Elatusavun määräytyminen

Opinnäytetyö on tutkielmatyyppinen ja aihe on lähtöisin työelämästä esiin tulleista ongelmista. Aiheenamme on käsitellä elatusapua ja siihen liittyviä ongelmia. Lapsen elatusavusta säädetään useissa laeissa ja asetuksissa, mutta tarkkoja laskentaperusteita tai yksityiskohtaisia ohjeita lapsen elatuksen arvioimiseksi ja laskemiseksi ei ole. Käytännössä elatussopimuksen vahvistaminen on ollut tuomioistuimen ja sosiaalitoimen oman harkintavallan varassa ja laskennassa on käytetty apuna erilaisia laskentakaavoja. Tämän vuoksi elatussopimuksissa esiintyy eroavaisuuksia eri paikkakuntien ja jopa saman viraston eri virkailijoiden keskuudessa. Oikeusministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö asettivat työryhmän selventämään elatusavun arvioimisperusteita. Työryhmämietintö ”lapsen elatusavun suuruuden arvioiminen” (2006:10) valmistui 31.5.2006. Opinnäytetyön tarkoituksena on avata elatusapuun liittyviä määräytymisperusteita lakien, työryhmämietinnön ja oikeuskirjallisuuden avulla ja tuoda esiin elatusapuun liittyviä erikoistapauksia tulkitsemalla oikeustapauksia sekä selvittää asioita case-esimerkkien avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena ei ole uudistaa tai käsitellä varsinaisia laskentakaavoja, vaan tutkia niitä asioita, jotka vaikuttavat elatusavun määrään elatusapua arvioitaessa. Opinnäytetyö keskittyy vain Suomen tilanteeseen, vaikkakin arviointiperusteet ovat samankaltaisia muissa pohjoismaissa. Kirjoittajat ovat työskennelleet elatusapuasioiden parissa työharjoittelujakson aikana asianajo- sekä oikeusaputoimistoissa. Harjoittelujakson aikana molemmille on tullut selväksi, ettei tavallista tilannetta elatusapua arvioitaessa ole, vaan jokainen tapaus on erilainen. Keskeisimpinä lähteinä työssä on käytetty lakeja ja säädöksiä, alan kirjallisuutta, sekä työryhmämietintöä, ja alalla työskentelevien ihmisten haastatteluja. Lapsella on oikeus riittävään elatukseen, vanhemmat huolehtivat siitä yleensä vapaaehtoisesti. Jos perhe hajoaa, esimerkiksi avioeron myötä, lapsen elatus toteutetaan vanhempien kesken sovitulla tavalla. Mikäli sopimukseen ei vapaaehtoisesti päästä, voidaan tilanteessa pyytää apua alan ammattilaisilta. Elatussopimus vahvistetaan lastenvalvojalla tai tuomioistuimessa, jotka tarkastavat samalla onko elatusavun määrä sovittu oikean suuruiseksi.Determination of alimony This thesis is a research and the subject comes from working life problems. The purpose of our thesis is to discuss maintenance allowance and problems related to it. Child alimony is regulated in a number of laws and regulations, but there is no exact calculation of the criteria or detailed instructions to assess and calculate it. In practice the affirming of the subsistence agreement has been authorised by the court and the child welfare officer. There have been different kinds of calculations used in order to get the results. As a result of this there are divergences in subsistence agreements in different towns and even between officers in the same office. The Ministry of Justice and the Ministry of Social Affairs set a working group to clarify the criteria for assessing the alimony. The working groups report on “lapsen elatusavun suuruuden arvioiminen” (2006:10) was completed on 31 May 2006. The aim of our thesis is to clarify the basis of the determination through laws, the working group’s report and legal literature and to clarify specialities by legal cases and case-examples. The thesis does not intend to renew or to handle the actual calculation formulas, but research issues which have an affect on the amount of child alimony. The thesis only handles the situation in Finland, though the criteria are similar for example in the other Nordic countries. The writers have worked with alimony matters during training periods in advocacy and a legal aid office. During training periods it became clear to both writers that there are no ordinary alimony matters, every case is different. As key sources for this thesis, the writers have used laws, regulations, legal literature and working group reports as well as interviews with those working in the branch. A child has the right for adequate maintenance. Usually the parents take care of it voluntarily. If a family breaks up for example thought divorce child alimony is taken care of by an alimony agreement between the two parents. In case the parents cannot reach an agreement voluntarily, they can ask for help from professionals. The maintenance agreement can be confirmed in a court of law or by a child welfare officer, who also checks that the amount of alimony is accurate for everybody

Analysis of Student Misconceptions Using Python as an Introductory Programming Language

Python has become a popular language for the delivery of introductory programming courses. Two reasons for this are Python's convenience and syntactic simplicity, giving a low entry barrier for beginners and the ability to solve complex problems with short snippets of code. However, students exhibit widespread misconceptions about the meaning of basic language constructs, inhibiting their ability to solve problems and damaging their understanding of fundamental concepts. In this paper, we document our observations of level 1 university students over several years, as well as surveys probing the nature of their misconceptions. We analyze the misconceptions in relation to a notional machine model for Python, and show that many students form inadequate and brittle mental models of the language. Our results indicate that one of the major sources of misunderstanding is the heavy use of overloading in Python. Overloading hides the complexity of algorithms and data structures, often leading students to write code that involves mutability, sharing, copying, side effects, coroutines, concurrency, and lazy evaluation -- and none of those topics are accessible to students who haven't yet mastered basic assignments, conditionals, and looping. We suggest that Python, when taught alone, is insufficient as an introductory language: students can gain a firmer grasp of programming fundamentals when Python is presented alongside a complementary low level language that makes a notional machine clear and explicit

Broadband photoacoustic spectroscopy of 14CH4 with a high-power mid-infrared optical frequency comb

We report a photoacoustic spectroscopy setup with a high-power mid-infrared frequency comb as the light source. The setup is used in broadband spectroscopy of radiocarbon methane. Owing to the high sensitivity of a cantilever-enhanced photoacoustic cell and the high-power light source, we can reach a detection limit below 100 ppb in a broadband measurement with a sample volume of only a few milliliters. The first infrared spectrum of 14CH4 is reported and given a preliminary assignment. The results lay a foundation for the development of optical detection systems for radiocarbon methane.We report a photoacoustic spectroscopy setup with a high-power mid-infrared frequency comb as the light source. The setup is used in broadband spectroscopy of radiocarbon methane. Owing to the high sensitivity of a cantilever-enhanced photoacoustic cell and the high-power light source, we can reach a detection limit below 100 ppb in a broadband measurement with a sample volume of only a few milliliters. The first infrared spectrum of (CH4)-C-14 is reported and given a preliminary assignment. The results lay a foundation for the development of optical detection systems for radiocarbon methane. (c) 2019 Optical Society of AmericaPeer reviewe

Hyvä, paha informaatio : informaatio-oikeuden erityiskysymyksiä

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset : Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä kiertotalouden potentiaalista vaikuttaa Suomen luonnonvarojen käyttöön ja niistä aiheutuviin ympäristö- ja talousvaikutuksiin. Viimeaikaisen kehityksen lisäksi arvioitiin kolmea luonnonvarojen käytön skenaariota vuodelle 2035. Niihin lisättiin kiertotaloustoimenpiteitä vaiheittain siten, että kunniahimoisin skenaario pyrki saavuttamaan Suomen kiertotalouden strategisen ohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös Suomen hiilineutraalisuustavoitteen. Tulosten perusteella kiertotalouden strategisessa ohjelmassa asetut luonnonvaratavoitteet ovat osin saavutettavissa. Tällöin Suomen raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa, ja materiaalien kiertotalousaste kaksinkertaistuu vuodesta 2015. Myös hiilineutraalisuus voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä työssä hahmoteltujen oletuksien ja lisätoimien toteutuessa. Puhdas energiasiirtymä vähentää Suomen päästöjä ja luonnonvarojen käyttöä merkittävästi jo nykyisten päätösten toteutuessa perusskenaariossa. Kiertotaloustoimenpiteet edistävät edelleen päästöjen laskua ja vahvistavat nieluja. Suomen raaka-aineiden kulutus asukasta kohden säilyy kiertotaloustoimenpiteistä huolimatta globaalisti erittäin korkealla tasolla ja resurssituottavuudessa jäädään kauas EU-maiden keskiarvosta. Kiertotalouden toteutukseen tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toimintaa tukevia ohjauskeinoja. Julkaisu on päivitetty 22.3.2024, s. 21, 23, 43, 89

Call for emergency action to restore dietary diversity and protect global food systems in times of COVID-19 and beyond: Results from a cross-sectional study in 38 countries

Background: The COVID-19 pandemic has revealed the fragility of the global food system, sending shockwaves across countries\u27 societies and economy. This has presented formidable challenges to sustaining a healthy and resilient lifestyle. The objective of this study is to examine the food consumption patterns and assess diet diversity indicators, primarily focusing on the food consumption score (FCS), among households in 38 countries both before and during the first wave of the COVID-19 pandemic. Methods: A cross-sectional study with 37 207 participants (mean age: 36.70 ± 14.79, with 77 % women) was conducted in 38 countries through an online survey administered between April and June 2020. The study utilized a pre-tested food frequency questionnaire to explore food consumption patterns both before and during the COVID-19 periods. Additionally, the study computed Food Consumption Score (FCS) as a proxy indicator for assessing the dietary diversity of households. Findings: This quantification of global, regional and national dietary diversity across 38 countries showed an increment in the consumption of all food groups but a drop in the intake of vegetables and in the dietary diversity. The household\u27s food consumption scores indicating dietary diversity varied across regions. It decreased in the Middle East and North Africa (MENA) countries, including Lebanon (p \u3c 0.001) and increased in the Gulf Cooperation Council countries including Bahrain (p = 0.003), Egypt (p \u3c 0.001) and United Arab Emirates (p = 0.013). A decline in the household\u27s dietary diversity was observed in Australia (p \u3c 0.001), in South Africa including Uganda (p \u3c 0.001), in Europe including Belgium (p \u3c 0.001), Denmark (p = 0.002), Finland (p \u3c 0.001) and Netherland (p = 0.027) and in South America including Ecuador (p \u3c 0.001), Brazil (p \u3c 0.001), Mexico (p \u3c 0.0001) and Peru (p \u3c 0.001). Middle and older ages [OR = 1.2; 95 % CI = [1.125–1.426] [OR = 2.5; 95 % CI = [1.951–3.064], being a woman [OR = 1.2; 95 % CI = [1.117–1.367], having a high education (p \u3c 0.001), and showing amelioration in food-related behaviors [OR = 1.4; 95 % CI = [1.292–1.709] were all linked to having a higher dietary diversity. Conclusion: The minor to moderate changes in food consumption patterns observed across the 38 countries within relatively short time frames could become lasting, leading to a significant and prolonged reduction in dietary diversity, as demonstrated by our findings

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin

An Evaluation of the COVID-19 Pandemic and Perceived Social Distancing Policies in Relation to Planning, Selecting, and Preparing Healthy Meals: An Observational Study in 38 Countries Worldwide

Objectives: To examine changes in planning, selecting, and preparing healthy foods in relation to personal factors (time, money, stress) and social distancing policies during the COVID-19 crisis. Methods: Using cross-sectional online surveys collected in 38 countries worldwide in April-June 2020 (N = 37,207, Mage 36.7 SD 14.8, 77% women), we compared changes in food literacy behaviors to changes in personal factors and social distancing policies, using hierarchical multiple regression analyses controlling for sociodemographic variables. Results: Increases in planning (4.7 SD 1.3, 4.9 SD 1.3), selecting (3.6 SD 1.7, 3.7 SD 1.7), and preparing (4.6 SD 1.2, 4.7 SD 1.3) healthy foods were found for women and men, and positively related to perceived time availability and stay-at-home policies. Psychological distress was a barrier for women, and an enabler for men. Financial stress was a barrier and enabler depending on various sociodemographic variables (all p < 0.01). Conclusion: Stay-at-home policies and feelings of having more time during COVID-19 seem to have improved food literacy. Stress and other social distancing policies relate to food literacy in more complex ways, highlighting the necessity of a health equity lens. Copyright 2021 De Backer, Teunissen, Cuykx, Decorte, Pabian, Gerritsen, Matthys, Al Sabbah, Van Royen and the Corona Cooking Survey Study Group.This research was funded by the Research Foundation Flanders (G047518N) and Flanders Innovation and Entrepreneurship (HBC.2018.0397). These funding sources had no role in the design of the study, the analysis and interpretation of the data or the writing of, nor the decision to publish the manuscript.Scopu

Design for secure software development testing

Opinnäytetyön tavoitteena oli tietoturvallisen ohjelmistokehityksen testauksen palvelumuotoiluohjelmistojen koostumusanalyysille. Suunnittelu suoritettiin Crosskey banking solutions Ab Ltd yritykselle mahdollistamaan lisensoimattoman koodin ja ohjelmistojen haavoittuvuuksien tunnistaminen ja hallinnointi olemassa olevalla järjestelmällä. Tarkoituksena oli luoda räätälöity prosessi ohjelmistojen koostumusanalyysin tietoturva havaintojen käsittelyyn organisaation kehittäjien kehittämälle koodille. Organisaation kehitystiimeille suunniteltiin ja kehitettiin yhteinen tietoturvallisen ohjelmistokehityksen testausprosessi palvelumuotoiluajattelua ja palvelumuotoilun menetelmiä ja työkaluja käyttämällä. Palvelututkimuksella pyrittiin keräämään tietoa palvelusta ja saamaan ymmärrystä sidosryhmien tarpeista yhtenevillä ja toisistaan poikkeavilla näkökulmilla. Yhteneviä ja poikkeavia näkökulmia hyödynnettiin myös palvelun suunnittelussa ideointiin ja palvelun prototyypin luomiseen. Työn aikana luotiin myös tiekartta palvelun parantamiseksi tulevaisuudessa. Organisaation osastoilla suoritetun testauksen jälkeen suunniteltu palvelukonsepti dokumentoitiin käyttäen palvelun kaaviokuvausta. Opinnäytetyössä käytettyjen mittareiden perusteella kriittisten haavoittuvuuksien määrä väheni suunnitellun prosessin käyttöönoton jälkeen. Luotu palvelumuotoilu ohjelmistojen koostumusanalyysille kuvaa käyttäjänäkökulman onnistunutta hyödyntämistä käytettävissä olevalla tekniikalla.Secure software development testing service design for software composition analysis was the objective of thesis. Design was made for Crosskey banking solutions Ab Ltd to enable identification and management of unlicensed code and software vulnerabilities with existing system. Custom designed process for handling software composition analysis findings from organizations developers developed code was the thesis goal. Service design methods and tools were used with service design thinking to design and develop a common secure software development testing process for all development teams in the organization. Service research was done to gather information about the service and to get understanding of the stakeholders needs and the service scope with convergent and divergent aspects. Convergent and divergent aspects were used also during designing the service with idea generation, concept development, and service prototyping. A roadmap was created during the work to improve the designed service in the future. Designed service concept was documented with a service blueprint after testing the service in organizations departments. Based on the used metrics in the thesis, the amount of critical vulnerability findings decreased after the designed process implementation. Created secure software development testing service design for software composition analysis presents successful use of user perspective with the available technology