Appelqvist-Schmidlechner, Kaija

Solin, Pia

Tamminen, Nina

Julkari

TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 19   TOUKOKUU 2019 Nuorten kokema positiivinen mielenterveys perhetaus-tan mukaan       Ydintulokset  Positiivisen mielentervey-den näkökulmasta mielen-terveys on voimavara, jotavoi ja tulee kehittää ja hyö-dyntää. Positiivinen mielenterveysoli vahvin lukiolaisilla yläas-teikäisiin sekä ammattiop-pilaitoksissa opiskeleviinverrattuna sekä pojilla/miehillä tyttöihin /naisiinverrattuna Korkeaa positiivisen mielen-terveyden tasoa selittivätasuminen ydinperheessä,vanhempien korkeampikoulutusaste sekä perheenhyvä taloudellinen tilanne Matalaa positiivisen mie-lenterveyden tasoa selitti-vät perhesuhteiden moni-naisuus: yksinhuoltajuus,vanhempien ero, uus- taimonikkoperheessä elämi-nen, vanhempien työttö-myys ja alhainen koulu-tusaste sekä perheen heik-ko taloudellinen tilanne.Perhesuhteiden merkitys olisuurin yläasteikäisillä.Kirjoittajat: Kaija Appelqvist-Schmidlechner Erikoistutkija, THL/ Nina Tamminen Erityisasiantuntija, THL Pia Solin Johtava asiantuntija, THL JOHDANTO Positiivinen mielenterveys on voimavara Mielenterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia. Mielen hyvin- ja pahoin-vointi voidaan nähdä kahtena erillisenä dimensiona, mikä tarkoittaa sitä, että mielenterveys on muutakin kuin mielenterveyshäiriön puuttumista. Keskitty-minen pelkästään mielenterveyden oireisiin ja häiriöihin ei näin ollen anna koko kuvaa yksittäisen ihmisen tai väestön mielenterveyden tilasta.  Positiivisen mielenterveyden käsitettä voidaan pitää synonyymina mielen hy-vinvoinnille. Mielen hyvinvointi on ominaisuus, joka muovautuu koko elämän ajan. Siihen vaikuttavat monet eri tekijät, kuten esimerkiksi yksilölliset ominai-suudet ja kokemukset, sosiaalinen vuorovaikutus sekä yhteiskunnan rakenteet, resurssit ja arvot. Positiivinen mielenterveys on toiveikkuutta, elämänhallinnan tunnetta, myönteistä käsitystä omasta itsestä ja kehittymismahdollisuuksista sekä taitoja kohdata vastoinkäymisiä.  Positiivinen mielenterveys suojaa mieltä vastoinkäymisissä ja vaikeuksissa Mielen hyvinvointia voidaan vahvistaa suojaksi elämän vastoinkäymisiä vas-taan, niiden kanssa selviytymiseksi ja toipumisen edistämiseksi. Mielen hyvin-vointi / positiivinen mielenterveys on ollut tutkimusten keskiössä yhä enene-vässä määrin. Keyesin (2002, 2005) laajoissa väestötutkimuksissa henkilöt jaet-tiin mielen hyvinvoinnin suhteen matalan, kohtalaisen sekä korkean positiivi-sen mielenterveyden tason omaaviin. Korkean positiivisen mielenterveyden tason omaavia kutsuttiin mielenterveydeltään kukoistaviksi (flourishing) henki-löiksi. Kukoistavilla henkilöillä oli korkea emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaali-sen hyvinvoinnin taso. Matalan positiivisen mielenterveyden omaavia kutsut-tiin riutuviksi (languishing) ja heiltä puuttui kukoistus täysin. Kohtalaisen posi-tiivisen mielenterveyden omaavat, jotka muodostivat suurimman ryhmän, olivat positiivisen mielenterveyden suhteen keskitien kulkijoita. Tulosten mu-kaan ainoastaan kukoistavien (ilman masennushäiriötä) luokkaan kuuluminen ennusti hyvää terveyttä, kun taas muihin luokkiin kuuluminen ennusti erilaisia somaattisia sairauksia sekä vakavia mielenterveyden häiriöitä. Positiivisen mie-lenterveyden on nähty suojaavan myös mm. itsemurha-ajatuksilta sekä opiske-luvaikeuksilta riippumatta siitä, kärsivätkö henkilöt psyykkisestä oireilusta tai ei (Keyes ym. 2012). Tässä julkaisussa tarkastellaan Suomessa asuvien nuorten positiivista mielen-terveyttä suhteessa perhetaustoihin. Aineistona käytetään vuoden 2017 koulu-terveyskyselyaineistoa. Positiivista mielenterveyttä tarkastellaan kolmiluokka-laisena muuttujana Keyesin tutkimusten tapaan.     Appelqvist-Schmidlechner ym. Nuorten kokema positiivinen mielenterveys   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019   2                  TULOKSET Positiivinen mielenterveys oli vahvempi pojilla tyttöihin verrattuna ja lukio-laisilla yläasteikäisiin ja ammattioppilaitoksissa opiskeleviin verrattuna Positiivista mielenterveyttä mitattiin Warwick-Edinburgh Mental Well-being Scale -mittarin 7-osaisella versiolla (SWEMWBS, Stewart-Brown ym. 2009). Mittarin saama keskiarvo oli aineistossa 22,03 (kh 4,33; asteikko 7–35). Arvois-sa oli eroja niin sukupuolen kuin kouluasteen välillä. Poikien / miesten positii-vinen mielenterveys oli vahvempi tyttöihin / naisiin verrattuna (22,47 vs. 21,63, p<.001) ja lukiolaisten (22,67) vahvempi yläasteikäisiin (21,78) ja am-mattioppilaitoksissa opiskeleviin (21,90) verrattuna (p<.001). Mielenterveydel-tään ”kukoistavien” osuus oli suurin (19 %) lukiolaispojilla. Matalan positiivisen mielenterveyden omaavien osuus oli suurin yläasteikäisillä tytöillä (kuvio 1.). 137111251178838073767591091519140 20 40 60 80 100yläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosTytötPojat%matala keskitaso korkeaKuvio 1.  Positiivinen mielenterveys sukupuolen ja kouluasteen mukaan (n=134320) Korkeaa positiivisen mielenterveyden tasoa selittivät ydinperheessä asumi-nen, vanhempien korkeampi koulutustaso sekä perheen hyvä taloudellinen tilanne  Positiivinen mielenterveys oli korkealla tasolla erityisesti nuorilla, joiden taus-talla oli hyvin toimeentuleva ydinperhe (kuvio 2.). ”Kukoistavien” osuus oli suurin nuorilla, joilla oli kaksi vanhempaa (OR 1,15; 1,09–1,20) ja yksi koti (OR 1,11; 1,07–1,15) tai joiden vanhemmat eivät olleet eronneet (OR 0,80; 0,77–0,83). Kukoistusta selittivät tämän lisäksi äidin (OR 1,33; 1,29–1,37) ja isän (OR 1,11; 1,07-1,15) korkeampi koulutus sekä perheen parempi taloudellinen tilan-ne (OR 0,62; 0,60–0,63) (Kuvio 3.). Kukoistavien osuus oli myös keskimääräistä suurempi nuorilla, joilla ei ollut vanhempia lainkaan (OR 1,83; 1,51–2,21).  Näin tutkimus tehtiin: Tutkimus perustuu Kouluter-veyskyselyn aineistoon, joka on kerätty poikkileikkaus-asetelmalla keväällä 2017.  Tämän tutkimuksen kohde-ryhmänä olivat perusopetuk-sen 8. ja 9. luokkien oppilaat (n=70848, vastausprosentti 63) sekä lukioiden (n=34040, vas-tausprosentti 51) ja ammatillis-ten oppilaitosten (n=29796) 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Am-matillisten oppilaitosten osalta tarkkaa vastausprosenttia ei voida luotettavasti laskea, mutta Tilastokeskuksen tietoi-hin perustuen arvio on 40-55 prosenttia. Positiivista mielenterveyttä mitattiin Warwick-Edinburgh Mental Well-being-Scale -mittarin lyhyellä versiolla (SWEMWBS), joka koostuu seitsemästä kysymyksestä koskien vastaajan mielen hy-vinvointia eli tunteita ja ajatuk-sia kahden viimeisen viikon ajalta.  Mittarilla saadut arvot luokiteltiin keskihajontaa hy-väksikäyttäen kolmeen eri luokkaan: matala, kohtalainen ja korkea positiivinen mielen-terveys.   Nuorten kokemaa positiivista mielenterveyttä tarkasteltiin taustamuuttujien suhteen ristiintaulukoinnilla, Khiin ne-liötestillä ja logistisella regres-sioanalyysillä, josta raportoi-daan ristitulosuhde (OR) ja 95 prosentin luottamusväli (LV). Logistisissa malleissa on vakioi-tu vastaajan kouluaste (yläas-te, lukio, ammattioppilaitos) sekä sukupuoli. Logistisen regression tuloksissa huomioi-daan vain tilastollisesti erittäin merkitsevät erot, p<0,001.     Appelqvist-Schmidlechner ym. Nuorten kokema positiivinen mielenterveys   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019   3                                        2110151161019915147115124331069136101681342234216613687974778078717875768279356252788079768179748178426147718176111111131412101310101110141415131412111311101291716111413110 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %yläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosYksivanhempiKaksivanhem-paaUseampikuin 2vanhem-paaVanhemmateronneetEivanhem-piaYksi kotiKaksi taiuseampikotiUusperheSateen-kaari-perheMonikko-perhe%matala keskitaso korkeaKuvio 2.  Positiivinen mielenterveys perhetilanteen ja -taustojen mukaan (n=134320) Matalaa positiivisen mielenterveyden tasoa selittivät perhesuhteiden moni-naisuus, vanhempien työttömyys ja alhainen koulutustaso sekä perheen heikko taloudellinen tilanne Matalan positiivisen mielenterveyden omaavien osuus oli keskimääräistä suu-rempi nuorilla, joilla oli vain yksi (OR 1,84; 1,74–1,95) tai useampi kuin kaksi (OR 1,62; 1,51–1,74) vanhempaa, joiden vanhemmat olivat eronneet (OR 1,14; 1,09–1,18) tai jotka asuivat uusperheessä (OR 1,27; 1,19–1,35) (Kuvio 2.). Riski kuulua tähän erityisen matalan positiivisen mielenterveyden ryhmään oli yli seitsenkertainen niillä nuorilla, joilla ei ollut vanhempia lainkaan tai jotka eivät olleet yhteydessä vanhempiinsa (OR 7,38; 6,46-8,47). Tämän lisäksi perheen heikompi taloudellinen tilanne (OR 1,39; 1,37–1,43) sekä jomman kumman vanhemman työttömyys (OR 1,39; 1,33–1,44) selittivät matalaa positiivisen mielenterveyden tasoa (Kuviot 2. ja 3.). Äidin (OR 0,66; 0,64–0,68) ja isän (OR 0,74; 0,70–0,75) korkeampi koulutustaso suojasi matalalta positiivisen mielen-terveyden tasolta. Kirjallisuutta: Aarnio, K, Kallinen K, Kylmä J Solantaus T, Rotkirch A. (2017). Sateenkaariperheiden lasten ja nuorten hyvinvointi ja koke-mukset. Väestöliiton julkaisu-sarja D 62/2017. Halme N, Hedman L, Ikonen R, Rajala R. (2018). Lasten ja nuorten hyvinvointi 2017. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Työpaperi 15/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.  Halme N, Kanste O, Klemetti R, Kuusio, H, Rajala R, Seppänen J (2017). Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017. Tutkimuksesta tiiviisti 26. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keyes C. The mental health continuum: from languishing to flourishing in life. J Health Soc Behav 2002;43(2):207-22. Keyes C. Chronic physical con-ditions and aging: Is mental health a potential protective factor? Ageing Int 2005;30: 88-104.  Keyes C, Eisenberg D, Perry G, Dube S, Kroenke K, Dhingra S. The relationship of level of positive mental health with current mental disorders in predicting suicidal behavior and academic impairment in college students. J Am College Health 2012;60(2):126-33. Stewart-Brown S, Tennant A, Tennant R, Platt S, Parkinson J, Weich S. (2009). Health and Qual Life Outcomes 2009; 7:15. Suldo S, Shaffer E. Looking beyond psychopathology: the dual-factor model of mental health in youth. School Psychol Rev 2008;37(1):52-68.      Appelqvist-Schmidlechner ym.  Nuorten kokema positiivinen mielenterveys           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019            4                                Matala positiivinen mielenterveys oli keskimääräistä yleisempää myös perheis-sä, joissa oli joko kaksoset, kolmoset tai neloset (OR 1,25; 1,15–1,36). Kodin ulkopuolelle sijoitettujen riski kuulua tähän ryhmään oli lähes kolminkertainen (OR 2,91; 2,51–3,37). Perhetaustojen merkitys matalaan positiivisen mielen-terveyden tasoon korostui erityisesti yläasteikäisillä nuorilla.  1041295814811221316492128697166808280798481728178386965222522111312798667131060 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %yläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitosyläastelukioammattioppilaitoserittäinhyvämelko hyväkohtalainenmelkohuonoerittäinhuono%matala keskitaso korkea Kuvio 3.  Positiivinen mielenterveys perheen taloudellisen tilanteen mukaan (n=134320)    Sateenkaariperheissä asuminen sekä syntyminen muualla kuin Suomessa ennustivat sekä keskimääräistä korkeampaa että matalampaa positiivisen mielenterveyden tasoa Sateenkaariperheissä asuvat nuoret olivat positiivisen mielenterveyden suh-teen polarisoitunut ryhmä. Riski kuulua matalan positiivisen mielenterveyden ryhmään oli heidän kohdallaan yli kuusinkertainen (OR 6,49; 5,73–7,35). Toi-saalta samaan aikaan heidän joukossaan oli keskimääräistä enemmän nuoria, jotka olivat mielenterveydeltään kukoistavia (OR 1,86; 1,57–2,20).   Myös nuorten synnyinmaan suhteen oli havaittavissa selvää polarisoitumista. Muualla kuin Suomessa syntyneiden nuorten osuus oli keskimääräistä suurem-pi niin matalan kuin korkean positiivisen mielenterveyden omaavien keskuu-dessa.  Riski kuulua matalan positiivisen mielenterveyden ryhmään oli kolmin-kertainen (OR 3,05; 2,87–3,25), mutta samaan aikaan näiden nuorten joukossa       Appelqvist-Schmidlechner ym.  Nuorten kokema positiivinen mielenterveys           THL – Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019            5                                             oli myös keskimääräistä enemmän mielenterveydeltään kukoistavia (OR 1,67; 1,56–1,79). Ulkomaalaistaustaisten, ulkomailla syntyneiden nuorten keskuu-dessa matalan positiivisen mielenterveyden omaavien osuus oli 26 %, kun vas-taava prosentti oli suomalaistaustaisilla nuorilla 9 % (Kuvio 4.). Samaan aikaan myös mielenterveydeltään kukoistavien osuus oli ulkomailla syntyneiden kes-kuudessa keskimääräistä korkeampi suomalaistaustaisiin nuoriin verrattuna (17 % vs. 12 %, p<.001).  915267970571215170 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %SuomalaistaustainenUlkomaalaistaustainen, syntynyt SuomessaUlkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla%matala keskitaso korkea Kuvio 4.  Positiivinen mielenterveys syntyperän mukaan (n=134320)   JOHTOPÄÄTÖKSIÄ  Perheen sosioekonominen asema ja perhesuhteet selittivät positiivista mielenterveyttä Korkeaa positiivista mielenterveyttä – kukoistamista – selittivät ennen kaikkea ydinperheessä asuminen, vanhempien korkeampi koulutusaste sekä perheen hyvä taloudellinen tilanne. Nämä kaikki ovat tekijöitä, jotka tuovat yleensä turvaa ja pysyvyyttä lasten ja nuoren elämään ja ovat siten nousseet myös aikaisemmissa tutkimuksissa nuorten hyvinvoinnin selittäjiksi. Matalaa positii-visen mielenterveyden tasoa selittivät vanhempien työttömyyden, alhaisen koulutusasteen sekä perheen heikon taloudellisen tilanteen lisäksi perhesuh-teiden moninaisuus; esimerkiksi yksinhuoltajuus, vanhempien ero, uus- tai monikkoperheessä eläminen.  Perhesuhteiden rikkonaisuus ja muutokset perhesuhteissa vanhempien uusien kumppaneiden myötä voivat osaltaan hämmentää ja tuoda nuorten elämään epävarmuutta vaikuttaen tällä tavoin negatiivisesti psyykkiseen hyvinvointiin.  Monikkoperheissä taas korostuvat vanhempien haasteet tarjota lapsilleen yksilöllistä tukea. Vanhempien perhesuhteiden merkitys oli suurin yläasteikäi-sillä. Myöhemmin, nuoren jo monissa tapauksissa pois lapsuudenkodista muut-taneena, perhesuhteiden merkitys oman hyvinvoinnin kannalta pienenee.      Appelqvist-Schmidlechner ym. Nuorten kokema positiivinen mielenterveys   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019   6 Sateenkaariperheiden ja ulkomailla syntyneet nuoret ovat psyykkisen hyvinvoinnin osalta epäyhtenäinen ryhmä Sateenkaariperheissä elävien ja Suomen ulkopuolella syntyneiden nuorten kohdalla tutkimus toi esille selvää polarisoitumista sekä tarvetta tutkia ryhmää tarkemmin. Mielenterveydellisesti kukoistavien osuus oli keskimääräistä ylei-sempää näissä ryhmissä. Samalla kuitenkin myös matalan positiivisen mielen-terveyden omaavien osuus oli näissä ryhmissä keskimääräistä suurempi.  Näyttää siltä, että sateenkaariperheissä elävät nuoret ovat psyykkisen hyvin-voinnin näkökulmasta epäyhtenäinen ryhmä. Tarvitaan lisää tutkimusta selvit-tämään, missä piilevät psyykkistä hyvinvointia lisäävät ja toisaalta vähentävät tekijät. Sateenkaariperheissä elävien lasten ja nuorten hyvinvointia on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi Väestöliiton toteuttamassa tutkimuksessa (Aarnio ym. 2017) ja todettu, että sateenkaariperheiden lapset ja nuoret voivat yhtä hyvin kuin muutkin ikätoverinsa. Tutkimuksen otos oli kuitenkin verrattain pieni ja mielenterveyttä tutkittiin vain psyykkisen oireilun näkökulmasta eikä tutkimus ole siten suoraan vertailukelpoinen.  Sama polarisaatio oli nähtävissä myös ulkomailla syntyneiden nuorten ryhmäs-sä. Kouluterveyskyselystä (Halme ym. 2017 ja 2018) tiedämme, että ulkomaista syntyperää olevat nuoret elävät muita nuoria useammin turvattomassa kasvu-ympäristössä, kokevat yleisemmin kiusaamista sekä keskusteluvaikeuksia van-hempiensa kanssa sekä oireilevat yleisemmin psyykkisesti. Tutkimuksessa kui-tenkin todettiin, että kohderyhmä on hyvin heterogeeninen ja ryhmän sisältä löytyy merkittäviä hyvinvointieroja. Myös tämän ryhmän psyykkisen hyvin-voinnin kartoittaminen kaipaa lisää tutkimustietoa.  Nuorten eriarvoisuutta kavennetaan tarjoamalla perheille varhaista tukea ja nuorille osallisuuden mahdollisuuksia Nuorten eriarvoisuus ilmenee tutkitusti monessa eri ulottuvuudessa, myös psyykkisissä voimavaroissa. On tärkeää tukea perheitä, joilla on elämäntilan-teesta johtuvia haasteita ja tarjota varhaista tukea sitä mahdollisesti tarvitse-ville perheille sekä heidän lapsilleen. Ei pelkästään mahdollisten psyykkisten ongelmien ennaltaehkäisyyn, vaan nuoren psyykkisen hyvinvoinnin edistämi-sen ja vahvistamisen vuoksi. Vahvat psyykkiset voimavarat suojaavat monissa haastavissa elämäntilanteissa myöhemmissäkin elämänvaiheissa. Niitä voidaan kehittää ja hyödyntää. Mutta kuinka voimme vahvistaa nuoren positiivista mielenterveyttä? Tarvitaan lisää tietoa nuorten positiiviseen mielenterveyteen yhteydessä olevista tekijöistä, jotta osaamme kehittää ja suunnata tarpeenmu-kaisia toimia ja toimenpiteitä. Osallisuuden tukeminen (osallisuus harrastuk-siin, työhön, opiskeluun, yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen) on yksi keskeinen tehtävä nuoren mielenterveyttä edistävässä työssä. Tähän tulisi panostaa laa-ja-alaisesti. Erityinen huomio tulisi kuitenkin kohdistaa niihin lapsiin ja nuoriin, joilla on elämän- tai perhetilanteesta johtuvia haasteita. Tämän julkaisun viite: Appelqvist-Schmidlechner K, .......Tämän julkaisun viite: Appelqvist-Schmidlechner K, Tamminen N, Solin P (2019). Nuorten kokema positiivinen mielenterveys perhetaustan mukaan. Tutkimuksesta tiiviisti 19/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pl 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 ISBN (verkko) 978-952-343-331-1 ISSN (verkko) 2323-5179 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-331-1www.thl.fi 

Nuorten kokema positiivinen mielenterveys perhetaustan mukaan

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138190/URN_ISBN_978-952-343-331-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Nuorten kokema positiivinen mielenterveys perhetaustan mukaan

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari