The Representation of Nation in the Youth and History Survey in post-war Bosnia and Herzegovina.

A research project Youth and History: a comparative European survey on historical consciousness and political attitudes among adolescents was carried out in 27 countries in 1995-96. About 30 000 adolescents answered to the same questions concerning their ideas, among others about history, politics and history teaching. Bosnia and Herzegovina did not participate in the research due to fact that there was a war in the area.' The manipulative use of history has, however, been characteristic to that society during the last ten years, and it was therefore considered worthwhile to include Bosnia and Herzegovina into the Youth and History research later on. Consequently, in the autumn 1999, I set out to collect the Youth and History data in Bosnia and Herzegovina. Youth and History provided a suitable comparative method to investigate empirically contents of historical consciousness and political attitudes in the postwar situation of Bosnia and Herzegovina. In the following I will analyse the representation of nation among the young Bosnians in the Youth and History survey by first asking, "what is nation" (1.) based on the answers of the pupils. Then I will continue to consider the duties and rights of nations (2.) and see whether Youth and History results give us any hints about the historical and future significance of nations in pupils' minds (3.). Before concluding the paper, I will end with a short analysis of the associations that Bosnian pupils have between the concepts "Nation" and "Europe" (4.)

Historiapolitiikkaa tutkimaan : historian poliittisen käytön typologian kehittelyä

Toukokuussa 2007 Tallinnassa puhkesi mellakoita, joiden lähtölaukauksena oli neuvostoaikaisen sotilaspatsaan siirtäminen pois kaupungin keskusaukiolta. Viron venäläiset vastustivat patsaan siirtoa, koska heille se symboloi vapautusta fasismista. Virolaisten enemmistö puolestaan oli patsaan siirron kannalla, koska heille se edusti negatiiviseksi miellettyä neuvostoaikaa. (Ks. Torsti 2008.) Tästä yksittäisestä historiapoliittisesta tapahtumasarjasta voidaan erottaa ainakin seuraavat konkreettiset historiapolitiikan aiheuttamat seuraukset: pahimmat väkivaltaisuudet Virossa koko 1991 alkaneen itsenäisyyden aikana, mittavat aineelliset vahingot Tallinnan keskustassa ja Viron liike-elämän kärsimät tappiot muun muassa venäläisten asettamien ostoboikottien vuoksi. Näiden lisäksi patsaskiista muutti ja typisti kesäkuussa 2007 järjestetyn EU– Venäjä-huippukokouksen asialistaa. Tapahtuma toi myös esiin Viron venäläisvähemmistön sosiaaliset ongelmat. (Torsti 2008, 33–34.) Kuten Tallinnassa käyty patsaskiista osoittaa, historiaa koskevat tai historiaan liittyvät poliittiset tulkinnat ja päätökset voivat johtaa konkreettisiin seurauksiin ja yhteiskuntapoliittisiin merkityksenantoihin, mikä osaltaan selittää historiantutkijoiden, politiikan tutkijoiden ja didaktikkojen kiinnostusta aihetta kohtaan (ks. esim. Hentilä 2004; Hentilä 2004b; Löfström 2004; Torsti 2003; Torsti 2008; Villaume 2008). Omassa tutkimus- ja opetustyössäni olen kuitenkin usein törmännyt tarpeeseen selkeyttää historiapolitiikan käsitteistöä. Samalla tarvittaisiin jonkinlaista tutkimuskehikkoa, jonka avulla tutkijat ja etenkin opinnäytteiden tekijät voisivat jäsentää historiapoliittisia analyysejaan. Tässä kirjoituksessa esitän yhden mahdollisen tavan hahmottaa historiapolitiikan eri ulottuvuuksia

History Culture and Banal Nationalism in post-War Bosnia

This article analyses post-war history culture in Bosnia and Herzegovina using the concept of banal nationalism. Through a description of Bosnia’s post-war history culture – that part of public culture where people face the past in their daily lives, i.e. books, films, monuments, museums, buildings, pictures, photographs, plays and so forth – the article demonstrates the division of Bosnian history culture into three variants and analyzes the main characteristics of each variant. The analysis shows that contrary to classical, more selfconscious forms of historical presentation such as museum exhibits, the past exists in post-war Bosnian society in a banal way. The article concludes that such a banal presence of history can have a strong impact on the identity and historical consciousness of Bosnians

Segregated Education and Texts : a Challenge to Peace in Bosnia and Herzegovina

The article addresses the post-war education with special emphasis on history education in Bosnia and Herzegovina during the twelve years before 2007. The focus is on the efforts of the international community. While there have been numerous attempts to address the segregation of education and to change hatred-spreading history textbooks, the results have been modest. The inconvenient truth of post-war Bosnia and Herzegovina remains: segregation in education and history teaching have continued for a generation, causing many problems for the development of a multicultural society. The analysis utUizes previous research and debates on post-conflict education and develops recommendations for future post-conflict situations based on the Bosnia case

Security Issue : History Teaching in Post-Conflict Societies

The challenge of teaching history is always present in societies emerging from violent conflicts — in particular civil conflicts — or major societal changes. This article provides an overall analysis with a normative approach of the central questions concerning history education in post-conflict situations. Based on her experience as a scholar and project worker, Dr. Pilvi Torsti offers her conclusions as to the most important considerations when thinking about history education in a post-conflict/conflict context

Youth and History in Contemporary Bosnia

In November and December 1999, I visited about 40 schools all over Bosnia and Herzegovina. The aim was to collect a sample in which the three groups were equally represented, as their separation is the present reality. Moreover, the inclusion of each group provided an additional analysis level within the Bosnian country sample. Thus, the sample can be characterised as an "intelligent convenience sample" using the terminology of the Youth and History research project of the mid-1990s (Magne Angvik and Bodo von Borries, eds., Youth and History: A Comparative European Survey on Historical Consciousness and Political Attitudes among Adolescents, 1997). Different sets of strata were also used, such as ethnic criteria, socio-historical and geographical criteria, in other words, the schools were chosen using the background information about the wartime events in the area and about the current social standing of the area. Thus, the sample would include as many socio-historical faces of Bosnia and Herzegovina as possible. For these reasons, the sample can also be characterised as a stratified sample. The portion of my study presented here focuses upon pupils' ideas regarding 'nations' and `national states,' and the table below reflects the types of questions that were asked. The first three items are definitions of nations while the other three deal with the role of a nation in the past and in the future. Such questions are more complicated in the Bosnian case since the pupils are likely not to think that a nation equals a state based on the reality of their home country. While some of the items conflict with one another, none clearly contradicts one another

Bosnialaisnuoret ja historia

Tutkimuksessani keskityin analysoimaan bosnialaisten nuorten kansakuntaan seka sotaan ja rauhaan liittyvää ajattelua Nuoret ja historia -tutkimuksen pohjalta. Tämän artikkelin tavoitteena on esitellä bosnialaisten nuorten käsityksiä historiasta ja historianopetuksesta. Onko menneisyydellä heille merkitystä? Miten viihdyttäviä erilaiset kertomukset menneisyydestä nuorten mielestä ovat? Mihin tai kenen kertomuksiin voi luottaa? Onko historianopiskelu tärkeää? Entä mitä tapahtuu koulun historiantunneilla? Millainen historia nuoria kiinnostaa? Tarkasteluotteeni on vertaileva: vertaan bosnialaisten nuorten ajattelua muiden eurooppalaisten nuorten ajatteluun ja lisäksi tarkastelen Bosnian kolmen kansanryhmän välillä olevia eroja ja yhtäläisyyksiä. Pyrin myOs peilaamaan bosnialaisten nuorten ajatuksia yhteiskunnassa vallitsevaan historiakulttuuriin ja historian oppikirjoihin, joita olen analysoinut laajemmin toisaalla. Artikkelin taustaksi ja ennen varsinaista analyysia esitellään lyhyesti Bosnian koululaitosta sodan aikana ja sen jälkeen eli silloin, kun Nuoret ja historia -tutkimukseeni osallistuneet nuoret ovat koulua käyneet

Survey-kysely historiatietoisuuden tutkimisen välineenä

Artikkelissa pohditaan survey-menetelmää historiatietoisuuden tutkimisen välineenä ja muotona. Tarkemmin perehdytään 1990-luvulla tehtyyn yhteiseurooppalaiseen Nuoret ja historia -tutkimukseen sekä parhaillaan meneillään olevaan Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeeseen, joiden avulla keskustellaan kyselymenetelmän mahdollisuuksista ja rajoista soveltavassa historia- ja kasvatustieteellisessä tutkimuksessa

Historialliset avainsanat historiapolitiikan palveluksessa

Länsimainen kollektiivinen muisti toisesta maailmansodasta rakentuu olennaisesti sellaisten avainsanojen kuin juutalaisten kansanmurha, keskitysleirit ja holokausti ympärille. Miljoonien juutalaisen käsittämätön kohtalo ja sen taustalla ollut suunnitelmallinen inhimillinen julmuus koskettavat yhä uusia sukupolvia niin historianopetuksen kuin julkisen historiakulttuurin kautta. Mainituille avainsanoille on rakentunut voimakas merkitys. Sanoja ei juuri voi käyttää viittaamatta saman tien koko kollektiiviseen tietoisuuteen toisen maailmansodan kaameuksista. Sanoilla on vahvasti tunnepohjainen ja itsestään selvä sisältö, jota harvemmin keskusteluissa määritellään tai puretaan

History Textbooks Supporting Enemy Images in Post-War Bosnia and Herzegovina

This study examines the national division of history teaching in Bosnia and Herzegovina in the war and post-war period. The process of division of schooling into three curricula (Bosnian Serb, Bosnian Croat, and Bosniak) is presented. Representations of other national groups are central in 8th-grade history textbooks used by the three national communities. 'The others', the members of other national groups of the country, are typically presented through enemy images. This study discusses the strength and influence of hetero-stereotypes of history textbooks and their consequences for reconciliation and reconstruction of a multicultural society