"Enää me ei olla täällä Suomessakaan maailman laidalla..." : Hoitajien kokemuksia monikulttuurisesta perhehoitotyöstä

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia monikulttuurisesta perhehoitotyöstä lastenosastolla ja lastentautien poliklinikalla. Työn tarkoituksena oli edesauttaa monikulttuurisen hoitotyön kehittämistä lastenosastoilla. Aihe opinnäytetyölle saatiin Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastolta. Tutkimuksessa selvitettiin, miten hoitajat kokevat eri kulttuurista tulevien perheiden kohtaamisen. Aiheen ajankohtaisuus on noussut esiin sekä lähteissä että työelämän puolella. Tämän laadullisen tutkimuksen tiedonkeruumenetelminä käytettiin avointa, strukturoimatonta kyselyä ja teemahaastattelua. Kysely toteutettiin lastenosastolla osastotunnin aikana ja vastaukset saatiin yhdeksältä sairaanhoitajalta. Myöhemmin kyselyyn vastasi vielä kaksi lastentautien poliklinikan työntekijää. Teemahaastattelun aihealueet nousivat esiin avoimen kyselyn tuloksista. Asenteet tutkimukseen osallistuvilla hoitajilla olivat avoimet ja kiinnostuneet ja yleinen suhtautuminen monikulttuurisiin perheisiin oli positiivinen. Negatiivisia asenteita oli enemmän avoimeen kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Tuloksissa nousi esiin tulkkipalvelujen tärkeys ja kommunikointiongelmat ilman yhteistä kieltä. Perheenjäsenten käyttäminen tulkkeina oli yleistä. Hoitajien henkilökohtaiset valmiudet eri kulttuurien kohtaamiseen olivat hyvät, mutta koulutusta aiheeseen liittyen vastaajat eivät juuri olleet saaneet. Vastaajat toivoivat lisätietoa eri kulttuurien pääpiirteistä. Eri kulttuurien loukkaaminen tahattomasti tiedon puutteen vuoksi tuli ilmi huolena vastaajien keskuudessa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia eri kulttuurista tulevien perheiden kokemuksia saamastaan hoidosta lastenosastolla.The objective of this bachelor’s thesis was to canvass the experiences of multicultural family nursing of the nursing staff working in pediatric ward and pediatric policlinic. The purpose of this thesis was to assist the development of multicultural nursing in pediatric wards. The subject of this bachelor’s thesis was found from the pediatric ward of Central Finland Central Hospital. It was explicated in this study, how nurses experience the encounter of families hailing from another culture. The topicality of this subject has emerged in the sources and in the working life. The data acquisition methods of this qualitative research were an open, unstructured questionnaire and a focused interview. The questionnaire was executed during a weekly ward meeting and nine nurses answered. Later, two workers from the pediatric policlinic answered the questionnaire. The topics of the focused interview hailed from the results of the open questionnaire. The attitudes of the nurses participating in the research were open and interested, and the general slant towards multicultural families was positive. Negative attitudes were more common among those participating in the open questionnaire. Communication problems resulting from the lack of a shared language and the importance of interpretation services emerged from the results. The use of family members as interpreters was common. The personal readiness of the nurses to encounter different cultures was good, but they have received little training for this. The respondents wished for more information on the main features of different cultures. Insulting different cultures unintentionally due to lack of knowledge was an emerging concern among the respondents. In future it would be interesting to study the experiences families from different cultures have of the nursing they have received in the pediatric ward

Vuorovaikutus osana kulttuurista kompetenssia hoitotyössä : kyselylomake

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kyselylomake, jolla jatkossa voidaan mitata hoitohenkilökunnan kulttuurista kompetenssia. Tarkastelimme aihetta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työmme on osa LOG-sote hanketta ja työmme avulla edistämme hankkeen toimintaa. Hankkeen tavoite on tutkia miten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää osana kotouttamispolitiikkaa, ammatillista koulutusta ja palveluja. Hanke toimii vuosina 2007-2011. Työmme pohjana toimi Papadopouloksen, Tilkin ja Taylorin (2006) kulttuurisen kompetenssin malli. Mallin mukaan kulttuurien kompetenssi on prosessi. Se koostuu neljästä osa-alueesta; tietoisuudesta, tiedosta, sensitiivisyydestä ja kompetenssista. Käytimme työssä viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuja tutkimuksia ja kirjoja joiden pohjalta nousivat esiin seitsemän aihealuetta koskien vuorovaikutusta. Näitä aihealueita ovat mm. yhteisen kielen puuttuminen, erilaiset kulttuuriset taustat ja uskonnot sekä hoitajien aiemmat kokemukset ja asenteet. Myöskin hoitajien saama koulutus, omaisten vaikutus hoitotyön toteutumiseen sekä erilaiset sukupuoli-, terveys-, ja sairauskäsitykset nousivat voimakkaasti esille tutkimuksissa. Näiden aihealueiden pohjalta teimme kyselylomakkeen väittämät. Kyselylomake koostuu viidestä esitietokysymyksestä ja neljästäkymmenestä väittämästä. Kyselylomake on neljän sivun mittainen ja sen vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Kysymyslomake esitestattiin kuudella satunnaisella sairaanhoitajalla.The objective of this study was to create a questionnaire which measures cultural competence in nursing. The topic was approached from the point of view of interaction. This study was part of the LOG-Sote project. The aim of the project is to study how to advance health and well being of the immigrant as part of the social integration, professional education and services. The project works in the years 2007-2011. The study is based on the Papadopoulos, Tilki and Taylor model (2006) of Developing Cultural Competence. According to the model, cultural competence is a process. It consists of four divisions: awareness, knowledge, sensitivity and competence. Data of this study were gathered by studies and literature puplished in the recent ten years. Seven subjects conserning interaction were risen from the theory. These subjects were inter alia language barriers, different cultural backrounds and religions, nurses previous experiences and attitudes. The claims of the questionnaire was formed by the seven subjects. The questionnaire consists of five prequestions and forty claims. The extent of the quostionnaire is four pages. Answering to the claims takes approximately ten minutes. The questionnaire was tested by six random registered nurses

Venäläisten palkkaaminen kuljetusalalle: Mitä haasteita suomalainen yrittäjä kohtaa?

Opinnäytetyössä käsitellään venäläisten Suomeen työllistymiseen liittyviä haasteita. Aihe on rajattu koskemaan kuljetusalaa ja näkökulmana pidetään suomalaisia yrittäjiä. Tutkimukseen haasteet ovat valikoituneet lähdekirjallisuuden ja kerättyjen haastattelujen perusteella, joten ne ovat ajankohtaisia suomalaisille työnantajille. Työ on tehty käyttäen kvalitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistoa hankittiin lukemalla lähdekirjallisuutta aiheesta ja tekemällä kuusi haastattelua. Haastattelut ovat puolistrukturoituja, ja kaikille yhteistä on haastattelun teeman pysyminen samana. Kolme haastattelua on asiantuntijalausuntoja ja ne löytyvät litteroituna liitteistä. Toiset kolme haastattelua on suomalaisten kuljetusyrityksien antamia. Kaikista haastatteluista sai arvokasta käytännön tietoa empiriaosaan. Teoriaosan alussa on esitelty venäläisiä työntekijöitä Suomessa. Kappaleesta kaksi löytyy myös haasteita, siinä on käsitelty esimerkiksi venäläisen työvoiman löytymistä ja rekrytointia. Kappale kolme perustuu suomalaisen ja venäläisen työvoiman kulttuurieroihin, joihin jokainen venäläistä työvoimaa palkkaava törmää. Kappaleet neljä ja viisi paneutuvat oleskelulupa-asioihin ensiksi yleisellä tasolla ja sitten työntekijän oleskelulupaan, joka on pakollinen Suomeen ansiotyöhön tulevalle venäläiselle. Haastattelujen purku ja tulokset esitellään kappaleessa kuusi. Työn tavoitteena oli saada ajankohtaista informaatiota suomalaisille työnantajille samaan pakettiin. Opinnäytetyössä on pidetty tärkeänä käytännönläheisyyttä, joten empiriaosan tuoma tieto valikoi teoriaosaan tulevia aiheita. Työn tuloksista voi poimia esille niitä haasteita ja ratkaisuja, joita suomalaiset kuljetusalalla ovat kohdanneet. Tuloksista voidaan päätellä venäläisen työvoiman tarpeellisuus alalla sekä kuinka positiivinen ilmiö venäläiset kuljetusalalla ovat. He ovat suomalaiselle yrittäjälle kilpailuvaltti, sillä kuljetusala Suomessa on erittäin kilpailuherkkä.This thesis work is about the challenges which Russian labour faces in Finland. The topic is restricted in the field of transport and the point of view is Finnish employers. The challenges of the thesis are based on literature and interviews. There were six interviews which three were for the specialists. Those interviews can be found enclosed. At the beginning of the theory part has been told about Russian labour in Finland. In chapter two it is possible to observe challenges for example in finding and recruiting Russian labour. Chapter three is based on cultural differences between Finnish and Russian labour. Because the permit of residence is binding for Russian employees in Finland so chapters four and five are focusing on details concerning about the permit of residence. The results of the thesis are presented in chapter six. The aim of the thesis was to get information for the Finnish employers. The thesis deals with different challenges and gives answers to those challenges. By studying the results of the thesis you can tell how important Russian labour is in Finnish field of transport and how positive appearance the employees have. Finnish entrepreneurs can admit that the Russian labour is their competitive asset in the field of transport

Ulkomaisen työvoiman käytön riskejä rakennusteollisuudessa

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehityshanke. Opinnäytetyön tarkoituksena on luoda kokonaan puuttuva riskikortti ja tarkistuslista aiheesta ulkomaisen työvoiman käytön riskejä rakennusteollisuudessa. Työ on toiminnallinen opinnäytetyö, sillä tilaus työlle on tullut työelämästä ja se tehdään työelämän tarpeita mukaillen. Työn tilaajana on PK-RH-foorumi, joka on wwwsivujensa muodossa erikoistunut pienten- ja keskisuurten yritysten riskienhallinnan kehittämiseen. Työssä käsitellään alan keskeistä tilannetta ulkomaisen työvoiman käytön osalta sekä tulevaisuudenennusteita. Ulkomaisen työvoiman määrä on viimeisessä viidessä vuodessa kaksinkertaistunut ja varovaistenkin arvioiden mukaan se tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa. Suurten ikäluokkien eläköityminen luo tarpeen ulkomaiselle työvoimalle myös tulevaisuudessa. Harmaa talous ja muut ulkomaiseen työvoimaan usein liitetyt epäkohdat muodostavat riskejä työmaille, joita tässä työssä kartoitetaan. Työn lopputuotoksena muodostuneen riskikortin avulla yritykset pystyvät hallitsemaan ja tunnistamaan näitä riskejä paremmin. Tarkastuskortit selvittävät yrityksille käytännön tasolla, mitä asioita tulee huomioida toimittaessa joko ulkomaisten yritysten tai yksittäisten ulkomaisten työntekijöiden kanssa. Opinnäytetyöstä löytyy myös uusien lakimuutosten perehdytys(tilaajavastuulaki sekä käännetty ALV). Johtopäätöksinä mainitsen muun muassa alan suuren valvonnan puutteen. Haastattelujen perusteella niin kotimaiset kuin ulkomaiset työntekijät ja yritykset käyttävät valvonnan puutetta suuresti hyväkseen. Jyrkkien arvioiden mukaan 30 000:sta Suomessa työskentelevästä ulkomaisesta työntekijästä vain murto-osa maksaa veroja Suomeen.The idea for this functional thesis arises from actual working life. This thesis was commissioned by PK-RH-Forum, and it was completed in order to develop the Forum’s processes. The main purpose of the thesis was to produce a yet missing risk assessment card and a check list for the use of PK-RH’s customers. This thesis is functional due to the actual needs of the organization. PK-RH-Forum is a risk assessment- forum for small and medium sized construction companies. They work mainly trough their website. This thesis reviews the current situation concerning foreign labor and discusses the future of foreign labor working on Finnish building sites. In the past five years the number of foreign employees in Finland has doubled. Even the most careful estimates predict the number will only increase further in the future. Also, as the baby boom generations retire, a further number of positions will need to be filled with new employees. The black economy and other drawbacks associated with foreign labor create risks to construction yards and this thesis will map those risks. With the risk assessment card, created as the result of the thesis, companies will be able to recognize and control these risks. The attached checklist will help companies to observe the process of recruiting foreign employees or subcontractors by decreasing he risks involved. The thesis also includes a short introduction to the new laws concerning the issue (Act on the contractor’s obligations and liability when work is contracted out and reverse charge of value added tax). The conclusions mention the huge problem of the lack of control in the industry. Based on the conducted interviews, the domestic and international companies seem to take advantage of this lack of control. By even the strictest of estimates, only a few hundred of the 30 000 foreigners working in Finland pay Finnish taxes

Kulttuurierojen vaikutus mainonnassa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kulttuurien välisiä eroja mainonnassa, ja koota niiden pohjalta konkreettinen opas. Työ tehtiin toimeksiantona Porvoon Seudun Uusyrityskeskukselle. Oppaan tarkoituksena on olla apuna niille toimeksiantoyrityksen asiakkaille, jotka suunnittelevat kansainvälistä mainontaa. Työ rajattiin käsittelemään muutamia Porvoon Seudun Uusyrityskeskuksen asiakkaiden suosimia kohdemaita; Iso-Britanniaa, Itävaltaa, Norjaa, Puolaa, Ruotsia, Saksaa, Sveitsiä sekä Unkaria. Itse oppaan kokoamisen kannalta oli olennaista, että tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella menetelmällä, sillä työ perustuu aiempiin tutkimuksiin sekä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Teoriaosuus rakentuu kolmesta työn kannalta olennaisesta teemasta, kulttuurista, kansainvälisestä mainonnasta, sekä yrityksen kansainvälistymisestä. Se käsittelee tutkimuksen kannalta keskeisimpiä aiheita ja perusasioita niin yrityksen kansainvälistymisestä, kulttuurista kuin mainonnastakin sekä selventää olennaisimpia käsitteitä, joiden avulla lukijan on helpompi ymmärtää tutkimus kokonaisuudessaan. Kulttuurierojen vaikutus vientimainonnassa on erittäin suuri. Tutustumalla kohdemaan kulttuuriin voidaan välttyä väärinymmärryksiltä, jotka useimmiten johtuvat puutteellisesta tai virheellisestä viestinnästä ja jotka pahimmassa tapauksessa saattavat johtaa yhteistyön katkeamiseen. Kohdemaasta riippuen vientimainonnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. värien ja symbolien käyttöön joiden merkitykset saattavat vaihdella kulttuurikohtaisesti. Joidenkin värien tai symbolien käyttö tietyissä yhteyksissä saattaa herättää paheksuntaa tai aiheuttaa epämiellyttäviä mielleyhtymiä tiettyjen kulttuurien edustajissa.The purpose of this thesis was to find out how cultural differences affect advertising internationally, and to create a guide based on this information. This thesis was commissioned by Porvoon Seudun Uusyrityskeskus ry. The guide was made to help those customers of the commissioning company who are planning to advertise abroad. The study concentrates on some of the countries which are popular among the customers of Porvoon Seudun Uusyrityskeskus: the United Kingdom, Austria, Norway, Poland, Sweden, Germany, Switzerland and Hungary. It was relevant for the guide that this study was done using a qualitative research method, because it is based on earlier studies and literature related to the subject. The theoretical part consists of three relevant themes, i.e. internationalisation of a company, culture and international advertising. It handles the most important topics and some basic concepts relating to internationalisation of a company, culture and advertising so that it is easier for the reader to understand the study completely. The impact of cultural differences in international advertising is crucial. The only way to avoid misunderstandings is by getting to know the culture of the target country. These misunderstandings usually come from lacking or incorrect communication and they can even be the reason why some international co-operations come to an end. Depending on the country, it is very important to pay attention to the use of colours and symbols in advertising, because the meanings of colours and symbols can be different in other cultures. The use of some colours or symbols in a wrong context can cause disapproval and negative reactions among the consumers

Venäläistaustaisten asiakkaiden ohjaaminen äitiys- ja lastenneuvolassa terveydenhoitajien kokemana

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajien kokemuksia venäläistaustaisten asiakkaiden ohjauksesta. Tavoitteena oli, että opinnäytetyö olisi hyödynnettävissä kohdattaessa venäläistaustaisia asiakkaita neuvolatyössä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Haastatteluun osallistui Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin äitiys-ja lastenneuvoloista kuusi terveydenhoitajaa, joiden asiakkaina on venäläistaustaisia asiakkaita. Aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluna ryhmätilanteena. Teemahaastattelu nauhoitettiin ja tämän jälkeen aineisto litteroitiin sekä analysoitiin induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen. Teemahaastattelu toteutettiin tammikuussa 2015 Lappeenrannan keskustan hyvinvointineuvolassa. Keskeisimmiksi tuloksiksi nousivat ajankäyttöön liittyvät asiat, kielitaito ja kulttuurierot. Myös Venäjän erilainen hoitokulttuuri sekä venäjänkielisten jaettavien materiaalien puute nousivat haasteiksi. Terveydenhoitajat toivat esille ohjaamiseen liittyviä tekijöitä. Tärkeää on totuudenmukaisen tiedon antaminen perusteluineen ja selkeä ohjaus. Terveydenhoitajan henkilökohtaisilla ominaisuuksilla on myös merkitystä, etenkin luottamuksen syntymisessä. Ohjaukseen voivat vaikuttaa myös kasvatukseen liittyvät asiat ja eroava sairaus- ja terveyskäsitys sekä kulttuurierot. Johtopäätöksinä voidaan pitää sitä, että käynnit vaativat aikaa asioiden läpikäymiseen ja luottamukselliseen asiakassuhteessa täytyy panostaa. Selvää on, että Etelä-Karjalan alueella työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset hyötyisivät myös venäjän kielen osaamisesta. Jatkotutkimuksena voisi olla mielenkiintoista selvittää ohjaukseen liittyviä asioita myös muiden maahanmuuttajaryhmien kohdalla.The purpose of this thesis was to describe health nurses’ experiences on guiding clients with a Russian backround in maternity- and postnatal clinics. The aim of this thesis was for the public health nurses to be able to use that information in their work. The thesis was qualitative. The target group was six public health nurses from South Karelia Social and Health Care District. These nurses work in pre- and postnatal clinics and meet clients with Russian backround in their work. The data was collected with theme interviews. All six public health nurses were interviewed at the same time. The theme interview was recorded and transcribed. After that the data was analyzed using an inductive content analysis. The interviews happened in January 2015. The key results were related to the use of time, language skills and cultural differences. Other challenges were the difference in treatment cultures between Finland and Russia and the lack of Russian brochures. The results showed that it is important to provide correct information and clear guidance. Public health nurses also stressed the importance of the creation of the trust. It can be concluded that the customer meetings take time. In addition, it is important to concentrate on building the confidence and trust between the client and the nurse. Health care professionals who work in the South-Karelian region would also benefit from Russian language skills. In future, further study could focus on guidance for other immigrant groups

Kulttuurierojen vaikutus monikulttuurisen projektitiimin ohjaukseen : Case ProjektipajaTM Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö

Kehittämishankkeessa pyritään antamaan vastauksia joihinkin kansainvälisiä opiskelijoita ohjaavien opettajien mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Työssä tarkastellaan kansainvälisten opiskelijoiden ohjausta kulttuurienvälisten eroavaisuuksien näkökulmasta nimenomaan projektityyppisessä lyhytaikaisessa työskentelyssä ja pohditaan sitä millaisia tekijöitä opettajan tulisi omassa toiminnassaan ottaa huomioon monikulttuurista ryhmää ohjatessaan. Työn tarkoituksena on muodostaa sekä teoreettista pohjaa että käytännön kokemuksia yhdistämällä toimintasuosituksia, jota opettaja voisi työssään monikulttuurista projektitiimiä ohjatessaan hyödyntää. Työssä tarkastellaan ensin mitä projektityyppisellä työskentelyllä tarkoitetaan ja millaisia erityispiirteitä siihen liittyy sekä projektioppimisen ja – ohjauksen periaatteita. Tämän jälkeen tarkastellaan monikulttuurisen tiimin ohjaukseen liittyviä periaatteita ja opetuskulttuureiden erilaisuutta sekä kansallisten kulttuurien eroavaisuuksia. Työn empiirinen osuus on toteutettu sekä projektityöskentelyyn osallistuneita opettajia että opiskelijoita haastattelemalla. Muodostettujen toimintasuositusten tarkoituksena on jatkossa helpottaa opettajan työskentelyä kansainvälisten opiskelijoiden ohjaamisessa sekä saada ohjaustilanteesta myös opiskelijoiden kannalta mahdollisimman positiivinen kokemus

”En ole monikulttuurinen, olen suomalainen” : päiväkodin henkilöstön kokemuksia monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta

Opinnäytetyömme keskittyy monikulttuuriseen varhaiskasvatukseen, ja sen haasteisiin. Työssämme pyrimme tuomaan esiin niitä moninaisia kysymyksiä, joita varhaiskasvatuksen ammattilaiset joutuvat päivittäin kohtaamaan monikulttuurisessa varhaiskasvatustyössä. Opinnäytetyömme keskeiset tutkimuskysymykset olivat: Mitä ongelmia päiväkodin henkilöstö on kohdannut arkisessa päiväkotityössä maahanmuuttajataustaisten lasten sekä heidän vanhempiensa kohtaamisissa? Minkälaisia välineitä tai kompetenssia tarvitaan monikulttuurisessa päiväkotiarjessa ja varhaiskasvatuksessa? Mitä mahdollisia muutos- ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmään tarvitaan maahanmuuttajaperheiden kohtaamisissa? Opinnäytetyömme tehtiin Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeksiannosta aktiivisen yhteiskunnallisen maahanmuuttokeskustelun ilmapiirissä, ja siitä kummunneesta tarpeesta saada tietoa monikulttuurisuudesta, interkulttuurisesta kompetenssista ja niiden haasteista varhaiskasvatuksen ja arkisen päiväkotityön konteksteissa. Opinnäytetyössämme tarkastelimme suuren helsinkiläisen päiväkodin henkilöstön kokemuksia monikulttuurisesta varhaiskasvatuksesta. Tuloksiemme mukaan, tarkastelemamme päiväkodin henkilöstön jäsenet ovat monikulttuurisen varhaiskasvatuksen kokeneita ammattilaisia, ja näin ollen heillä on ammatillisesti paljon jaettavaa tietotaitoa ja kokemusta jota voisi, ja tulisi hyödyntää kehitettäessä monikulttuurista varhaiskasvatusta Suomessa. Teoriaviitekehyksenämme käytimme Milton Bennettin mallia kulttuurisen osaamisen kehittymisestä.Our thesis focused on intercultural competence in early childhood education, and its challenges. In our thesis we highlighted the various challenges and questions faced by early childhood education professionals in their everyday work in a multicultural working environment in a daycare center. Our main study questions were: What challenges or problems have they encountered in their work with multicultural children and their families? Which tools and competencies are needed in multicultural early childhood education? Are any changes needed in the social services structures when dealing with multicultural children and their families in daycare? Our thesis was conducted in co-operation with the Social Services Department of Helsinki. The thesis was produced at a time of the politically polarized domestic environment in Finnish society which questioned and scrutinized the economic, cultural and public sector implications of immigration in general during a time of global economic difficulties. In our thesis we focused on a large, Helsinki based daycare center and its staff and examined their answers to our study questions. According to our results, the daycare center and its staff in question were highly experienced professionals in multicultural early childhood education. Their intercultural competencies and vast experience in the field should be utilized in developing multicultural early childhood education in Finland. Our thesis was based on Milton Bennett´s developmental model of intercultural sensitivity

Pakko suvaita : Eurooppa harmaantuu, työmarkkinat kansainvälistyvät

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä yleisen valtio-opin pro gradu –työssä erittelen asennoitumista maahanmuuttajiin. Lähden liikkeelle Euroopan unionin rakenteilla olevasta maahanmuuttopolitiikasta. Käytän lähteinä prosessin aikana tuotettuja asiakirjoja, kuten Tampereen huippukokouksen päätösasiakirjaa ja Haagin ohjelmaa. Tekstianalyysiin pohjalta väitän, että huolimatta julkilausutusta pyrkimyksestä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden vahvistamiseen, keskeiseksi diskurssiksi nousee kautta linjan turvallisuus. Vapaus ja oikeus ovat sille alisteisia. Mutta vaikka turvallisuusdiskurssi onkin vahvoilla EU:n maahanmuuttopolitiikassa, maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen. Globaalilla tasolla uusliberalistisen markkinatalouden siivittämä globalisaatiokehitys on johtanut elintasoerojen kärjistymiseen, mikä voimistaa muuttopaineita, sillä ne ovat kiinteässä yhteydessä globaalin talouden ja kansainvälisen politiikan yleiseen kehitykseen. Koska liikkuvuutta eivät edistä niinkään vauraampien maiden houkuttelevuus kuin paineet lähtömaassa, on muuttovirtojen säänteleminen vaikeaa. Euroopan unionin alueelle ei kuitenkaan haluta mitä tahansa maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikka onkin jakautumassa mielenkiintoisella tavalla kahtia: hallitun maahanmuuton nimissä pyritään valta-osa Euroopan unionin alueelle haluavista pitämään poissa, ja samalla käydään keskinäistä kilpailua maahan kipeästi tarvittavista ulkomaalaisista osaajista. Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista. Globaalin ja alueellisen tason jälkeen siirryn tarkastelemaan ilmiötä kansallisella tasolla. Suomessa väestörakenteen muutoksen pelätään, suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, tulevan rajumpana kuin muualla Euroopassa. Siksi Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen. Hankkeen kannatus ei kuitenkaan ole kovin laajamittaista, mikä käy ilmi nettikeskustelusta, joka käytiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla helmikuun 2010 Kuukausiliitteen ilmestymisen jälkeen. Lehdessä oli haastateltu maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia. Sovellan runsaasta kolmesta sadasta mielenilmauksesta koostuvaan aineistoon luokitusta, jota Elisa Rustenbach on käyttänyt omassa laajemmassa ja tilastoaineistoon pohjaavassa tutkimuksessaan. Tutkimukseni perusteella ulkomaalaisvastaisia asenteita ruokkivat ennen kaikkea voimakkaat kulttuurierot tulokkaiden ja valtaväestön välillä. Kiinnostava on myös havainto, että rajallisia resursseja jaettaessa konfliktiherkkää aluetta on nimenomaan hyvinvointivaltion kautta tuotettujen etuuksien ja palvelujen jako. Työperäiseen maahanmuuttoon ei joko uskottu tai se ei herättänyt nimimerkeissä voimakkaita tunteita. Erikoislaatuista sen sijaan – ottaen huomioon Suomen vaatimattomat maahanmuuttoluvut – oli monien nettikeskusteluun osallistuneiden voimakas huoli siitä, että mikäli maahanmuuttajien omaa kulttuuria tuetaan, maahanmuuton ja maahanmuuttajien lisääntyessä, suomalainen elämäntapa jää heikompana häviölle ja sulautuu vieraaseen

Kulttuurierojen luomat haasteet suomalaisten yritysten integraatioissa

Tiivistelmä. Tutkimus käsittelee kulttuurin käsitettä modernista ja postmodernista näkökulmasta, vallitsevia teorioita yritysintegraatioista, sekä kulttuurierojen tutkimisen, kun ympäristönä on yritysosto tai -fuusio. Tärkeimpinä tutkimuksina tässä työssä on käytetty organisaatioympäristössä tehtyjä kulttuuritutkimuksia. Opinnäytetyö käsittelee myös johtamisen keinoja kulttuurien sulauttamiseksi. Aihe on kytköksissä kasvaneeseen yritysostojen määrään ja kulttuurin näkökulma voi olla yksi syy epäonnistuneisiin integraatioihin. Tämä työ käsittelee sitä, miksi yritys haluaa kasvaa integraatioilla, mitä haasteita ne sisältävät, sekä millaisia vaikutuksia kulttuureilla on. Työssä keskeisimpänä kulttuurinäkemyksenä on kansallisen kulttuurin näkökulma, vaikka keskustelussa on otettu huomioon organisaatiokulttuurin näkökulma, sekä identiteettikäsitys