Hunajaa ja pölytyspalveluja : laadukasta liiketoimintaa mehiläistarhauksesta

Laadukasta liiketoimintaa luonnosta -hanke toteutettiin vuosina 2011–2015, ja sitä hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö. Hanketta osarahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke koostui kolmesta osasta, jotka olivat 1. Mehiläistarhaajien koulutus, 2. Luonto- ja elintarvikealan yritysten koulutus sekä 3. Maatilan ympäristönhoito ja luonnonsuojelu. Hankkeen kohderyhminä olivat eteläsavolaiset mehiläistarhaajat, luonnontuote- ja elintarvikealan yrittäjät tai sellaisiksi aikovat sekä maatilojen ympäristönhoidon osaamisen syventämisestä kiinnostuneet. Hanke vastasi kentältä tulleisiin tarpeisiin, joita oli kartoitettu ennen hankkeen suunnittelua hankkeen kohderyhmiltä kyselyillä ja yhteenvedoilla saaduista koulutustoiveista. Koulutusten teoriaosuudet toteutettiin pääosin Mikkelissä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Eri koulutuksiin sisältyi myös etäopiskelua ja yrityskohtaista neuvontaa. Jokaisesta hankkeen kolmesta osiosta laadittiin Ruralia-instituutin Julkaisuja-sarjaan raportti, johon poimittiin hankkeen parhaita käytäntöjä ja kiinnostavimpia tapahtumia ja tuloksia. Tämä raportti kertoo hankkeen mehiläiskoulutusosiosta, joka toteutettiin pääosin vuosina 2011–2012. Koulutus koostui kahdeksasta 2–3 päivän lähiopetusjaksosta, käytännön harjoittelusta ammattimehiläistarhoilla ja opintomatkasta Itävaltaan ja Sloveniaan. Koulutukseen kuului lisäksi verkkoavusteista etäopiskelua sekä portfolion ja oman toimintasuunnitelmana laatiminen. Hankkeessa järjestettiin lisäksi vuonna 2014 viiden päivän täydennyskoulutus sekä kaikille hankkeen kohderyhmille suunnattuja yhteisiä tilaisuuksia. Näistä tilaisuuksista on raportoitu hankkeen luonnontuote- ja elintarvikeosion raportissa. Mehiläiskoulutuksen tuloksena osallistujat saivat valmiudet ammatti- tai sivutoimiseen tarhaukseen ja pesien lukumäärä kasvoi liki sadalla pesällä

Luonnontuotteet liikkeelle : Etelä-Savon luonnontuotealan esiselvityshankkeen loppuraportti

Etelä-Savo on metsäisimpiä maakuntiamme. Luonnonmarjoja, -sieniä, -yrttejä ja erikoiskeruutuotteita olisi runsaasti hyödynnettävissä, mutta vain murto-osa arvokkaista raaka-aineista päätyy markkinoille. Keruutoiminnan hiipumiseen vaikuttavat kohonneet polttoainekustannukset, raaka-aineen alhainen hinta, kaupallisiin tarkoituksiin keräävien ikääntyminen ja nuoremman ikäpolven vähäinen kiinnostus keruutoimintaa kohtaan. Toimialana luonnontuotealaa ei ole kattavasti tilastoitu. Virallisen tilastojärjestelmän toimialaluokitusten sopimattomuus vaikeuttaa alan yrittäjyyden tunnistamista ja tiedon keruuta, eikä luontoalan yrittäjyydestä ole saatavilla kattavaa tietoa yritysten lukumäärästä, liikevaihdosta ja työllistävyydestä. Arvioita luonnontuotealan taloudellisesta merkityksestä voidaan tehdä satoarvioiden, sienten ja marjojen kauppaan tulomäärien sekä päätoimisesti luonnontuotteiden parissa toimivien yritysten toiminnan ja liikevaihdon tarkastelun avulla. Yrttien ja erikoisluonnontuotteiden keruuta ja kauppaa ei ole tilastoitu marjoja ja sieniä vastaavalla tavalla. Lisäksi luonnontuotteet ovat usein osana muuta yritystoimintaa, minkä vuoksi alan merkitystä, tämän hetkinen linkittymistä muihin toimialoihin sekä mahdollisuuksia kasvattaa luonnontuotealan liiketoimintaa selvitettiin Luonnontuotteet liikkeelle -hankkeessa. Luonnontuotteet liikkeelle -esiselvitystä hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö ja rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Esiselvityksessä kartoitettiin Etelä-Savon luonnontuotealan nykytilaa, taloudellinen merkitystä ja keskeisiä kehittämiskohteita. Myös luonnontuotealan logistiikkaa, yhteistyötä muiden toimialojen kanssa sekä paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia selvitettiin. Selvitys rajattiin koskemaan selkeästi luonnontuotteisiin liittyvää toimintaa, ja erilaiset luontoon liittyvät palvelut, kuten matkailu ja opastus- ja kurssitoiminta eivät ole mukana selvityksessä. Myös kala, riista ja hunajantuotanto jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Selvitys perustui alan yrittäjien ja asiantuntijoiden haastatteluihin, alan koulutuksiin osallistuneille ja sivuansiotoimintaa harjoittaville suunnattuihin kyselyihin ja aiemmin tuotettuun tietoon. Hankkeen tuloksina selvisi, että Etelä-Savossa alalla toimivien, päätoimisten yritysten luonnontuotteista koostuva liikevaihto on noin kahden miljoonan euron luokkaa. Alan työllistävä vaikutus merkittävimmissä marja-, sieni- ja yrttialan yrityksissä on vuosittain noin 50 henkilötyövuotta, joista noin kaksi kolmasosaa päätoimisesti ja kolmasosan kausiluonteisesti. Tämän lisäksi maakunnassa toimii lukuisia sivutoimisia luonnontuotealan yrityksiä, joilla luonnontuotteet ovat osana toimintaa. Erikoisluonnontuotteisiin liittyvä yritystoiminta on pienimuotoista ja pääasiassa muuhun yritystoimintaan liittyvää sivuansiotoimintaa. Etelä-Savossa on aktiivista koulutus- ja kehittämistoimintaa sekä laaja, lähes kahdensadan henkilön verkosto, jota alan mahdollisuudet kiinnostavat. Näiden satunnaisesti alalla toimintaa harjoittavien taloudellista merkitystä on kuitenkin mahdotonta arvioida täsmällisesti, sillä toiminnan laajuuden vuosittaiset vaihtelut ovat suuria. Luonto ja luonnontuoteala nähdään erittäin tärkeänä Etelä-Savon kannalta ja sen kehittymismahdollisuudet hyvinä. Luonnontuotealan osaamistaso on noussut, liiketoimintaedellytykset ovat vahvistuneet ja alan toimijat lisääntyneet Etelä-Savossa. Verkostoja ja yhteistyötä on rakennettu sekä maakunnan sisällä että koko maan toimijoiden kanssa. Yhteistyö sekä alan toimijoiden että muiden toimialojen kesken on tärkeää kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Selvitys tuotti lukuisia kehittämisehdotuksia, joita pyritään edistämään tulevassa hanketoiminnassa sekä alan ammatillisessa koulutuksessa. Alalle on myös suunnitteilla uutta yritystoimintaa. Alan mahdollisuudet yhtenä Etelä-Savon vahvuutena ja maaseudun elinvoimaisuuden edistämisessä kasvavat edelleen erityisesti yhteistyössä muiden toimialojen (maa- ja puutarhatalous, elintarvike-, käsityö-, luonto- ja maaseutumatkailu- ja hyvinvointialat) kanssa

Kestävästi ja vastuullisesti monipuolista arvonlisää - Luonnontuotealan toimintaohjelma 2030

Luonnontuoteala on monipuolisesti eri elinkeinoihin ulottuva kasvuala, jonka mahdollisuudet ovat nousseet vahvasti esille niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Luonnonmarjoja, -sieniä ja -kasveja on ryhdytty hyödyntämään elintarvikkeiden lisäksi muun muassa kosmetiikassa ja muissa hyvinvointituotteissa, väri- ja tekstiiliteollisuuden tuotteissa, lääkkeissä ja rohdoksissa sekä matkailu- ja hyvinvointipalveluissa. Markkinamahdollisuuksia on runsaasti esimerkiksi ravintolisissä. Runsaat ja uusiutuvat luonnontuotevarat mahdollistavat useimpien luonnontuotteiden kestävän käytön lisäämisen. Alan kasvua tukevat raaka-aineidemme runsauden ja erityisominaisuuksien lisäksi muun muassa kestävyyttä ja hyvinvointia korostavat trendit ja markkinat. Luonnontuotealan kasvumahdollisuuksiin on jo tartuttu vireällä kehittämistyöllä, mutta alalla on edelleen paljon tehtävää tuleville hankkeille ja tulevalle toimintaohjelmakaudelle. Luonnontuotealan moninaisuus tuo tähän omat haasteensa. Luonnontuotealalle laadittu uusi toimintaohjelma suuntaa alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja resurssien käyttöä nostaen esille luonnontuotealan kestävän kasvun kannalta keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman kokoamiseen osallistettiin laajasti alan toimijoita eri puolilta Suomea. Alan kehittämistarpeet ja -keinot tunnistettiin ennakoiden luonnontuotealaan lähitulevaisuudessa vaikuttavia tekijöitä. Luonnontuotealan kehittämiskohteet liittyvät erityisesti raaka-aineiden saatavuuteen, mutta samalla niiden osittain kehittymättömiin markkinoihin. Teollisen mittakaavan jalostajia on vain muutamia, jolloin myös useimpien raaka-aineiden kysyntä jää pieneksi. Toiminnan ja yrityskoon pienuuden takia luonnontuotealalla toimivilla yrityksillä on rajalliset resurssit toiminnan kehittämiseen, investointeihin tai palvelujen hankkimiseen. Yhteistyön tiivistämisen ja rahoituslähteiden monipuolisen hyödyntämisen avulla TKI-toimintaa on mahdollista saada vahvistumaan. Luonnontuotealan kestävyyden korostamisella niin keruussa kuin tuotannon vesi- ja hiilijalanjäljen osalta on kasvava merkitys. Vienninedistämistoiminnan ja yleistyvän verkkokaupankäynnin lisäksi lähimarkkinat voivat tarjota alan yrityksille kasvua. Luonnontuotealan uhkakuvat puolestaan liittyvät erityisesti keruutyövoiman saatavuuteen sekä kustannusten nousuun, jotka voivat romahduttaa raaka-aineitten saatavuuden ja hintakilpailukyvyn. Kansainväliset kriisit, yleinen hintojen nousu ja kuluttajien ostovoiman heikkeneminen supistavat varsinkin korkean jalostusasteen tuotteiden kysyntää niin kotimaisilla kuin kansainvälisilläkin markkinoilla. Vuoteen 2030 ulottuvan Luonnontuotealan toimintaohjelman visiona on Luonnosta kestävästi ja vastuullisesti monipuolista arvonlisää. Ohjelmassa asetettuja päätavoitteita ovat luonnontuoteraaka-aineiden markkinoiden toimivuuden parantuminen, jalostustoiminnan kasvu ja nykyistä korkeampi arvonlisä sekä alan toiminnan kasvua ja kestävyyttä tukevan toimintaympäristön kehittyminen. Kestävään raaka-ainetuotantoon ja raaka-ainemarkkinoiden toimivuuteen ohjelmassa tähdätään aktivoimalla keruutoimintaa, edistämällä luomukeruualueiden muodostumista, kehittämällä talteenoton menetelmien kestävyyttä, teknologiaa ja kustannustehokkuutta sekä hyödyntämällä avointa metsä- ja luontotietoa. Toiminnan kestävyyden osoittamiseksi on tarpeen selvittää ja pienentää toiminnan hiili-ja vesijalanjälkeä. Keruuseen huonosti soveltuvien lajien osalta keinona on edistää niiden viljelyä ja puoliviljelyä. Koko alan kannalta on erityisen tärkeää aktivoida ja kehittää luonnontuotteiden sekä niistä valmistettujen välituotteiden ammattimaista tukku- ja välitystoimintaa. Alan arvoketjujen laajeneminen edellyttää välituotteiden tuotantoa. Pienet jalostajat puolestaan voivat raaka-aineiden saatavuuden parantuessa suunnata resurssejaan tuotekehitykseen. Luonnontuotteiden jalostuksen lisäämiseen ja jalostusasteen nostamiseen ohjelmassa tähdätään muun muassa aktivoimalla uusia jalostavia yrityksiä ja jalostavaa teollisuutta mukaan alan arvoketjuihin sekä selvittämällä alan tuotteiden markkinoita ja kaupallisia mahdollisuuksia. Lisäksi on tarpeen vahvistaa alan yrittäjien ja kehittäjien osaamista ja tiedon välittymistä uusien tuotteiden, palvelujen ja liiketoiminnan kehittämiseksi. Huomiota on kiinnitettävä laadun hallintaan sekä toiminnan kestävyyden kehittämiseen. Tuote- ja palvelukehityksen ja uuden teknologian käyttöönoton onnistumiseksi yrityksiä on kannustettava yhteistyöhön ja rahoitustukien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Luonnontuotealan liiketoiminnan kasvua ja kestävyyttä tukevaa toimintaympäristöä kehitetään lisäämällä alan tutkimusta sekä tiivistämällä alan tutkimuksen, koulutuksen, kehittämistyön ja yritysten yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Lisäksi on tarpeen kehittää alan koulutusta, innovaatioympäristöjä ja asiantuntijapalveluja. Tieto- ja osaamispohjaa vahvistamalla luodaan perustaa alan uudelle liiketoiminnalle, innovaatioille, kestävälle kasvulle ja toimintatapojen uudistamiselle. Kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi hanketoimintaan ja muuhun toimialatukeen tarvitaan lisää pitkäjänteisyyttä sekä toiminnan yhteensovitusta. Luonnontuotealan toimintaohjelmaa toteutetaan vuosina 2023–2030. Toimintaohjelman toimeenpanoa ja seurantaa varten kootaan laajapohjainen yhteistyöryhmä, joka lisäksi tarvittaessa painottaa tai tarkentaa ohjelman toteuttamista. Toimintaohjelmaa toteutetaan pääosin alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten eri ohjelmien hankkeiden avulla. Viestintä on keskeinen osa toimintaohjelman toimeenpanoa ja tukee sen tavoitteiden saavuttamista ohjaamalla toimijoita vuoropuheluun ja yhteistyöhön

Organic wild collection in forests

The wild collecting products from the nature are the best, sustainable raw materials because they increase without inputs. They may be also marketed as organic, but only when the whole chain is involved in the organic supervision. In Finland is the widest organic cerified area in the world

Laadukasta liiketoimintaa luonnosta : poimintoja luonnontuote- ja elintarvikealan koulutuksista

Laadukasta liiketoimintaa luonnosta -hanke toteutettiin vuosina 2011–2015 ja sitä hallinnoi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin yksikkö. Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin Euroopan sosiaalirahastosta. Hanke koostui kolmesta osasta, jotka olivat: 1. Mehiläistarhaajien koulutus, 2. Luonto- ja elintarvikealan yritysten koulutus sekä 3. Maatilan ympäristönhoito ja luonnonsuojelu. Hankkeen kohderyhminä olivat eteläsavolaiset mehiläistarhaajat, luonnontuote- ja elintarvikealan yrittäjät tai sellaisiksi aikovat sekä maatilojen ympäristönhoidon osaamisen syventämisestä kiinnostuneet. Hanke vastasi kentältä tulleisiin tarpeisiin, joita oli kartoitettu ennen hankkeen suunnittelua hankkeen kohderyhmiltä kyselyin ja yhteenvedoin suoraan tulleista koulutustoiveista. Koulutusten teoriaosuudet toteutettiin pääosin Mikkelissä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa. Eri koulutuksiin sisältyi myös etäopiskelua ja yrityskohtaista neuvontaa. Jokaisesta hankkeen kolmesta osiosta laadittiin Ruralia-instituutin Julkaisuja-sarjaan raportti, johon poimittiin hankkeen parhaita käytäntöjä sekä kiinnostavimpia tapahtumia ja tuloksia. Tämä raportti kertoo hankkeen luonnontuote- ja elintarvikealan koulutuskokonaisuudesta. Koulutusten ja infotilaisuuksien lisäksi hankkeeseen kuului tuotekehitysedellytysten testausta sekä yrityskohtaista konsultointia. Raporttiin on poimittu hankkeen parhaita käytäntöjä ja kiinnostavimpia tapahtumia ja tuloksia. Hankkeen luonnontuote- ja elintarvikealan osion opintomatkat Berliiniin ja Itävaltaan on kuvattu raportissa. Vuonna 2014 kaikille hankkeen kohderyhmille suunnatut yhteiset tilaisuudet on raportoitu tässä osassa

How Can Tourism Benefit from Organic Production in Finland?

201