Finnish Media Literacy Education Policies and Best Practices in Early Childhood Education and Care Since 2004

The purpose of the article is to describe Finnish media literacy policies and good media education practices in early childhood education and care. This article will focus on describing two central action lines related to the Children and Media Program, initiated by the Division for Cultural Policy of the Ministry of Education and Culture in 2004. These action lines include the reform of the legislation for the protection of minors and the distribution of audiovisual programs in Finland, and the development of the Media Muffin project, including implementation, evaluation and publication of resource materials. In exploring these two initiatives, this paper identifies the relationship between programmatic actions that focus on teacher education and larger policy initiatives that promote media literacy education for young children

METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja

Tieteen tori: Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojel

NAISOPETTAJIEN ÄÄNEN KUORMITTUMINEN TYÖSSÄ

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida äänen rasittumista luonnollisessatyöympäristössä. Tutkittavat olivat naisopettajia, joiden määrä vaihteli 10:stä33:een eri osatutkimuksissa (iän keskiarvo 43 vuotta). Opettajat nauhoittivatpuhettaan ensimmäisen ja viimeisen oppitunnin ajan yhtenä työpäivänä sekätekivät nauhoituksia välitunnilla (mahdollisimman pitkä [a]-fonaatio). Tutkittavatjaettiin kahteen ryhmään kokemiensa äänenkäytön vaikeuksien perusteella.Tutkimuksen tulos oli, että mitä enemmän opettajilla oli äänioireita, sitäkorkeampi oli heidän äänensä perustaajuus (FO), sitä voimakkaampaa ääntä hekäyttivät ja sitä enemmän heillä oli taipumus käyttää vuotoista äänentuottotapaa(mittaus pitkäaikaiskeskiarvospektrillä, LTAS:llä). Työpäivän aikana äänenperustaajuus nousi ja LTAS osoitti äänen muuttuneen puristeiseen suuntaan.Nämä muutokset olivat selvempiä vähemmän äänioireita kokevilla opettajilla.Usäksi tutkimuksessa kehitettiin äänenkäytön kuormituksen indeksi (FO x FOaika,jossa FO-aika tarkoittaa äänihuulien aktiivista värähtelyaikaa).Avainsanat: puheäänen akustinen analyysi, koetut äänioireet, kenttätutkimusThe aim ofthis study was to investigate phonatory changes due to loading in naturalworking environment. The subjeets were female school teachers, the number ofwhom forseparate studies ranged from 10 to 33 (mean age 43 years). Voice recordings were madeboth during breaks (voice task: maximally prolonged [a] ) and lessons (first and last lessonofone day). The subjects were divided into twO groups according to the severity oftheirvoice complaints. The major results were: the more the complaints the teacher had, thehigher the fundamental frequency (FO) and sound pressure level and a tendency to usemore hypofunetional voice (analysed by the long-time average spectrum; LTAS). Duringthe working day, the FO rose and the LTAS levelled out (changes towards hyperfunctionalvoice usage). Interestingly, these changes were more obvious in the teachers with fewervoice complaints. Furthermore, during the present study, an index ofvoice loading wasdeveloped (FO x FO time; FO time = active vibration time ofvocal folds).Keywords: acoustic voice analysis, voice complaints, field study

Kuvaohjelmalain toimivuus ja uudistustarpeet : Selvitysraportti

Selvityksessä kartoitettiin kuvaohjelmalain (710/2010) soveltamiskäytäntöä, oikeusperustaa, sääntelyä muissa maissa ja tietopohjaa koskien kuvaohjelmien tarjontaa, lasten median käyttöä, median vaikutuksia, huoltajien ikärajatuntemusta ja mediakasvatusta. Lisäksi kartoitettiin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI), kuvaohjelmien tarjoajien (n=39), kuvaohjelmaluokittelijoiden (n=9), lapset ja media -asiantuntijoiden (n=6) sekä rajat ylittäviä mediapalveluja tarjoavien toimijoiden näkemyksiä. Lain lähtökohta ikärajojen luokittelusta toimialalla sekä yhtenäiset ikärajat ja sisältösymbolit ovat hyvin toimivia. Luokittelun käytäntö toimii pääosin hyvin, mutta on muotoutunut melko raskaaksi ja kalliiksi toimialalle ja KAVI:lle. Kehittämiskohteita ovat luokittelun käytännön yksinkertaistaminen, tarjoamisen valvonta ja tiedottaminen. Raportissa ehdotetaan lain soveltamisalan ja tarjoajien ilmoitusvelvollisuuden alan selventämistä, luokittelusta vapauttamisen perusteiden tarkistamista, sarjakohtaista luokittelua tai maksujen keventämistä, ikärajajouston selventämistä, KAVI:n valvontakeinojen tarkistamista ja tarjoajien tiedotusvelvollisuuden täsmentämistä. Digitaalisten pelien sääntelyä ehdotetaan selvennettäväksi kokonaisuutena. Lisäksi ehdotetaan sääntelyn tarkistamista liittyen esityslupiin, täysi-ikäisille suunnattujen tilaisuuksien merkintöihin ja vauvakino-näytöksiin

Kaikki keinot käyttöön – Helpottaisiko suualueen motoriikan passiivinen harjoittelu korjaamaan sitkeitä äännevirheitä?

Vaikka kuntoutusmenetelmien pitäisi pohjautua näyttöön perustuvaan toimintaan, kuntouttajan työkalupakkiin eksyy välillä keinoja, jotka on napattu muun toiminnan alueelta. Yksi tällainen harjoitteluväline on suun alueen lihaksia vahvistava, alun perin kuorsaukseen ja uniapnean hoitoon kehitetty laite, FaceFormer (FF). Puheterapeutit käyttävät laitetta erityisesti niiden lasten kanssa, joilla äänteiden oppiminen on huomattavan hidasta ja työlästä. Tässä artikkelissa esittelemme kokeilun, jossa arvioitiin, edistyikö kielen liikkeen hallinta 7-vuotiaalla huuli- ja suulakihalkiolapsella, kun hän käytti FF:ia 12 viikon ajan öisin. Harjoittelujakson tavoitteena oli, että lapsi nostaa kielensä hammasvallille (esim. /r/:n, /s/:n ja /l/:n ääntymäpaikka) ja pitää sitä siinä mahdollisimman pitkään ilman leuan myötäliikkeitä. Kielen nostoa arviointiin viikoittain, ja lapsi vastasi samalla kyselyyn siitä, miltä kojeen käyttö ja kielen liike tuntuivat. Lisäksi lasta hoitava puheterapeutti arvioi leuan ja kielen liikkeiden eriytymisen kehittymistä. Kokeilussa tehtyjen havaintojen mukaan lapsen kielen motoriikka parani: kielenkärki pysyi hammasvallilla pitempään kuin ennen FF:n käyttöä. Varsinkin yhdeksännen viikon kohdalla motoriikassa tapahtui selvä harppaus: kielenkärki pysyi tavoitepaikassa kaksinkertaisen ajan verrattuna aiempiin mittauksiin. Kielenkärjen nosto hammasvallille alkoi onnistua myös puheen aikana arviointitilanteessa ilman, että lapselle annettiin hänen aiemmin tarvitsemaansa visuaalista tai taktiilista tukea. Lapsen oma kokemus laitteen käytöstä oli pääasiassa myönteinen, ja myös kielen kärjen nosto tuntui hänestä helpolta

Nuoret paikallisina vaikuttajina verkossa

Artikkelissa tarkastellaan nuorten yhteiskunnallista osallistumista tietoverkossa ja esitellään ensimmäisiä tuloksia hämeenlinnalaisnuorille tehdystä kyselystä (N=541). Kyselyssä selvitettiin nuorten tietoverkon käyttöä ja osallistumista nuorten paikallista kansalaisvaikuttamista edistävällä Vaikuttamo-sivustolla. Artikkelissa todetaan digitaalisen viestinnän olevan nuorille arkipäivää, vaikka nuoret ovatkin hyvin erilailla aktiivisia verkossa. Nuoria lähestytään tulevaisuuden tekijöinä, jotka perinteisen poliittisen osallistumisen sijaan voisivat olla kiinnostuneita vuorovaikutteisen teknologian ja verkkojulkisuuden mahdollistamista osallistumisen muodoista. Artikkelissa tuodaan esille, että nuorille suunnattuja kansalaissivustoja on paljon, mutta tietoa niiden merkityksestä nuorille on vielä vähän. Vaikuttamo-sivuston todetaan lisänneen nuorten vaikutusmahdollisuuksia yhdessä aktiivisten koulujen ja opettajien kanssa. Artikkelin mukaan mediapedagoginen tuki nuorten osallistumiselle tietoverkossa on tärkeää. Mediapedagogista tukea pohditaan artikkelissa oppimista osallistumisena yhteisöissä korostavan käytäntöyhteisö-käsitteen kautta

Escape from the North and to the North : Layered Refugee Representation in the Short Film They Came in Crowded Boats and Trains

Peer reviewe

Does the Acoustic Voice Quality Index (AVQI) correlate with perceived creak and strain in normophonic young adult Finnish females?

acceptedVersionPeer reviewe