Osakkeenomistajien päätösehdotukset suomalaisten pörssiyhtiöiden yhtiökokouksissa

Shareholder proposals in Finnish listed companiesThe research has examined shareholder proposals in Finnish listed companies in the years 2017–2021. Proposals are mainly made by groups of shareholders, but also by individual shareholders such as small investors. The reason behind the increase in the number of proposals during the review period is the increase in shareholders’ nomination committees. The proposals especially concern the election rights belonging to the general meeting. Based on the analysis, there is often a controlling shareholder with substantial ownership in shares in listed companies. The share of votes clearly below the majority limit is still enough to form a controlling position. Based on the evidence, shareholders are also able to influence decision-making without a controlling position. Despite the universal nature of the right to propose resolutions and its low transaction costs, shareholder activism based on its use was only slightly detectable in the material. Most proposals are accepted without a vote and there are hardly any counterproposals, which means that the controlling owners have a robust position, regardless of their share of ownership, which is rarely challenged. No abuse of the right to submit shareholder proposals was detected

Kuntayhtiöiden hallitusten koostumus monimuotoisuuden kannalta

Vertaisarvioit

Toimitusjohtajan hallitusjäsenyys kuntayhtiössä

Toimitusjohtajan toiminen hallituksen jäsenenä tai puheenjohtajana, eli niin sanottu duaalirooli, on keskeinen osakeyhtiön hyvään hallintoon liittyvä teema. Toimitusjohtajuuden ja hallituksen jäsenyyden yhdistämiskäytäntöä on tutkittu etenkin kansainvälisesti, ja järjestely on tavanomainen angloamerikkalaisessa yhtiökäytännössä. Suomalaisessa yhtiökäytännössä järjestely on epätavanomaisempi, eikä kotimaista tutkimusta aiheesta ole juuri tehty. Artikkelissa syvennytään toimitusjohtajan asemaan erityisesti kuntayhtiöiden erityispiirteiden kautta. Kuntayhtiöissä toimitusjohtajilla on usein keskeinen rooli johdon toimialaa koskevan osaamisen vahvistajana. Kuntayhtiöllä tarkoitetaan sellaista osakeyhtiötä, jossa yhdellä tai useammalla kunnalla tai kuntayhtymällä on välittömästi tai välillisesti määräysvalta. Kuntayhtiö voi olla yhden tai useamman kunnan taikka kuntayhtymän omistama, tai sillä voi olla näiden lisäksi muita omistajia, kunhan kuntaomistajien yhteenlaskettu omistusosuus on 50 prosenttia tai enemmän. Artikkelin tavoitteena on ensinnäkin tarkastella toimitusjohtajan hallitusjäsenyyteen vaikuttavaa normistoa. Tavoitteena on myös selvittää, miten kunnat voivat määrätä kuntayhtiön toimitusjohtajan hallitusjäsenyydestä erilaisin omistajaohjauksellisin keinoin. Lisäksi kirjoituksessa annetaan suosituksia siitä, miten olisi tarkoituksenmukaista määrätä toimitusjohtajien hallitusjäsenyyksistä. Nämä suositukset soveltuvat myös muihin kuin kuntayhtiöihin. Artikkelia varten on laadittu 200 kuntayhtiön yhtiöjärjestystarkastelu, jossa on tutkittu toimitusjohtajaa koskevia yhtiöjärjestysmääräyksiä sekä konserniohje- ja corporate governance -tarkastelu, jossa on tarkasteltu 25 suurimman kaupungin konserniohjeiden toimitusjohtajan hallitusjäsenyyttä koskevat määräykset.publishedVersionPeer reviewe

Selvitys osakeyhtiön velkojiensuojan selventämisestä ja suojamenettelyiden helpottamisesta

Keväällä 2019 valtioneuvoston kanslian nimitti Tampereen yliopiston ja Lapin yliopiston toteuttamaan osakeyhtiön velkojiensuojan selventämistä ja suojamenettelyiden helpottamista koskevan tutkimushankkeen. Tarkoituksena oli kartoittaa osakeyhtiölain velkojiensuojasäännösten ajantasaisuutta ja muutostarpeita. Hankeraportissa tunnistettiin seitsemän eri kehityskohdetta liittyen oman pääoman menettämiseen, omien osakkeiden hankinnan rahoittamiseen, tasetestin rooliin osakeyhtiön varojenjaossa, maksukykytestin sisällön täsmentämiseen, yksityisten osakeyhtiöiden purkumenettelyyn, velkojiensuojamenettelyihin osakepääoman alentamisen ja yritysjärjestelyiden yhteydessä sekä velkojakäsitteeseen. Näiden teemojen analysoinnin perusteella työryhmä ehdottaa useita muutoksia osakeyhtiölakiin. Muutoksilla voitaisiin velkojiensuojaa käytännössä heikentämättä yksinkertaistaa ja liberalisoida osakeyhtiölain velkojiensuojasäännöksiä, nopeuttaa erilaisten järjestelyiden toteuttamisaikoja sekä poistaa tarpeettomiksi osoittautuneita yritystoiminnan muodollisuuksia. Raporttia varten on kerätty sidosryhmä-palautetta. Työryhmän loppuraportti koostuu johdanto-osasta, mainittuja seitsemää kehityskohdetta käsittelevistä substanssiluvuistakappaleista, johtopäätöksistä ja hanketta varten tehdyn kyselytutkimuksen kuvauksesta. Tutkimustuloksia voidaan käyttää pohjana yhtiöoikeuden tulevassa lainvalmistelutyössä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Shareholders’ nomination boardThe shareholders’ nomination board is a typical way to prepare shareholder proposals regarding the board for the general meeting. It is not a recognised body under the Companies Act but rather a local Nordic governance arrangement described in self-regulation and established by the decision of the general meeting. The nomination board organises the largest  shareholders of the company and unites their decision-making under a unified and coordinated operation, thereby institutionalising the exercise of control by the controlling shareholders. The nomination board can be considered an agent for other shareholders. In self-regulation, specifics are left to be determined in company-specific terms, within the limits set by company law. The formulation of recommendations has led to varying practices in companies. The position and role of the nomination board are influenced by company-specific regulations and ownership structures

Governance and Steering of MOCs : Legal Perspective

Local governments often use corporations for public service output. In Finland, limited liability companies can be used as a means to produce functions that a municipality is required to engage in by law or those functions that are optional for a municipality. This paper explains the current state, regulative background and reasons for corporatisation in Finnish municipalities. We then present a legal analysis of the legal strategies provided in the legislation that a municipality can use to govern and steer its external corporate bodies. Understanding the legal boundaries and possibilities is imperative for extending local self-governance to MOCs, and to align their goals with those of the municipality.publishedVersionPeer reviewe

Energia- ja ilmastoneuvonnan organisointi : neljä ehdotusta toimintamalliksi

Tässä raportissa esitellään neljä eri toimintamallia energia- ja ilmastoneuvonnan järjestämiseksi Päijät-Hämeessä. Ehdotukset on työstetty Päijät-Hämeen liiton rahoittamassa hankkeessa ”Ener¬gia- ja ilmastoneuvonnan organisointi Päijät-Hämeessä – EINO”, joka toteutettiin 1.9.2010 - 15.4.2011. Tietoa mallien rakentamiseksi on saatu erilaisista kirjallisista lähteistä, tekemällä haastatteluita ja ideoimalla asiaa eteenpäin muun muassa hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen taustalla on tarve selvittää Päijät-Hämeen energianeuvonnan nykytila ja ideoida uusia mahdollisuuksia organisoida neuvontatyötä tulevaisuudessa. Suomessa toimii tällä hetkellä yhdek¬sän energiatoimistoa, joiden toimintamalleja (rahoitus, toimijatahot, tarjotut palvelut) EINO- hankkeessa selvitettiin. Näin pyrittiin löytämään taustatietoa ja hyviä käytänteitä. Energiatoimis¬toista kahta haastateltiin paikan päällä, viiden tiedot perustuvat sähköpostikyselyn vastauksiin ja internet - lähteisiin ja kahteen tutustuttiin internet - lähteiden avulla. Energiatoimistot ovat hyvin erilaisia, mutta keskeiseksi teemaksi kaikilla nousi toiminnan rahoitus. Hankepohjainen rahoitus koettiin ongelmalliseksi ja kiinteää perusrahoitusta kaivattiin. Päijät-Hämeen kuntien energia- ja ilmastoasioita tarkasteltiin yleisellä tasolla. Kunnille lähetet¬tyyn sähköpostikyselyyn saatiin vastaukset vain kolmelta kunnalta ja loppujen kahdeksan kun¬nan tilanne selvitettiin muista lähteistä. Päijät-Hämeen kunnilla on hyvin erilaiset resurssit tar¬jota energia- ja ilmastoneuvontaa. Raportista esitellyistä malleista ensimmäinen, EINO1, muuttaa mahdollisimman vähän neuvon¬nan nykytilaa eikä sen toteuttaminen vaadi suuria rahallisia panostuksia. Muut mallit, EINO2-4, vaativat puolestaan enemmän resursseja yhdeltä tai useammalta nykyiseltä toimijalta. Tässä ra¬portissa esitellyt mallit on tarkoitettu keskustelun pohjaksi ja jatkotyöstettäväksi ja testattavaksi EINOa seuraavassa mahdollisessa jatkohankkeessa. Keskeisiä teemoja jatkokeskusteluissa ovat energia- ja ilmastotyön omistajuudesta ja koordinaatiosta vastaavan organisaation pohtiminen, toimintaan osallistuvien tahojen määrittäminen, kuntakohtaiset tarpeet, www-portaalin tai si¬vuston tarve tiedon ja käytänteiden jakamiselle sekä toiminnan tuloksellisuuden mittaamiseen tarvittavat indikaattorit

Freezing point depression in the ternary ZnSO₄-H₂SO₄-H₂O system

Abstract Freezing points in the ternary ZnSO₄-H₂SO₄-H₂O system were measured from (0.25 to 2.0) mol kg⁻¹ ZnSO₄ and (0.25 to 2.0) mol kg⁻¹ H₂SO₄. The experimental data was compared with predictions made with a multi-component Pitzer model and Zdanovskii’s mixing rule. Good agreement between measured and predicted results was achieved