1,1,4,4-Tetra­methyl­piperazinediium dibromide

A small quantity of the title compound, C8H20N2 2+·2Br−, was formed as a by-product in a reaction between a diamine and an alkyl bromide. The asymmetric unit contains half of a centrosymmetric dication and a bromide anion. In the crystal, weak inter­molecular C—H⋯Br hydrogen bonds consolidate the crystal packing

N,N-Dimethyl-N-propyl­propan-1-aminium chloride monohydrate

The title compound, C8H20N+·Cl−·H2O, has been prepared by a simple one-pot synthesis route followed by anion exchange using resin. In the crystal structure, the cations are packed in such a way that channels exist parallel to the b axis. These channels are filled by the anions and water mol­ecules, which inter­act via O—H⋯Cl hydrogen bonds [O⋯Cl = 3.285 (3) and 3.239 (3) Å] to form helical chains. The cations are involved in weak inter­molecular C—H⋯Cl and C—H⋯O hydrogen bonds. The title compound is not isomorphous with the bromo or iodo analogues

Deep brain stimulation of subthalamic nucleus modulates cortical auditory processing in advanced Parkinson's Disease

Deep brain stimulation (DBS) has proven its clinical efficacy in Parkinson's disease (PD), but its exact mechanisms and cortical effects continue to be unclear. Subthalamic (STN) DBS acutely modifies auditory evoked responses, but its long-term effect on auditory cortical processing remains ambiguous. We studied with magnetoencephalography the effect of long-term STN DBS on auditory processing in patients with advanced PD. DBS resulted in significantly increased contra-ipsilateral auditory response latency difference at similar to 100 ms after stimulus onset compared with preoperative state. The effect is likely due to normalization of neuronal asynchrony in the auditory pathways. The present results indicate that STN DBS in advanced PD patients has long-lasting effects on cortical areas outside those confined to motor processing. Whole-head magnetoencephalography provides a feasible tool to study motor and non-motor neural networks in PD, and to track possible changes related to cortical reorganization or plasticity induced by DBS.Peer reviewe

Analysis of Potato virus Y Coat Protein Epitopes Recognized by Three Commercial Monoclonal Antibodies

Peer reviewe

Ilmastonmuutoksen kokonaistaloudelliset vaikutukset julkiseen talouteen

Tässä hankkeessa luotiin kokonaiskuva ilmastonmuutoksen ja sen hillinnän vaikutuksista julkisen talouden kestävyyteen ja riskeihin. Kirjallisuuden ja makrotaloudellisten kokonaistasapainomallien avulla tarkasteltiin globaaleja vaikutuksia ja Suomeen kohdistuvia suoria ja heijastevaikutuksia. Samalla arvioitiin mallintamisen haasteita ja parhaita menetelmiä. Kirjallisuus osoittaa, että ilmastonmuutoksen, ja siihen varautumisen ja sopeutumisen vaikutuksista julkiseen talouteen on vielä vähän tutkimuksia, ja tieto siitä on epävarmaa. Tutkimus vaatii kokonaisnäkemystä ilmaston muuttumisen ja hillintä- ja sopeutumispolitiikan vaikutuksista sekä kansan- että julkiseen talouteen. Vaikutusketju on pitkä ja epävarma. Paras mallintamisen lähtökohta on eri lähteiden yksityiskohtien yhdistely kansantalouden tasolle. Analyysin perusteella ilmastonmuutoksen fyysiset seuraukset tullevat vaikuttamaan Suomen kansan- ja julkistalouteen vähemmän kuin valtaosassa muita maita, erityisesti jos sopeutumispolitiikassa onnistutaan. Maakohtaiset erot korostavat kansainvälisiin heijastusvaikutuksiin varautumisen merkitystä ja toisaalta sitä, että Suomen kilpailukyky investointikohteena voi parantua. Heijastevaikutukset vähentävät vientiä, mutta kasvattavat investointeja, ja niiden yhteisvaikutus tuotantoon jää vähäiseksi. Toimialakohtaiset ja alueelliset erot ovat Suomessakin suuria. Kielteisten vaikutusten kiihtyvä kasvu lämpötilan nousun myötä kasvattaa muutenkin suurta vaikutuslaskelmiin liittyvää epävarmuutta. Vihreä siirtymä on vielä lähivuosikymmenen ajan Suomen talouden kannalta tärkeämpi asia kuin ilmastonmuutos. Sitä ohjaavat paitsi Suomen ja EU:n politiikkatoimet, myös globaali teknologia ja käyttäytymismuutokset. Aktiivinen ja onnistunut vihreää siirtymää edistävä politiikka on keskeistä siinä, millaisia taloudellisia vaikutuksia julkiseen talouteen syntyy siirtymävaiheen aikana.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Tehokkaat ohjauskeinot jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn edistämiseksi runsasravinteisilla turvemailla

Raportissa tarkastellaan, onko luonnontieteellisiä perusteita ohjata metsänkäsittelyä runsasravinteisilla paksuturpeisilla turvemailla nykyistä enemmän kohti jatkuvapeitteistä kasvatusta – ja jos tällaisia perusteita on, miten sitä koskeva ohjaus olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa ja mitkä sen yhteiskunnalliset vaikutukset voisivat olla. Olemassa olevan luonnontieteellisen tutkimustiedon perusteella näyttäisi olevan perusteita ohjata ja kannustaa metsänomistajia siirtymään runsasravinteisilla turvemailla jatkuvapeitteiseen metsänkäsittelyyn. Avohakkuita välttämällä ja metsänkäsittelyn intensiteettiä muutenkin vähentämällä pystytään pienentämään ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesiin. Vesistökuormitusta koskevia tutkimustuloksia jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta on erityisesti rämeiltä, mutta samat riippuvuudet pätevät myös runsasravinteisemmilla turvemailla. Kasvihuonekaasupäästöistä tutkimustietoa on runsaasti puustoisilta soilta, ja päästöjen riippuvuus vedenpinnan tasosta sekä puuston vaikutus vedenpinnan tasoon tunnetaan. Avohakkuun jälkeen päästöt kasvavat voimakkaasti. Siirtymällä runsasravinteisten turvemaiden päätehakkuuikäisissä kuusikoissa jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen voidaan välttää avohakkuiden jälkeiset suuret kasvihuonekaasupäästöt. Tällaisen siirtymän avulla voitaisiin vähentää päästöjä ja kasvattaa Suomen vuosittaista hiilinielua jopa miljoonalla hiilidioksiditonnilla. Lukessa tehtyjen laskelmien (Lehtonen ym. 2023a) perusteella siirtymä jatkuvapeitteiseen kasvatukseen runsasravinteisilla turvemailla ei juuri vaikuttaisi puuston kasvuun koko maan tasolla. Raportissa tuodaan esiin 14 keinoa, joilla jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta voitaisiin edistää runsasravinteisilla turvemailla. Niistä kolmea tarkastellaan raportissa lähemmin. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keinot eivät ole toisiaan poissulkevia vaan pikemminkin toisiaan täydentäviä. Osa niistä olisi verraten helppoja toteuttaa, mutta uudentyyppiset taloudelliset tuet avohakkuiden aiheuttamien ympäristöhaittojen välttämiseen runsasravinteisilla turvemailla vaatisivat tukiehtojen tarkempaa määrittelyä, yhteiskehittelyä ja kokeiluhankkeita erilaisissa olosuhteissa. Metsätalouden tukijärjestelmä (kestävän metsätalouden rahoituslaki, kemera) oli voimassa jokseenkin muuttumattomana yli 25 vuotta (1997‒2023). Puuntuotannon tukemisen järjestelmä on ollut voimassa vielä paljon pitempään, lähes sata vuotta. Aivan uudentyyppisten, markkinattomien ympäristöhyötyjen tuottamiseen tai ympäristöhaittojen vähentämiseen tähtäävien metsätalouden tukien suunnittelu ja toteutus vaatii paitsi avarakatseisuutta ja ennakkoluulottomuutta, myös lisää tutkimusnäyttöä eri metsänkasvatustapojen vaikutuksista runsasravinteisilla turvemailla. Euroopan unionin valtiontukisääntöjen näkökulmasta uudentyyppisten tukien soveltamiselle ei näyttäisi olevan estettä. Päinvastoin, Euroopan unionin uudet 1.1.2023 voimaan tulleet uudet valtiontukisäännöt avaavat kokonaan uusia mahdollisuuksia ottaa käyttöön ympäristöhyötyjen tuottamiseen kannustavia tukia metsätaloudessa. Näitä mahdollisuuksia olisi tarpeen ottaa käyttöön huomattavasti laajemmin kuin 1.1.2024 voimaan tulevassa metsätalouden uudessa tukijärjestelmässä (Metka) tehdään. Uudentyyppiset taloudelliset tuet markkinattomien ympäristöhyötyjen tuottamiseen tai ympäristöhaittojen vähentämiseen myös lisäisivät metsänomistajien valinnanmahdollisuuksia suometsiensä käsittelyssä ja käytössä. Kyselyiden perusteella metsänomistajat suhtautuvat tällaisiin tukiin myönteisesti, ja haastatteluiden perusteella myös valtaosa sidosryhmistä näkee tarvetta uudentyyppisille ohjauskeinoille turvemaametsissä

Relocation of Nordic Manufacturing

Manufacturing industries have had an important role in the export-driven economies of the Nordic countries. Manufacturing companies from these countries have increasingly been moving production abroad in recent years. However, backshoring of previously offshored manufacturing is attracting growing attention among researchers and policy-makers. This phenomenon, and its consequences for the renewal of manufacturing, are yet little understood.The research project “Reshoring of manufacturing (ROaMING): Disruptive Technologies, Business Ecosystems and Performance Information as Key Enablers” focused on increased understanding of production relocation trends in the Nordic countries, Denmark, Finland, and Sweden. The aim was to create in-depth knowledge on the status of and potential for relocating manufacturing as a source of renewal of the manufacturing sector. The research approach consisted of quantitative and qualitative parts utilizing both available databases and new data collected through a large-scale survey and case research.The report consists of five main content chapters. First, the survey results of offshoring and backshoring trends in the Nordic countries Denmark, Finland, and Sweden are presented. Then we discuss the use of financial information in decision-making regarding manufacturing offshoring and backshoring. Thereafter the results of a study on manufacturing innovations and the adoption and implementation of new manufacturing technologies are reported. The fourth chapter presents the results of a study involving two manufacturing companies on the role of business ecosystems in manufacturing relocation decisions. Finally, the fifth chapter explores the global production investments made during the period 2005-2015 by large manufacturing firms with headquarters in Denmark, Finland, and Sweden.The results among the Nordic manufacturing firms indicate that offshoring is clearly more common than backshoring. The manufacturing relocations by Nordic firms are geographically wide-ranging. The most important regions for offshoring and of backshoring are Eastern and Western Europe, the Nordic countries, and China. Offshored production is typically cost focused, whereas production relocated to the Nordic countries is relatively complex and technology-intensive, seeking access to technology, skills and knowledge, and proximity to R&D and product development. Movement of production is expected to continue both offshore and back. The reinforcement of the Nordic countries as a strong base for high value-adding manufacturing firms can be influenced by policy measures and future research.Policy implications, as well as future research proposals are noted as the result of this study. Cost competitiveness in the Nordic countries needs to be ensured in relation to their reference group in the competition. This also exerts pressure for continuous productivity improvements through technological advances and process improvements. Access to skills, knowledge and technology are important factors for Nordic manufacturers to relocate production. Therefore product, process and supply chain innovation, as well as colocation of R&D and production, need to be promoted. Policy-makers need to pay attention to maintaining the Nordic innovation systems. Many firms seem to lack a clear strategy or analytical capabilities for manufacturing location decisions. Expertise on managing global manufacturing networks should be enhanced. Follow-up on the extent, drivers and benefits of production relocations of the Nordic manufacturing firms is needed to enhance the fact-based understanding of the longer-term trend of manufacturing relocations

Suppression of RNAi by dsRNA-Degrading RNaseIII Enzymes of Viruses in Animals and Plants

Certain RNA and DNA viruses that infect plants, insects, fish or poikilothermic animals encode Class 1 RNaseIII endoribonuclease-like proteins. dsRNA-specific endoribonuclease activity of the RNaseIII of rock bream iridovirus infecting fish and Sweet potato chlorotic stunt crinivirus (SPCSV) infecting plants has been shown. Suppression of the host antiviral RNA interference (RNAi) pathway has been documented with the RNaseIII of SPCSV and Heliothis virescens ascovirus infecting insects. Suppression of RNAi by the viral RNaseIIIs in non-host organisms of different kingdoms is not known. Here we expressed PPR3, the RNaseIII of Pike-perch iridovirus, in the non-hosts Nicotiana benthamiana (plant) and Caenorhabditis elegans (nematode) and found that it cleaves double-stranded small interfering RNA (ds-siRNA) molecules that are pivotal in the host RNA interference (RNAi) pathway and thereby suppresses RNAi in non-host tissues. In N. benthamiana, PPR3 enhanced accumulation of Tobacco rattle tobravirus RNA1 replicon lacking the 16K RNAi suppressor. Furthermore, PPR3 suppressed single-stranded RNA (ssRNA)–mediated RNAi and rescued replication of Flock House virus RNA1 replicon lacking the B2 RNAi suppressor in C. elegans. Suppression of RNAi was debilitated with the catalytically compromised mutant PPR3-Ala. However, the RNaseIII (CSR3) produced by SPCSV, which cleaves ds-siRNA and counteracts antiviral RNAi in plants, failed to suppress ssRNA-mediated RNAi in C. elegans. In leaves of N. benthamiana, PPR3 suppressed RNAi induced by ssRNA and dsRNA and reversed silencing; CSR3, however, suppressed only RNAi induced by ssRNA and was unable to reverse silencing. Neither PPR3 nor CSR3 suppressed antisense-mediated RNAi in Drosophila melanogaster. These results show that the RNaseIII enzymes of RNA and DNA viruses suppress RNAi, which requires catalytic activities of RNaseIII. In contrast to other viral silencing suppression proteins, the RNaseIII enzymes are homologous in unrelated RNA and DNA viruses and can be detected in viral genomes using gene modeling and protein structure prediction programs.Peer reviewe

Godly Play terveen leikki-ikäisen lapsen hyvinvoinnin edistämisen osana

TIIVISTELMÄ Valkonen, Jussi. Godly Play terveen leikki-ikäisen lapsen hyvinvoinnin edistämisen osana. Diak Etelä, Helsinki, syksy 2011, 49 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Diakonisen hoitotyön suuntautumisvaihtoehto, sairaanhoitaja (AMK) + diakonissan virkakelpoisuus. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Godly Play -menetelmästä ja sen käytöstä terveen leikki-ikäisen lapsen hyvinvoinnin edistämisessä. Tuotetun tiedon perusteella Salon evankelis-luterilainen seurakunta voi kehittää omaa toimintaansa Godly Playn käytössä. Aineisto opinnäytetyöhön kerättiin koulutuksen saaneilta Godly Play -ohjaajilta Salon evankelis-luterilaisessa seurakunnassa. Ohjaajat vastasivat esseemuotoisesti kirjallisesti esitettyyn kysymykseen oman kokemuksensa pohjalta. Tutkimusaineisto analysoitiin kvalitatiivisesti sisällönanalyysilla. Aineistosta etsittiin ne ilmaukset, jotka olivat kategorisoitavissa lasten hyvinvoinnin osatekijöiden alle. Hyvinvointi oli jaettu osatekijöihin Opetus- ja kulttuuriministeriön kansallisten lasten hyvinvoinnin indikaattorien avulla. Nämä indikaattorit olivat materiaalinen elintaso, terveys, oppiminen, turvallinen kasvuympäristö, osallistuminen ja sosiaalinen toiminta sekä yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu. Godly Play -ohjaajien mielestä menetelmän käyttö vaikutti lasten hyvinvointiin oppimisen, terveyden, turvallisen kasvuympäristön sekä osallistumisen ja sosiaalisen toiminnan indikaattorien alueella. Godly Playlla oli ohjaajien mielestä vaikutusta vuorovaikutussuhteisiin ja sosiaaliseen kehitykseen sekä kielelliseen kehitykseen. Ohjaajat olivat huomioineet yhteyden omanarvontunnon lisääntymiseen ja perusturvallisuuden tuntemukseen. Vaikutus hengelliseen terveyteen nähtiin voimakkaana. Hengellisen terveyden osa-alueella tehtiin seuraavat johtopäätökset. Godly Playlla on sielunhoidollisia ominaisuuksia, joita työssä on perusteltu nykytutkimuksen käsityksellä lasten sielunhoidosta. Sielunhoidolliset ominaisuudet ovat läsnä aina tuokioissa riippumatta siitä, tunnistetaanko lapsiryhmissä sieluhoidon tarpeessa olevaa lasta vai ei. Godly Playn vaikutus hengelliseen terveyteen lapsilla on positiivinen perustuen aineistosta tehtyyn analyysiin. Asiasanat: Godly Play, hyvinvointi, terveys, terveyden edistäminen, sielunhoito, lapset, leikki-ikäiset, kristillinen kasvatus, sisällönanalyysiABSTRACT Valkonen, Jussi Godly Play Being Part of Wellbeing with Pre-school-aged Children. 49 p., 3 appendices. Language: Finnish. Helsinki, Autumn 2011. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Nursing, Option in Diaconal Nursing. Degree: Nurse. The aim of the study was to discover how Godly Play affected the wellbeing of pre-school-aged children. The data was collected in partnership with the Evangelical Lutheran church in the city of Salo in south-western Finland. Godly Play is largely used there. Six trained Godly Play storytellers wrote an essay to answer the question how they thought Godly Play affected the wellbeing of children. Content analysis was used to find out what trained Godly Play storytellers wanted to say on the issue. The wellbeing of children was determined by the Finnish national indicators of the Ministery of Education and Culture. The main results showed that Godly Play was linked to the health and the learning of the children. Godly Play also had influence on the security of the growth environment of children as well as social activities and social participation. On the psycho-social area, the trained Godly Play storytellers had noticed that Godly Play seemed to increase the self-esteem of children. Following conclusions were made: The influence of Godly Play for the spiritual health of children is notable. Godly Play can be considered to be pastoral care for children but it is used even in groups where the need of pastoral care is not immediately or clearly detected. Keywords: Godly Play, wellbeing, spiritual health, pastoral car