Competence-Based Pharmacy Education in the University of Helsinki

In order to meet the expectations to act as an expert in the health care profession, it is of utmost importance that pharmacy education creates knowledge and skills needed in today’s working life. Thus, the planning of the curriculum should be based on relevant and up-to-date learning outcomes. In the University of Helsinki, a university wide curriculum reform called ‘the Big Wheel’ was launched in 2015. After the reform, the basic degrees of the university are two-cycle (Bachelor–Master) and competence-based, where the learning outcomes form a solid basis for the curriculum goals and implementation. In the Faculty of Pharmacy, this curriculum reform was conducted in two phases during 2012–2016. The construction of the curriculum was based on the most relevant learning outcomes concerning working life via high quality first (Bachelor of Science in Pharmacy) and second (Master of Science in Pharmacy) cycle degree programs. The reform was kicked off by interviewing all the relevant stakeholders: students, teachers, and pharmacists/experts in all the working life sectors of pharmacy. Based on these interviews, the intended learning outcomes of the Pharmacy degree programs were defined including both subject/contents-related and generic skills. The curriculum design was based on the principles of constructive alignment and new structures and methods were applied in order to foster the implementation of the learning outcomes. During the process, it became evident that a competence-based curriculum can be created only in close co-operation with the stakeholders, including teachers and students. Well-structured and facilitated co-operation amongst the teachers enabled the development of many new and innovative teaching practices. The European Union funded PHAR-QA project provided, at the same time, a highly relevant framework to compare the curriculum development in Helsinki against Europe-wide definitions of competences and learning outcomes in pharmacy education.Peer reviewe

Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi : – Digitaalisen infrastruktuurin strategia 2025

Digitaalisen infrastruktuurin strategiassa määritellään Suomelle teknologianeutraalit laajakaistatavoitteet vuodeksi 2025 sekä keinot näiden saavuttamiseksi. Strategiassa on huomioitu niin elinkeinoelämän kuin kuluttajienkin tarpeet. Strategia sisältää toimenpiteitä sekä 5G:n käyttöönoton edistämiseksi että valokuiturakentamisen tukemiseksi. Lisäksi strategiassa on tunnistettu keskeisiä palveluiden ja olemassa olevan infrastruktuurin digitalisointiin liittyviä haasteita ja tietotarpeita, jotka ovat merkityksellisiä esimerkiksi automatisoituvan liikenteen kannalta. Strategia vastaa globaaleihin kehityssuuntiin, kuten lisättyyn todellisuuteen, esineiden internetiin, automaatioon, tekoälyyn ja koneiden väliseen viestintään. Laadukkaat ja toimintavarmat laajakaistaverkot muodostavat alustan näille palveluille sekä uusille innovaatioille. Strategiassa esitetyt toimenpiteet liittyvät muun muassa 5G-verkkojen rakentumiseen ja taajuuspolitiikkaan, verkkojen lupaja rakentamismenettelyjen sujuvoittamiseen, markkinoiden toimivuuden edistämiseen ja tutkimuksen ja innovaation tukemiseen

Turning Finland into the world leader in communications networks : – Digital infrastructure strategy 2025

The digital infrastructure strategy specifies Finland's technology-neutral broadband objectives for 2025 and the means by which they will be achieved. The needs of both business and consumers have been taken into consideration in the strategy. The strategy contains measures for promoting the implementation of 5G and supporting optical fibre construction. The strategy also identifies key challenges facing the digitalisation of services and existing infrastructure as well as data needs, which are crucial to, for example, automated transportation. The strategy is in line with global development trends, such as augmented reality, the Internet of Things, automation, artificial intelligence and M2M communication. High-quality and reliable communications networks pave the way for these services and new innovations. The measures proposed in the strategy involve, among other things, the construction of 5G networks and frequency policy, streamlining network permit and construction procedures, promoting market functionality, and supporting research and innovation

Finland – ett ledande land inom datakommunikationsnät : Strategi för digital infrastruktur 2025

I strategin för digital infrastruktur fastställs teknikneutrala mål för Finlands bredbandsförbindelser 2025 samt metoder för att uppnå målen. Strategin har utformats utifrån både näringslivets och konsumenternas behov. Strategin innefattar åtgärder för att främja införande av 5G-nät och byggande av fiberoptiska nät. Dessutom identifieras i strategin sådana viktiga utmaningar och informationsbehov vid digitaliseringen av tjänsterna och den befintliga infrastrukturen som är betydelsefulla till exempel med tanke på automatiserade transporter. Strategin är ett svar på globala trender som till exempel förstärkt verklighet, sakernas internet, automatisering, artificiell intelligens och maskin-till-maskin-kommunikation. Högkvalitativa och driftsäkra bredbandsnät utgör en plattform för dessa tjänster och nya innovationer. I strategin presenteras åtgärder för bland annat utbyggnaden av 5G-nät, frekvenspolitik i samband med 5G-nät, smidigare tillstånds- och byggförfarande, främjande av marknadernas funktion och stöd för forskning och innovation

Oikeus oman valokuvan suojeluun : Yksityiselämän suoja sananvapauden rajoittajana valokuvajournalismissa

Sananvapauden ja yksityiselämän suojan välinen jännite on tyypillistä kaikenlaiselle ihmisistä kertovalle valokuvajournalismille. Jännite edellyttää jatkuvaa perusoikeuspunnintaa, jonka kriteerien määrittelyssä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ollut merkittävässä asemassa. Erityistä merkitystä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut sille, kenestä julkaistut valokuvat on otettu ja osallistutaanko niiden julkaisulla yhteiskunnallisesti merkittävään keskusteluun. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on lisäksi turvannut valokuvalla välitettyjä tietoja katsoen henkilöillä olevan tietyissä yhteyksissä oikeuden oman valokuvansa suojeluun. Tämän voidaan katsoa merkitsevän eräänlaista poikkeusta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen muuten sananvapausmyönteisestä ratkaisukäytännöstä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, millainen on sananvapauden ja yksityiselämän suojan suhde valokuvajournalismissa. Toisena tutkimuskysymyksenä puolestaan on, missä tilanteissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, että henkilöllä on oikeus oman valokuvansa suojeluun. Tutkielman tarkoituksena on systematisoida oikeustilaa luoden selkeä yleiskuva valokuvan perusoikeudellisesta asemasta journalismissa. Tutkielmassa esitellään aluksi sananvapautta ja yksityiselämän suojaa erillisinä perus- ja ihmisoikeuksina. Tämän jälkeen keskitytään niiden väliseen suhteeseen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä syntyneiden punnintanormien valossa keskittyen valokuvajournalismille tyypillisimpiin tilanteisiin. Lopuksi arvioidaan oikeutta oman kuvan suojeluun erilaisissa olosuhteissa. Tutkielman tarkastelu rajataan niin sanottuun perinteiseen mediaan keskittyen erityisesti aikakausi- ja sanomalehtijulkaisuihin. Tutkielman aiheena on juuri sananvapauden ja yksityiselämän suojan suhde, joten kunniansuojaa ei tässä yhteydessä tarkastella. Vaikka tutkielmassa tarkastellaan myös valokuvan otto-olosuhteiden vaikutusta julkaisun sallittavuuteen, keskitytään tarkastelussa otetun valokuvan julkaisuun eikä kuvaamisen oikeudellisiin edellytyksiin. Tutkielman metodina on lainoppi, eli siinä on kyse voimassaolevan oikeuden systematisoinnista, tulkinnasta ja oikeudellisten ratkaisuvaihtoehtojen punninnasta. Tutkielmaa voidaan pitää perusoikeuspluralistisena, sillä siinä huomioidaan kansallisen perustuslain lisäksi myös kansainväliset ihmisoikeuksia suojaavat järjestelmät. Valokuvajournalismin kannalta merkittävimpänä näistä voidaan pitää Euroopan ihmisoikeussopimusta, jota koskeva Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö toimii yhtenä tutkielman merkittävimmistä lähteistä. Aineistona käytetään myös kotimaisten tuomioistuinten ratkaisuja sekä lainvalmisteluasiakirjoja. Näiden lisäksi tutkielmassa hyödynnetään suomalaista ja eurooppalaista oikeuskirjallisuutta. Valokuva paljastaa luonteensa vuoksi usein kirjoitettua tekstiä enemmän kohteestaan. Vaikka valokuva toisinaan rinnastetaan henkilön nimen julkaisuun, on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsonut kuvan paljastavan henkilön yksilölliset piirteet sillä tavalla, että tämän kuvan julkaisussa tulee antaa erityistä suojaa yksityiselämälle. Oikeus oman valokuvan suojeluun voi lisäksi syntyä tilanteessa, jossa valokuvien ottaminen häiritsevässä ilmapiirissä saattaa estää hänen oikeuttaan elää arkipäiväistä elämäänsä ja muodostaa henkilökohtaisia suhteita muiden puuttumatta hänen elämäänsä. Valokuvan julkaisun arviointiin on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa suhtauduttava huolellisesti. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota etenkin valokuvan julkaisun osallistumiselle yleisesti kiinnostavaan keskusteluun sekä henkilön oikeuteen elää rauhassa muiden puuttumiselta

HYGIENIATUNTI LOKALAHDEN KOULUN VIIDES- JA KUUDESLUOKKALAISILLE

Opinnäytetyön aiheena oli hygienia osana terveystiedon opetusta. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman laatusuosituksen mukaan kouluterveydenhoitajan tulee osallistua opettajan tukena terveystiedon opetukseen. Projekti oli työelämälähtöinen ja se toteutettiin yhteistyössä Uudenkaupungin kouluterveydenhuollon kanssa. Projektin kohdeorganisaationa oli Lokalahden koulu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli järjestää hygieniatunti Lokalahden koulun viides - ja kuudesluokkalaisille oppilaille. Kohde-ryhmän (n=14) tavoitteena oli, että murrosikäiset oppilaat motivoituvat huolehtimaan hygieniastaan murrosiän tuomien muutosten keskellä. Opinnäytetyöntekijän omia tavoitteita olivat hygieniatiedon antaminen oppilaille, ryhmäohjaustaitojen parantu-minen, omien valmiuksien kehittäminen terveystiedon opettamisessa kouluterveydenhoitajan näkökulmasta ja projektityön tekemisessä. Projektin toteutusvaiheessa kartoitettiin ensin oppilaiden hygieniakäyttäytymistä tätä projektia varten laaditun hygieniamittarin avulla. Hygieniamittarilla saaduista tuloksista ilmeni hygienian puutteellisuutta hampaiden pesun, suihkussa käynnin ja käsien pesun yhteydessä. Tätä tietoa hyväksikäyttäen hygieniatunnin asiasisältöä painotettiin kyseisillä aihealueilla. Lisäksi käsiteltiin jalkojen hoito, hiusten-, kasvojen- ja korvien pesu sekä kainalo- ja intiimihygienia. Hygieniatunnin jälkeen oppilaat täyttivät tehtävävihot. Sen tarkoituksena oli kerrata tunnin aikana opittuja asioita, arvioida hygieniatunnin onnistumista ja oppilaiden hygieniatottumusten muutosta jatkossa. Projektin arviointiin osallistuivat projektinvetäjä, opettaja, kouluterveydenhoitaja ja oppilaat. Tehtävävihon perusteella todettiin, että hygieniatunti oli tarpeellinen oppilaille ja että se motivoi oppilaita huolehtimaan hygieniastaan. Oppilaista vain yksi ei aikonut muuttaa hygieniakäyttäytymistään jatkossa. Opettajalle ja kouluterveydenhoitajalle laaditun kyselylomakkeen perusteella voidaan todeta, että oppilaat saivat riittävästi uutta tietoa hygieniasta ja hygieniatunti motivoi oppilaita hygienian hoidossa. Projektin tuoma kokemus kouluterveydenhuollon ja koulun yhteistyöstä terveystiedon opetuksessa koettiin hyödyllisenä. Opinnäytetyöntekijän valmiudet murrosikäisten oppilaiden terveyskasvatuksessa ja ryhmäohjauksessa paranivat. Projektin materiaali luovutettiin kouluterveydenhoitajalle mahdollista myöhäisempää käyttöä varten.HYGIENE CLASS FOR FIFTH AND SIXTH GRADERS AT THE SCHOOL OF LOKALAHTI The subject of this thesis was hygiene as a part of health education in school. Ac-cording to the quality recommendation made by the National Institute for Health and Welfare (THL) in Finland, public health nurses should participate in the teaching of health awareness. The project was work life orientated and it was made in co-ordination with the school health care in Uusikaupunki. The projects target organiza-tion was the school of Lokalahti. The object of this thesis was to arrange a hygiene class for the fifth and sixth graders at the school of Lokalahti. Target group (n=14) orientation was that teenaged students get motivated in taking care of their own hygiene. The orientation for the maker of this thesis was to provide hygiene information and provide skills for students in their health awareness, in the aspect of the school nurse. In the implement phase of this project the students hygiene behavior was chart with a hygiene barometer which was specially made for this project. The information that was provided by the hygiene barometer showed that there were hygiene deficiencies in washing teeth, showering and washing hands. Content of the class was emphasized using the information provided by hygiene barometer. Also these areas of hygiene were discussed in the class; foot, hair, face and ear washing and armpit and personal hygiene. After the class students were given an assignment to fill out an exercise book. The exercise books object was to go through the given information in the class, evaluate the success of the class and the future change in the student’s hygiene behavior. People that participated in the evaluation of the project were the project manager, teacher, school nurse and the students. Studying the exercise books we were able to find out that the hygiene class was necessary to the students and did indeed motive them in taking care of their hygiene. Only one of the target groups’ student wasn’t going to change his hygiene behavior in the future. School nurse and teacher filled out a question form, which gave information that they thought that the students got new information about hygiene and that the class motivated them in taking care of their hygiene. The project provided good experiences in student health care and school co-operation. School and health care working together was experienced as useful amongst this project. This project improved the maker’s abilities in health education and group guidance skills. The project material was handed over to the school nurse for possible later use

Historiallista kriminologiaa ja kriminologian historiaa

publishedVersionNon peer reviewe