Opettajien käsityksiä kilpailusta peruskoulutuksessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun opettajien käsityksiä kilpailusta yhteiskunnallisena ilmiönä, koulujen välisestä kilpailuna sekä oppilaiden välillä ilmenevästä kilpailusta. Perustelu aiheen tutkimiseen nousee viime vuosina koulutuspolitiikan kentällä tapahtuneista uusliberalistisista muutoksista. Muutosten myöstä suomalaiseen peruskouluun aiemmin voimakkaasti liitetty tasa-arvon periaate on saanut antaa sijaa uudenlaisille periaatteille. Näitä ovat muun muassa tehokkuus, tuottavuus ja kilpailu. Muutoksesta ei juuri ole käyty laajempaa keskustelua vaan uudistukset on tehty pienin askelin ja näkymättömästi. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla opettajia puolistrukturoitua haastattelua käyttäen. Tutkimukseen osallistui kahdeksan peruskoulun opettajaa keskisuuresta pirkanmaalaisesta kunnasta. Osa opettajista teki työtään alakoulussa, osa yläkoulussa. Haastatteluaineisto analysoitiin fenomenografisen analyysin periaattein muodostaen aineistosta teemoja, käsitekategorioita ja kuvauskategorioita. Analyysi suoritettiin aineistolähtöisesti. Tutkimustulokset osoittavat, että vaikka haastatellut opettajat mielsivät elävänsä kilpailuyhteiskunnassa, he eivät kokeneet kilpailun olevan nykyistä peruskouluinstituutiota oleellisesti määrittelevä ilmiö. Opettajien kokemuksissa suomalainen peruskoulu näyttäisi yhä olevan tasa-arvon ideologiaa toteuttava instituutio. Tasa-arvon tavoite näkyy muun muassa valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa, joissa yksilöiden välinen kilpailu ei opettajien mielestä juurikaan saa sijaa. Tästä huolimatta haastatellut opettajat olivat tietoisia Suomen suurimmissa kaupungeissa esiintyvästä peruskoulujen välisestä kilpailusta ja eriarvoistumiskehityksestä. Peruskoulujen välisen kilpailun ei kuitenkaan katsottu näkyvän omassa työssä. Opettajat olivat huolissaan mahdollisesti lisääntyvän peruskoulujen välisen kilpailun vaikutuksista ja uskoivat sen johtavan koulutukselliseen eriarvoistumiseen. Opettajat toivat myös esiin käsityksiään oppilaiden välisestä kilpailusta. Kilpailu nähtiin yhtäältä luonnollisena lapsille kuuluvana toimintana, mutta myös nykyisen arviointisysteemin katsottiin kannustavan siihen. Opettajien mielestä koulun tehtävänä ei kuitenkaan ole asettaa lapsia kilpailulliseen asemaan, sillä kilpailulla nähtiin olevan haitallisia vaikutuksia suurimmalle osalle oppilaista. Haastateltavat toivat esiin opettajan suuren vastuun kilpailun käyttämisestä pedagogisena menetelmänä. Opettajan tehtäväksi nähtiin liiallisen kilpailun rajoittaminen, kilpailutilanteiden järjestäminen rakentaviksi sekä oppilaiden opettaminen suhtautumaan kilpailuun oikealla tavalla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei uusliberalistinen ideologia ole opettajien mielestä saanut suurimpia kaupunkeja lukuun ottamatta jalansijaa suomalaisessa peruskoulutuksessa. Tutkimustulosten perusteella on syytä kysyä, onko uusliberalistinen ideologia saanut vahvan aseman koulutuksen käytännöissä koko Suomen mittakaavassa. Toisaalta on myös mahdollista, että opettajien on vaikea hahmottaa opetussuunnitelman perusteista uuden ideologian mukaisia elementtejä. Esimerkiksi kilpailun käsitettä ei opetussuunnitelman perusteissa varsinaisesti mainita, vaan puhutaan esimerkiksi yrittäjyydestä ja valinnan vapaudesta

Oulun ammattikorkeakoulun master-tutkintojen opinnäytetöiden itsearviointien kuvaus ja kehittämishaasteet

Tutkimusten mukaan suurin osa master-tutkintojen opinnäytetöistä tehdään yksittäisille yrityksille ja opinnäytetöistä saatujen tulosten hyöty alueen elinkeinoelämälle jää vähäiseksi. Parhaimmillaan opinnäytetyöt voisivat kehittää olemassa olevia työelämän käytäntöjä opiskelijan taustaorganisaatiota laajemmasta näkökulmasta, jolloin niillä olisi todellista alueellista vaikuttavuutta. Oulun ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulututkintokoulutuksen kehittämisprojektissa vuosina 2012-2014 arvioitiin itsearviointina master-tutkintojen opinnäytetöiden prosessia. Itsearvioinnit kohdistuivat kymmeneneen eri koulutusohjelmaan. Itsearvioinneissa opinnäytetyön tekeminen kuvattiin hanke- ja työelämäyhteistyöhön osallistumisena. Kehittämiskohteiksi nousivat työelämän systemaattinen osallistuminen tutkimus- ja kehitystyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Lisäksi esille nousi seurannan tekeminen tk-työn tulosten hyödystä, käyttökelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta työelämälle ja alueen elinkeinoelämälle. Mietittävä on myös, millaisilla tuloksilla, tuotteilla ja palveluilla saadaan alueelle yrittäjyyttä ja työpaikkoja sekä miten opiskelijat saavuttavat master-tutkinnolle asetetun osaamisen tason olemalla mukana tk-työssä yhdessä työelämän kanssa. Myös koulutusalojen keskinäiseen yhteistyöhön ja vuorovaikutuksen toteutumiseen monialaisena tk-työnä tulee kiinnittää huomoita

Tiimityö – mihin sillä pyritään?

Tiimimäinen työskentely lisääntyy myös koulutuksessa. Opettajien yksin opettamisesta siirrytään monialaisiin työelämäläheisiin tiimeihin, joissa tavoitellaan nykyhetken ja tulevaisuutta ennakoivaa osaamista. Tiimityössä osaamista voidaan saavuttaa, kun tiimin jäsenet ovat sitoutuneet toistensa kehitykseen ja menestykseen, tiimissä on johtajuutta jaettu ja tiimin jäsenten taidot täydentävät toisiaan. Jäsenillä on jaettuja arvoja ja erilaisia mielipiteitä, ilmapiiri on positiivinen, keskustelu kyselevää ja kuuntelevaa. Erikoisetkin tiimit voivat yltää menestykseen ja tiimin jäsenet sekä tiimin toiminnan tavoite on kiinnostuneita erityisesti asiakkaista. Tiimi johdetaan menestykseen uskomalla jokaisen henkilön positiiviseen energiaan. Jotta tiimityöskentely onnistuu, siihen tarvitaan organisaation tuki kaikilla tasoilla

Monialaisuus opinnoissa. Millaista osaamista monialaisilla opinnoilla tavoitellaan ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat yhteiskunnan kehityksen myötä. Koulutuksen tulee vastata yhteiskunnan osaamistarpeisiin nopeasti ja ennakoiden tulevia työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. Lisäksi koulutuksen toimijoiden tulee olla tiiviissä yhteistyössä ympäröivän yhteiskunnan, sidosryhmien ja asiakkaiden kanssa. Moniammatillisuus- ja alaisuus ovat keskeisiä osaamisen vaatimuksia ja ne voivat kehittyä toimimalla koulutuksen aikana moniammatillissa ja -alaisissa tiimeissä. Moniammatilisen ja -alaisen osaamisen lisäksi tarvitaan oman alan syväosaamista

Oulun ammattikorkeakoulun master-koulutuksen opinnäytetyön kehittämistyöryhmän toiminta ja tulokset

Oulun ammattikorkeakoulussa kehitettiin ylempää ammattikorkeakoulututkintokoulutusta vuosina 2012–2014. Kehittämistyön yksi osa-alue oli opinnäytetyön kehittäminen. Tavoitteena oli analysoida olemassa olevat master-tutkinnon opinnäytetyön prosessit ja niihin liittyvät ohjeet ja ohjauskäytänteet. Lisäksi tavoitteena oli kehittää master-koulutuksen opinnäytetyöprosessi joustavaksi verkossa toteutuvaksi oppimis- ja ohjausprosessiksi, jossa työelämän toimeksiantaja on mukana. Tässä artikkelissa kuvataan työryhmän toimintaa ja tuloksia. Toiminnan tuloksena muun muassa laadittiin yhteenveto master-koulutuksen tk-työn haasteista ja master-koulutuksessa vuosittain palkittavan opinnäytetyön kriteerit. Lisäksi laadittiin tk-opinnäytetyön osaamistavoitteet ja kuvattiin tk-opinnäytetyön prosessi

A Scandcleft randomised trials of primary surgery for unilateral cleft lip and palate:1. Planning and management

<p><b>Background and aims:</b> Longstanding uncertainty surrounds the selection of surgical protocols for the closure of unilateral cleft lip and palate, and randomised trials have only rarely been performed. This paper is an introduction to three randomised trials of primary surgery for children born with complete unilateral cleft lip and palate (UCLP). It presents the protocol developed for the trials in CONSORT format, and describes the management structure that was developed to achieve the long-term engagement and commitment required to complete the project.</p> <p><b>Method:</b> Ten established national or regional cleft centres participated. Lip and soft palate closure at 3–4 months, and hard palate closure at 12 months served as a common method in each trial. Trial 1 compared this with hard palate closure at 36 months. Trial 2 compared it with lip closure at 3–4 months and hard and soft palate closure at 12 months. Trial 3 compared it with lip and hard palate closure at 3–4 months and soft palate closure at 12 months. The primary outcomes were speech and dentofacial development, with a series of perioperative and longer-term secondary outcomes.</p> <p><b>Results:</b> Recruitment of 448 infants took place over a 9-year period, with 99.8% subsequent retention at 5 years.</p> <p><b>Conclusion:</b> The series of reports that follow this introductory paper include comparisons at age 5 of surgical outcomes, speech outcomes, measures of dentofacial development and appearance, and parental satisfaction. The outcomes recorded and the numbers analysed for each outcome and time point are described in the series.</p> <p><b>Trial registration:</b> ISRCTN29932826.</p