An interaction between NDE1 and high birth weight increases schizophrenia susceptibility

Pre- and perinatal environmental factors have been shown to increase schizophrenia risk particularly when combined with genetic liability. The investigation of specific gene environment interactions in the etiology of psychiatric disorders has gained momentum. We used multivariate GEE regression modeling to investigate the interaction between genes of the DISCI pathway and birth weight, in relation to schizophrenia susceptibility in a Finnish schizophrenia family cohort. The study sample consisted of 457 subjects with both genotype and birth weight information. Gender and place of birth were adjusted for in the models. We found a significant interaction between birth weight and two NDE1 markers in relation to increased schizophrenia risk: a four SNP haplotype spanning NDE1 (b = 1.26, SE= 0.5, p = 0.012) and one of its constituent SNPs rs4781678 (b = 1.33, SE = 0.51, p = 0.010). Specifically, high birth weight (> 4000 g) was associated with increased schizophrenia risk among subjects homozygous for the previously identified risk alleles. The study was based on a family study sample with high genetic loading for schizophrenia and thus our findings cannot directly be generalized as representing the general population. Our results suggest that the functions mediated by NDE1 during the early stages of neurodevelopment are susceptible to the additional disruptive effects of pre- and perinatal environmental factors associated with high birth weight, augmenting schizophrenia susceptibility. (C) 2015 The Authors. Published by Elsevier Ireland Ltd.Peer reviewe

Yritysvierailujen merkitys työllistymiselle

Digiolkkarista työelämään -hankkeen Turun osatoteutuksen osallistujat ovat vierailleet alueen yrityksissä osana työpajaohjelmaansa. Vierailuilla on tutustuttu yritysten ja niiden edustamien alojen tulevaisuuden näkymiin, rekrytointikäytäntöihin ja työntekijöiltä edellytettävään osaamiseen. Yritysvierailut ovat osaltaan hälventäneet työpajaryhmäläisten epäilyksiä siitä, että yli 54-vuotiaat eivät voisi haasteellisesta tilanteesta huolimatta työllistyä normaaleille työmarkkinoille, ja auttaneet tunnistamaan omaa osaamista. Toisaalta vierailujen jälkeisissä keskusteluissa esiin on noussut myös erilaisia työllistymisen esteitä

Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen työpajoissa

Digiolkkarin viestintäpajat antoivat osallistujilleen valmiuksia vuorovaikutukseen ja moderniin työnhakuun. Tavoitteena oli harjoitella sujuvaa ilmaisua, kuuntelutaitoa ja haastattelutekniikkaa

Kokemuksia monimuotoisesta terveydenhoitajakoulutuksesta

Työelämän tarpeet ja työelämässä vaadittava osaaminen muuttuvat. Terveydenhoitajan työssä tarvitaan sisältöosaamisen lisäksi yhä enenevässä määrin yleisiä työelämätaitoja, kuten asiakaslähtöistä ajattelua, luovuutta, yhteistyötaitoja sekä erilaisuuden ja epävarmuuden sietokykyä

Vertaistuki ja -ohjaus työttömien ryhmätoiminnassa

Ihmisillä on tarve jakaa kokemuksiaan muiden samassa tilanteessa olevien kanssa sekä kuulla muiden kokemuksista ja oppia niistä. Vertaistuen käyttö onkin ollut suuressa roolissa Digiolkkarista työelämään -hankkeessa. Turun työpajaryhmissä vertaisten tuki on koettu olennaisimmaksi osallistujia auttavaksi tekijäksi sekä itsetunnon nousun että uusien taitojen oppimisen näkökulmasta

Voimaa vertaisista : työelämävalmiuksien kehittäminen työttömien ja maahanmuuttajien ohjatussa ryhmätoiminnassa

Maahanmuuttajat ja yli 54-vuotiaat ovat usein haasteellisessa tilanteessa hakiessaan työpaikkaa. Maahanmuuttajilla erityisesti puutteellinen kielitaito ja yli 54-vuotiailla vähäiset digitaaliset valmiudet saattavat vaikeuttaa työnsaantia. Tässä julkaisussa kuvataan osallistujalähtöisen ja vertaistoimintaa painottavan työnhakuvalmennuksen kehittämistä Digiolkkarista työelämään -hankkeessa. Valmennuksen tavoitteena oli kehittää osallistujien työllistymisvalmiuksia sekä kykyä tunnistaa osaamistaan ja vahvuuksiaan ja viestiä niistä. Turun ammattikorkeakoulun ja Turun Seudun TST ry:n toteuttaman Turun osahankkeen kohderyhmänä olivat yli 54-vuotiaat työnhakijat. Heille järjestettiin työpajoja, joissa yhdessä vertaisten kanssa tarkasteltiin ja kehitettiin omaa osaamista. Ohjatuissa työpajoissa osallistujat saivat tukea erityisesti työnhaussa, viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa sekä digitaidoissa. Vierailut alueen yrityksiin olivat tärkeä osa ryhmien ohjelmaa. Diakonia-ammattikorkeakoulun toteuttaman Helsingin osahankkeen kohderyhmänä olivat työikäiset arabiankieliset maahanmuuttajat. Heidän koulutus- ja työllistymispolulla etenemistään edistettiin arabiankielisellä yksilövalmennuksella sekä vertaisryhmätoiminnalla. Huomiota kiinnitettiin etenkin suomen kielen taidon vahvistamiseen. Helsingin osahankkeessa kehitettiin myös maahanmuuttajien kanssa toimivien järjestöjen verkostoyhteistyötä

Kehoa kuunnellen – opiskelijat tukemassa AMK:n henkilöstön hyvinvointia

Turun ammattikorkeakoulun työntekijöiden hyvinvointia on pyritty edistämään Kehoa kuunnellen -hyvinvointiryhmällä, jonka toiminnan suunnittelivat terveydenhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijat opettajien ohjaamina. Toiminta on ollut osa AMK:n sisäistä työhyvinvoinnin hanketta. Kehoa kuunnellen -ryhmän tavoitteena oli auttaa työntekijöitä parantamaan hyvinvointiaan kokonaisvaltaisesti, ja antaa erilaisia käytännön keinoja oman terveyden edistämiseksi ryhmän tuella. Ryhmässä tarjottiin työikäisten kohderyhmälle lähdepohjaista tietoa. Lisäksi tarjottiin sekä terveysneuvontaa että konkreettisia keinoja edistää hyvinvointia. Ryhmässä myös ohjattiin erilaisia harjoitteita, joita saattoi tehdä vapaa-ajallakin