvealueet kirjattiin kukin oman sille tarkoitetun komponentin yhteyteen. Arviointia kirjattiin selkeästi enemmän. Opinnäytetyöstä saatua tietoa voidaan käyttää haavanhoidon kehittämisessä ja hoitotyön kirjaamisen kehittämisessä muiden komponenttien osalta.The purpose of bachelor’s thesis was to produce information to the development of wound care and documentation. The objective was to solve how much the skin integrity component was used to designate a care, nursing core activities and evaluation. Bachelor’s thesis was carrying through in two hospital wards. Subject was departments all patients, which were established on the basis of the study, patients who had documentation skin in integrity component. Method was used both quantitative and qualitative approach. Material consisted of the number of documentations and descriptive texts, which were used to clarify how the nursing diagnosis and nursing interventions was using. In addition to the descriptive text content in relation to the recognition of good wound care criteria. The material was obtained from patient information system. Both wards chose three things to develop: logging right caption, use more the classification of nursing diagnosis and evaluation of treatment. The classification of nursing core use increased in both departments. The skin in integrity component was used more to describe only the information which includes in it. The classification of correct use improved in such a way that in nursing diagnosis classification was referred to in the respective component. Information of the bachelor’s thesis can be used in the development of wound care and in the development of other components for logging

Selviytyminen psykiatrisen sairaalahoitojakson jälkeen : Mielenterveyskuntoutujan näkökulma

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää avohoidon palveluja käyttävien mielenterveyskuntoutujien selviytymiskeinoja psykiatrisen sairaalahoitojakson jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa tilaajaorganisaatiolle heidän asiakaskuntansa tarpeista ja tyytyväisyydestä, jotta he voisivat kehittää palveluitaan. Teoreettinen viitekehys käsittelee mielenterveyden häiriötä, mielenterveyttä sekä psykiatrista hoitoa. Tutkimusotteeltaan työ oli kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli seitsemän avointa ja kolme strukturoitua kysymystä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Vaasan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n Kalliokodissa asuvat mielenterveyskuntoutujat, jotka olivat aiemmin olleet psykiatrisella sairaalahoitojaksolla. Kerätty tutkimusaineisto analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimuksella selvitettiin, millaiset asiat auttavat mielenterveyskuntoutujia selviytymään arjessa. Esille nousivat erityisesti arjen rutiinit sekä palveluista saatu tuki. Lisäksi moni koki liikunnan, harrastusten sekä sosiaalisten tekijöiden vaikuttavan positiivisesti arjessa selviytymiseen. Tutkimuksella selvitettiin, myös millaiseksi kohderyhmäläiset kokivat Vaasan alueen psykiatristen avohoidon palveluiden laadun ja saatavuuden, sekä mitä mahdollista kehitettävää palveluissa heidän mielestään oli. Psykiatrisista palveluista saatu informaatio oli suurimman osan mielestä riittävää ja palveluiden tarjontaan oltiin tyytyväisiä. Kehitysideoina esille nousivat etenkin koulutus-, työ- sekä harrastetoiminnan lisääminen.The purpose of this bachelor’s thesis was to find out which coping methods mental health rehabilitees, that use outpatient services, have to manage after psychiatric hospitalization periods. The aim of this study was to create information for the client organization about the needs and satisfaction of their clientele so that they could develop their service. The theoretical framework deals with mental health disorder, mental health and psychiatric care. The research method of this study was qualitative. The data of this study was gathered with a questionnaire including seven open-ended and three structured questions. The target group of this study were mental health rehabilitees who had been in psychiatric hospitalization period, and at the time of the study were living in Kalliokoti of Social Psychiatric Association of Vaasa. The gathered data was analyzed by using inductive content analysis. This study examined what kind of things help mental health rehabilitees to cope in their daily life. Things that especially stood out were daily routines and the support which they received from services. Moreover, many of them felt that exercise, hobbies and social factors have an influence on coping in daily life. The study also examined how the target group felt the state and availability of psychiatric outpatient services in Vaasa region, and also what things they thought can possibly be developed. The information received from psychiatric outpatient services was adequate due to most persons of the target group and they were also satisfied with the selection of services. The development ideas which especially stood out were increasing of education and working possibilities as well as increasing hobby activities