65 research outputs found
Ammatillisen koulutuksen reformi ja erityisopetus
Juha Sipilän hallituskauden yhtenä kärkihankkeena on ammatillisen koulutuksen reformi. Reformin keskeisinä lähtökohdiksi mainitaan osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, koulutuksen joustavoittaminen, rahoitusjärjestelmän tehostaminen sekä sääntelyn purkaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vaikuttaako ammatillisen koulutuksen reformiin uusliberalistinen koulutuspolitiikka ja miten erityisopetus näyttäytyy reformin valmistelussa. Tutkimuksen tavoitteena on selittää nykyhetkeen johtanutta tapahtumakulkua ja kiinnittää huomio erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin.
Laadullisen tutkimuksen menetelmänä toimi sisällönanalyysi, jota käytettiin tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi sekä aineistolähtöisesti että teoriaohjaavasti. Tutkimusaineiston muodosti edustava otos (N= 41) opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntöön hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi saapuneista lausunnoista.
Taustateorian ja tutkimustulosten perusteella vaikuttaa siltä, että uusliberalistinen koulutuspolitiikka on saavuttanut ammatillisen koulutuksen. Vaikka lakiluonnokseen annetuissa lausunnoissa monia uusliberalistiseen ajatteluun viittaavia merkityksiä kritisointiin, näyttää reformi muuttavan ammatillista koulutusta markkinataloutta korostavaan suuntaan. Erityistä tukea tarvitsevaa opiskelijaa koskevista teemoista tärkeimpänä nousi erityisopetuksen järjestämisen rahoitus. Tutkimuksen perusteella on mahdollista, että ammatillisen koulutuksen reformi heikentää erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan mahdollisuuksia saavuttaa ammatillinen perustutkinto
Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan?
Mielenterveys on osa hyvinvointia, ja positiivinen mielenterveys on voimavara, jolla sitä voidaan edistää. Positiivista mielenterveyttä voidaan vahvistaa toimimaan suojana sairauksia vastaan, selviytymään niiden kanssa ja edistämään toipumista. Väestön terveyttä koskevissa tutkimuksissa on keskitytty pääasiassa mielenterveyden oireisiin, häiriöihin ja sairauksiin. Sen sijaan positiivinen ulottuvuus on jäänyt vähemmälle huomiolle. Positiivisen mielenterveyden mittaamisen vaikeutena on ollut käsitteen monimuotoisuus ja toisaalta sopivien mittarien puuttuminen. Positiivista mielenterveyttä voidaan mitata esimerkiksi suomeksi käännetyllä Warwick-Edinburgh mental well-being scale (WEMWBS) -mittarilla.Peer reviewe
- …