Sketchbooks – A Comparative Analysis of the Use of Sketchbooks by Contemporary Artists

This qualitative research project aims to gain a theoretical and practical understanding of what role sketchbooks play in the creative practice of contemporary artists, and what their shared and individual sketchbook methods are. A comparative analysis of thirteen contemporary artists’ sketchbook practices is offered. During the course of the research the private and public nature of sketchbooks emerged as an important and engaging area of inquiry that helped narrow the focus of the research process and offered an entry point for the analysis. The methodology used was fundamentally that of artistic research that drew heavily upon the characteristics of artistic practice in the field of drawing; as well as from hermeneutics, (auto)ethnography, and phenomenological analysis, each of which informed my practice and processes. This research aims to be useful for those conducting research into sketchbooks, drawing, drawing and writing, the nature of artistic process, creativity and pedagogy. The outcomes of this research are presented in two parts, in the thesis text and the documentation of an exhibition. In the final analysis the outcome is a multi - layered and multi - voiced story that identifies individual and shared practices used by contemporary artists during the compilation of their sketchbooks. Both the research and resultant artwork aim to bring to the foreground the largely overlooked public aspect of the sketchbook and contribute to knowledge in the fields of drawing research, video installation art, archival research and interviewing in the context of artistic research. Throughout the project I used drawing and video practices as methods of investigating, interrogating and disseminating knowledge. Thirteen contemporary artists’ interviews were recorded as a core element of the primary research, then reconfigured as an artwork / video installation called Thirteen Narratives By Thirteen Artists About Their Sketchbooks

Konsernin strategisen ohjaustyylin edut ja haitat erilaisten yksiköiden näkökulmasta Case Vähittäiskaupan konserni

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tiivistelmä 26. huhtikuuta 2012 Pro Gradu –tutkielma Viivi Alaluusua KONSERNIN STRATEGISEN OHJAUSTYYLIN EDUT JA HAITAT ERILAISTEN YKSIKÖIDEN NÄKÖKULMASTA CASE VÄHITTÄISKAUPAN KONSERNI TUTKIELMAN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoitteena on tutkia monialaisen konsernin strategista ohjaustyyliä. Tutkitaan hyödyntääkö konserni erilaista vai samanlaista ohjaustyyliä yksiköihinsä. Onko ohjaustyylin standardointi kannattavaa, vai tulisiko ohjaustyyli ennemmin räätälöidä yksiköittäin. Pääpaino tutkimuksessa on valitun ohjaustyylin etujen ja haittojen etsiminen yksiköiden näkökulmasta. Selvitetään, kokeeko yksikkö saavansa lisäarvoa eli hyötyvänsä konsernirakenteesta. Kokevatko erilaiset yksiköt lisäarvon eri tavalla? LÄHDEAINEISTO Teoreettinen aineisto koostuu strategisen ohjaustyylin valintaan vaikuttavista tekijöistä ja parenting–teorioiden merkityksestä konsernin ohjaustyyliin. Empiirinen aineisto keskittyy kuvaamaan valitun vähit-täiskaupan konsernin harjoittaman strategisen ohjaustyylin, sekä eri yksiköiden mielipiteet ohjaustyylin onnistumisesta tuoda lisäarvoa. Konsernin talousjohdon haastattelun jälkeen pureudutaan viiden eri yksi-kön talousjohtajien näkemyksiin. Yhdestä yksiköstä on valittu myös alayksikkö haastateltavaksi käytän-nönläheisen näkökulman saamiseksi. Haastattelut on tehty vuosina 2008, 2011 ja 2012. TULOKSET Monialakonsernin tunnettuus ja rahoittajan rooli koetaan yksiköiden näkökulmasta suurimmaksi lisäarvon tuottajaksi. Yksiköiden mielestä varsinaiset kehitysideat ja opastukset uuteen toimintaan saadaan konsernin sijasta ennemmin muilta sisaryksiköiltä. Kyseinen konserni toteuttaa yksiköillensä melko standardoitua stra-tegisen ohjaamisen ohjaustyyliä. Yksiköiden kesken joustetaan lähinnä valvonnan suhteen. Kaikille asetetaan samat vaatimukset, mutta valvonta vaatimusten täyttymisestä vaihtelee yksiköittäin. Tutkimustulokset osoittavat, että monialakonsernin strategisen ohjaustyylin valinnassa on hyvä pitäytyä pää-sääntöisesti standardoinnin ajatuksessa, mutta silti lievä räätälöinti on tarpeen. Yksikkökohtaiset erot on huo-mioitava tiettyyn asteeseen asti, kuten konserni on valvonnan löyhyyden kautta tehnytkin. Suurelta osin standardoidun ohjaustyylin täyttyy kuitenkin olla tarpeeksi tiukkaa, sekä ohjeistukselta, että valvonnalta. Liian tarkat ohjeet, mutta liian löyhä valvonta aiheuttavat ongelmia yksiköissä. Yksiköille pitää olla selvät ohjeet, joita noudatetaan, tai sitten heille on annettava vapaat kädet strategiatyöhönsä. Yksiköt toimivat mielellään konsernin strategisessa ohjeistuksessa, mutta toivovat siihen lisää tiukempia linjoja. AVAINSANAT Konsernistrategia, konsernijohdon ohjaustyyli, johdon ohjausjärjestelmät, strateginen ohjaus, parenting–teoria, vähittäiskaupan konsern

Johdon laskentatoimen merkitys tuotekehitysprojekteissa

Menestyksekäs tuotekehitystoiminta on yksi yritysten tärkeimmistä keinoista saavuttaa ja ylläpitää kilpailuetua. Tuotekehityksen lopputulokset ovat kuitenkin varsin epävarmoja ja kirjallisuudessa onkin esitetty, että suurin osa tuotekehitysprojekteista epäonnistuu ennalta asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella johdon laskentatoimen tekniikoiden, laskentainformaation ja talouskontrollerin merkitystä tuotekehitysprojekteissa. Tämä tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena käyttäen lähdemateriaalina alan tieteellisiä julkaisuja. Tutkimus on jaettu viiteen päälukuun. Ensimmäisessä pääluvussa perustellaan tutkimusaiheen tärkeyttä, esitellään tutkimuksen aihe ja tutkimusmenetelmä sekä työn rakenne. Toisessa ja kolmannessa pääluvussa käsitellään tuotekehityksen sekä johdon laskentatoimen teoriaa, ja neljännessä pääluvussa esitetään tutkimustulokset. Viidennessä pääluvussa käsitellään keskeisten tutkimustulosten perusteella tehdyt päätelmät. Tuotekehityksen tarkoituksena on jalostaa tuoteideasta yrityksen asiakkaalle arvoa tuottava tuote. Kenties käytetyin jäsennelty prosessimalli tuotekehitykseen on stage-gate prosessimalli, jonka tavoitteena on helpottaa tuotekehitysprojektien johtamista. Tuotekehitysprojektin johtamiseen liittyy moninaisia haasteita, ja johdon laskentatoimen avulla näihin haasteisiin pyritään vastaamaan. Johdon laskentatoimella tarkoitetaankin organisaation sisäistä palvelutoimintoa, jonka tehtävä on tuottaa päätöksentekijöitä tukevaa tietoa. Johdon laskentatoimella voi olla useita erilaisia rooleja organisaatioissa, joista tuotekehityksen kannalta kenties tärkeimmät ovat johdon laskentatoimi vastausautomaattina sekä johdon laskentatoimi oppimisen ja inspiraation lähteenä. Tutkimuksen perusteella johdon laskentatoimen merkitys tuotekehitysprojekteissa näyttäytyy monipuolisena. Sekä johdon laskentatoimen laskelmilla että niiden avulla tuotetulla informaatiolla vaikuttaa olevan tuotekehitysprojektin toimijoiden yhteistyötä ja kommunikaatiota edistävä rooli. Laskentatoimiajattelu sekä laskentatoimen käsitteellinen käyttö vaikuttavan olevan merkityksellisiä projektin toimijoiden yhteisen kielen muodostumisessa. Johdon laskentatoimen mittarien käyttö tuotekehitysprojektin tukena vaikuttaa kehittyvän tuotekehitysprojektiin liittyvän epävarmuuden vähentyessä kvalitatiivista tietoa tuottavista mittareista kvantitatiivista tietoa tuottaviin mittareihin. Talouskontrollerin läsnäolo tuotekehitysprojektin projektitiimissä voi lisätä projektin toimijoiden kustannustietoisuutta ja johdon laskentatoimen järjestelmistä saatavan tiedon määrää. Tämä voi edistää projektin johtoryhmän parempaa päätöksentekoa. Lisäksi talouskontrolleri voi aktiivisessa roolissa edistää yrityksen liiketoimintastrategian mukaista tuotekehitystä

Speech outcomes after surgical treatment in patients with cleft palate

This thesis consists of two main topics regarding patients with cleft palate. In the first topic we compared speech symptoms of velopharyngeal insufficiency (VPI) and the incidence of secondary speech surgery in 79 10-year-old Finnish children with unilateral cleft lip and palate (UCLP) following primary palatal surgery using two randomized surgical methods (Arms A and C). In Arm A the soft palate was closed at 4 months and the hard palate at 12 months. In Arm C both the soft and hard palates were closed at 12 months. The second topic focused on the effect of maxillary osteotomy on speech among cleft patients. The aim was to investigate whether preoperative velopharyngeal function (VPF) and cleft type can predict VPF after Le Fort I osteotomy and to evaluate whether maxillary advancement changed the articulation of Finnish alveolar consonants /s/, /l/, and /r/ in cleft patients. In addition, the aim was to evaluate whether the amount of maxillary advancement affects VPF. The first topic contained single-center speech data on 10-year-old patients with UCLP from the Scandcleft multicenter randomized controlled trial. Speech symptoms of VPI were evaluated on a three-point scale from standardized video recordings, and the incidences of surgery for correcting VPI, fistula closure, and speech therapy were collected from hospital records. In the osteotomy topic, VPF (N=100) and articulation (N=59) of alveolar consonants were analyzed from hospital records and perceptually evaluated from standardized video recordings before and after maxillary advancement. The mean age of the patients at the time of maxillary osteotomy was 17.9 years. The perceptual assessment of VPF was instrumentally confirmed with a nasometer. VPI was evaluated on a five-point scale. Alveolar articulation errors were perceptually evaluated and categorized as either correct, distortion, substitution, or omission and further classified as mild or severe. Preoperative and postoperative lateral cephalometric radiographs (N=93) were digitalized to measure the amount of maxillary advancement and its effect on VPF. No differences were found in speech symptoms of VPI or the need for VPI surgery or speech therapy between the two surgical timings used in Arms A and C. 33% had had VPI surgery and 61% speech therapy. The number of fistulas was significantly higher in two-stage palatal repair, Arm A, than in one-stage palatal repair, Arm C. Most of the 10-year-old children had good or relatively good speech but 11% of the 10-year-old children with UCLP presented with moderate-to-severe speech symptoms of VPI. A significant negative change in VPF was found after Le Fort I osteotomy. At risk were patients presenting borderline or more severe VPI preoperatively. Patients with preoperatively normal VPF were not at risk of VPI postoperatively. Cleft type did not affect the postoperative VPF. /S/ and /l/ sounds improved significantly after maxillary advancement and the amount of less severe articulation errors increased postoperatively, while severe articulation errors decreased. The amount of maxillary advancement did not affect VPF.Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä epämuodostumia. Suomessa halkioiden esiintyvyys on noin 25/10 000. Vaikeimpiin huuli- ja suulakihalkioihin liittyy huomattavaa luuston, pehmytkudosten ja nenän rakenteiden poikkeavuutta, joka voi aiheuttaa ulkonäkö, puhe-, hampaisto- ja purentaongelmia sekä sosiaalista haittaa. Halkion korjausleikkaukset tehdään ensimmäisen ikävuoden aikana. Hyvästä kirurgiasta huolimatta suulaen primaarikorjauksen jälkeen joillekin lapsille jää nenäportin toimintavajetta eli velofaryngeaalista insuffisienssia (VPI) ja/tai jäännösaukko suulakeen (fisteli). VPI ja fistelit voivat aiheuttaa puheeseen nasaalisuutta, nasaaliemissioita, painekonsonanttien pehmeyttä tai kompensatorisia artikulaatiovirheitä. Osalla puhe korjaantuu itsestään tai puheterapian avulla, mutta noin kolmannes tarvitsee puhekirurgiaa. Puheeseen voi tulla muutoksia myös myöhemmin tehtävän yläleuan kasvuhäiriön korjausleikkauksen maksillaosteotomian yhteydessä. Halkiotyypistä riippuen jopa 66% potilaista tarvitsee maksillaosteotomian purennan ja kasvojen mittasuhteiden korjaamiseksi. Tutkimus koostui kahdesta aihekokonaisuudesta. Ensimmäisessä tutkittiin 10-vuotiaita lapsia, joilla oli ollut toispuolinen huuli-suulakihalkio. Tutkimuksessa arvioitiin halkiopuheen virhepiirteiden esiintyvyyttä ja verrattiin kahden eri primaarileikkausmetodin (Arm A ja C) puhetuloksia. Lisäksi kartoitettiin aikaisempaa puhekirurgian ja puheterapian yleisyyttä sekä jatkohoidon tarvetta. Toisessa kokonaisuudessa selvitettiin yläleuan kasvuhäiriön korjausleikkauksen, Le Fort I osteotomian, vaikutusta nenäportin toimintaan ja VPI-piirteisiin sekä /s/, /l/ ja /r/ äänteisiin eri halkiotyypeissä. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin yläleuan siirron määrän vaikutusta VPI-piirteisiin. Väitöskirjatutkimus on retrospektiivinen potilasasiakirjatutkimus. Tutkimusaineistona oli Huuli- ja suulakihalkiokeskuksen potilasarkisto, puheen videonauhat ja kefalometriset röntgenkuvat. Ensimmäisessä tutkimuskokonaisuudessa oli 79 lasta, joilla oli toispuolinen huuli-suulakihalkio. Suulaen primaarileikkaukset oli tehty kansainvälisen randomisoidun Scandcleft-tutkimuksen mukaisesti kahdella eri leikkausmetodilla vuosina 1997-2006. Metodissa A pehmeä suulaki suljettiin 4kk:n ja kova suulaki 12kk:n iässä. Metodissa C pehmeä ja kova suulaki suljettiin 12kk:n iässä. Maksillaosteotomiatutkimuksessa oli 100 potilasta, joilla oli eri halkiotyyppejä. Maksillaosteotomiat oli tehty vuosina 2006-2016. Kaksi erilaista leikkausmetodia johtivat samanlaisiin puhetuloksiin, samaan määrään puhekirurgiaa ja puheterapiaa. 33%:lle potilaista oli tehty puheenparannusleikkaus ja 61% oli saanut puheterapiaa. Metodi A aiheutti potilaille merkittävästi enemmän suulaen fisteleitä kuin metodi C. Kymmenenvuotiasta huuli-suulakihalkiopotilaista 11%:lla ilmeni kohtalaisia tai vaikea-asteisia halkiopuheen virhepiirteitä. Le Fort I osteotomialla oli merkittävä vaikutus VPI-piirteisiin. VPI-piirteistö lisääntyi potilailla, joilla oli preoperatiivisesti lievä, merkityksetön tai vaikea-asteisempi VPI. Riskiä VPI:sta ei ollut nenäportin preoperatiivisen toiminnan ollessa normaali. Halkiotyyppi tai siirron määrä ei vaikuttanut puhetuloksiin. /S/ ja /l/-äännevirheissä tapahtui paranemista osteotomian jälkeen

The Association between Molar-Incisor Hypomineralization and Dental Caries with Socioeconomic Status as an Explanatory Variable in a Group of Finnish Children

The aim of this study was to investigate if a developmental enamel defect known as Molar-Incisor Hypomineralization (MIH) is associated with dental caries. Socioeconomic status (SES) was examined as a confounding factor between caries and MIH. In this cross-sectional study, 636 children, aged 8 to 13 years, from three towns (two rural areas and one urban area) in Finland were examined for MIH in line with the criteria of the European Academy of Paediatric Dentistry. Caries status for permanent teeth was recorded as decayed, missing and filled teeth (DMFT). Caries experience (DMFT > 0) in the first permanent molars (FPMs) was set as an outcome. SES was determined using a questionnaire completed by parents. The prevalence of MIH was 18.1%. The mean DMFT in FPMs for children with MIH was higher than for their peers, 1.03 +/- 1.25 vs. 0.32 +/- 0.80 (p = 0.000, Mann-Whitney U test). In a multivariate analysis using the generalized linear mixed model where locality, SES, age and MIH were taken into account as caries risk indicators, MIH was the strongest risk indicator of caries in FPMs (Odds Ratio: 6.60, 95% Confidence Interval: 3.83-11.39, p = 0.000). According to the study results, children with MIH have a higher risk for dental caries than children without MIH.Peer reviewe

Rahoitusmalliin kytketyn yliopistokoulutuksen simulointi

Tiivistelmä. Tutkielman päätavoitteena on luoda simulaatiomalli rahoitussopimukseen kytketystä tutkintojärjestelmästä, jolla voidaan toteuttaa entä jos -skenaarioanalyysiä. Toissijaisena tavoitteena on luoda skenaarioanalyysiin pohjautuvia toimintaehdotuksia tutkintoprosessin tehostamiseksi ja optimoimiseksi. Simulaatiomallinnus-työkalun tarkoituksena on luoda näkemystä koulutusprosessin toiminnasta sekä auttaa organisaatiota asettamaan koulutuksellisia tavoitteita ja löytämään tavat, joilla tavoitteet saavutetaan. Tutkielmassa hyödynnetään systeemidynamiikka -mallintamismetodia, jonka käyttötarkoitus on dynaamisten systeemien ymmärtäminen ja toiminnan parantaminen. Tutkielmassa mallintaminen on jaettu kahteen osa-alueeseen. Ensimmäisessä tarkkaillaan mallinnettavaa järjestelmää. Toisessa osa-alueessa muodostetaan parametrisoitu dynaaminen simulointimalli. Tutkielmassa käytetään Vipunen, Vipunen Extra ja Vipunen API -aineistolähteiden tarjoamia aineistoja yliopistokoulutuksesta. Tutkielman tuloksena saadaan Oulun yliopiston tutkintojärjestelmää kuvaava simulaatiomalli, joka on kytketty yliopistojen perusrahoituksen tutkinto-osuuteen. Mallin ajallinen horisontti on vuosien 2010–2030 aikaväli. Tutkielmassa saavutetaan päätavoite. Tämän johdosta, mallinnuksella voidaan tarkkailla tutkintojärjestelmän rakennetta ja opiskelijoiden läpivirtausta järjestelmässä. Toissijaista tavoitetta ei saavuteta mallin epätarkkuuden vuoksi. Simulaatiomalli toimii viestinnän välineenä. Entä jos -skenaarioanalyysillä voidaan viestiä tutkintojärjestelmän toiminnasta eri sidosryhmille ja esitellä kuinka tutkintojärjestelmä on yhteydessä yliopistojen rahoitussopimukseen. Simulaatiomalli on yleistettävissä kaikkiin Suomen yliopistoihin ja kalibroinnin avulla myös ammattikorkeakouluihin

Dental staining after doxycycline use in children

Background: The use of doxycycline has been avoided before 8 years of age due to known dental staining caused by tetracyclines, although doxycycline differs from classical tetracyclines in many ways. Doxycycline is still an important antimicrobial agent, but its dental safety is not well studied. Objectives: To examine the state of permanent teeth after doxycycline exposure in children,8 years of age. Methods: Details of doxycycline treatment were collected from medical records. After the eruption of permanent teeth the dental status was examined by an experienced paediatric dentist for detection of dental staining and enamel hypoplasia. The resulting dental photographs were evaluated by a second independent experienced paediatric dentist. Results: The mean age of 38 study subjects at the time of doxycycline treatment was 4.7 years (range 0.6-7.9 years, SD 2.3). The doxycycline dose was 10 mg/kg/day (varying from 8 to 10 mg/kg/day) for the first 2-3 days and 5mg/kg/day (varying from 2.5 to 10mg/kg/day) thereafter. The mean length of the treatment was 12.5days (SD 6.0) and ranged from 2 to 28 days. Tetracycline-like staining or enamel hypoplasia of developing teeth was detected in none of the subjects. Conclusions: Doxycycline treatment of small children does not seem to induce permanent tooth staining.Peer reviewe

The effect of amoxicillin on dental enamel development in vivo

The exposure to amoxicillin has been associated with molar incisor hypomineralization. This study aimed to determine if amoxicillin disturbs the enamel mineralization in in vivo experiments. Fifteen pregnant rats were randomly assigned into three groups to received daily phosphatase-buffered saline or amoxicillin as either 100 or 500 mg/kg. Mice received treatment from day 13 of pregnancy to day 40 postnatal. After birth, the offsprings from each litter continued to receive the same treatment according to their respective group. Calcium (Ca) and phosphorus (P) content in the dental hard tissues were analyzed from 60 upper first molars and 60 upper incisors by the complexometric titration method and colorimetric analysis using a spectrophotometer at 680 nm, respectively. Lower incisors were analyzed by X-ray microtomography, it was measured the electron density of lingual and buccal enamel, and the enamel and dentin thickness. Differences in Ca and P content and electron density among the groups were analyzed by one-way ANOVA. There was no significant difference on enamel electron density and thickness among the groups (p > 0.05). However, in incisors, the higher dose of amoxicillin decreased markedly the electron density in some rats. There were no statistically significant differences in Ca (p = 0.180) or P content (p = 0.054), although the higher dose of amoxicillin could affect the enamel in some animals. The amoxicillin did not significantly alter the enamel mineralization and thickness in rats. © 2020Peer reviewe