Do computer use, TV viewing, and the presence of the media in the bedroom predict school-aged children's sleep habits in a longitudinal study?

Peer reviewe

Taiteilija-ammattilaiset kulttuurihyvinvoinnin toimijoina ikääntyneiden hoivayhteisöissä: kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Artikkelissa tarkastellaan hyvinvoinnin ja ikääntyneiden hyvinvointipalvelujen kontekstissa työskentelevien ammattitaiteilijoiden toimintaympäristöjä, rooleja ja tehtäviä. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja kulttuurihyvinvointi ovat oleellinen osa kansalaisten hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysalojen ikääntyneitä koskevassa keskustelussa ja tutkimuksissa kulttuurihyvinvointia ammatikseen tuottava taiteilija jää kuitenkin usein taka-alalle. Tässä kuvailevassa kirjallisuuskatsauksessa näkökulma taiteilijan ammatilliseen toimijuuteen on subjektikeskeinen ja sosiokulttuurinen. Tutkimuksessa haluttiin saada selville, millaisiin ilmiöihin taiteilija-ammattilaiset on liitetty hyvinvoinnin toiminta-alueella ja ikääntyneiden hyvinvointipalveluissa sekä minkälaisia toimintaympäristöjä, rooleja ja tehtäviä ammattitaiteilijoille on esitetty. Tutkimusaineistoksi valikoitui käytettyjen valintakriteereiden perusteella 11 kansainvälistä tutkimusartikkelia. Analyysimenetelmänä oli laadullinen sisällönanalyysi. Tulosten mukaan työelämän ja ammatin muutos johtaa taiteilijoita erilaisiin yhteisöihin. Muutos on yhteydessä taiteilijoiden ammatti-identiteetteihin. Yhteisöjen toimintajärjestelmät ja -kulttuurit sekä resursoivat että rajoittavat taiteilijoiden ammatillista toimijuutta. Ikääntyneiden hoivayhteisöissä ammattitaiteilijat ovat muutostoimijoita ja työkäytäntöjen uudistajia. Heidän ammatillisen osaamisensa ytimessä korostuvat kunnioittava ja arvostava vuorovaikutus, läsnäolevuus ja kohtaaminen. Tutkimus luo pohjaa jatkotutkimukselle taiteilijoiden ammatillisista käytännöistä ja työn tekemisen tavoista iäkkäiden hoivayhteisöissä.

Taiteilijoiden työote ja ammatillisten identiteettien neuvottelut ikääntyneiden hoivayhteisöissä

Ikääntyneiden hoivayhteisöt ja niissä kulttuurihyvinvointitoimintaa harjoittavat taiteilijat ja heidän ammatillinen toimintansa ovat sosiaalipedagogisesti kiinnostava empiirinen ilmiökenttä. Tällä tutkimuksella ilmiökenttään rakennetaan teorian ja käytännön välistä yhteyttä. Artikkelissa tarkastellaan taiteilijoiden työotetta ja ammatillisten identiteettien neuvotteluja. Tutkimus pohjautuu sosiaalipedagogisen työotteen jäsennykseen sekä subjektikeskeiseen, sosiokulttuuriseen näkökulmaan ammatillisesta toimijuudesta. Tutkimuksessa kysytään, kuinka sosiaalipedagoginen työote ilmenee hoivayhteisöissä työskentelevien taiteilijoiden työssä ja millainen merkitys työotteella on heidän ammatillisten identiteettiensä neuvotteluissa. Aineisto koostuu 14 taiteilijan teemahaastatteluista. Analyysissa hyödynnetään sosiaalipedagogisen työotteen teoreettista jäsennystä, kuitenkin aineistoa kuunnellen. Tulosten mukaan sosiaalipedagogisen työotteen ominaispiirteet ilmenevät monipuolisesti taiteilijoiden työssä. Kohtaaminen ja työskentely ikääntyneiden asukkaiden kanssa saa taiteilijoita määrittelemään uudelleen identiteettejään kuten arvojaan, asenteitaan ja motivaatioitaan. Uudelleenmäärittely ilmenee paitsi suhteessa omaan työhön, myös suhteessa omaan vanhuuteen, elämän tarkoituksellisuuteen ja työssäjaksamiseen. Tutkimus nostaa näkyville kehollisuuden keskeisenä, taiteilijoiden työtä läpileikkaavana teemana ja merkityksellisenä osana työotetta.This study examines artists’ working approach and negotiations of their professional identities in the care homes for older people. The study is based on the social pedagogical working approach and the subject-oriented, socio-cultural perspectiveon professional agency. The study asks how the social pedagogical approach manifests in artists’ work and what significance the approach has in the negotiations of their professional identities. The study material consisted of 14 focused interviews and was analyzed using theory-bound content analysis. According to the results, the social pedagogical working approach manifests in various ways in the artists’ work. Encountering and working with elderly residents makes artists redefine their identity as well as their values, attitudes, and motivations. The results highlight corporealityas a central theme that cuts through the artists’ work and as a meaningful part of the working approach

Clustering of energy balance-related behaviours, sleep, and overweight among Finnish adolescents

To examine how clusters of energy balance-related behaviours (EBRBs), including sleep related factors, were associated with overweight among adolescents. In Finland, 4262 adolescents, aged 13-15, participated in the cross-national Health Behaviour in School-aged Children study. The adolescents completed questionnaires assessing EBRBs [sleep duration, discrepancy and quality, physical activity (PA), screen time, junk food, fruit, and vegetable intake] and height and weight. Clusters were identified with kappa-means cluster analysis and their associations with overweight with logistic regression analyses. Common clusters for boys and girls were labelled "Healthy lifestyle" and "High screen time, unhealthy lifestyle". In addition, the cluster "Low/moderate screen time, unhealthy lifestyle" was identified among boys, and the cluster "Poor sleep, unhealthy lifestyle" among girls. Only girls in the cluster "High screen time, unhealthy lifestyle" were at increased risk for overweight. Girls, whose EBRB was characterized by high screen time and low PA, but not with poor sleep, were at increased risk for overweight. Future studies should examine ways to promote PA among adolescent girls with high interest in screen-based activities.Peer reviewe

Validity of self-reported out-of-school physical activity among Finnish 11-year-old children

Peer reviewe

Ikäosaamisen askelmerkit : Muutostalkoisiin Pohjois-Karjalassa!

Julkaisu syventää ajankohtaista ikäosaamisen käsitettä ja tuo ilmiölle konkreettista sisältöä. Ikäosaaminen ymmärretään sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietotaidoksi ikään ja ikääntymiseen liittyvistä ilmiöistä. Ikäosaamisen tarve laajenee kuitenkin kaikille yhteiskunnan alueille. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan keskus ja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ovat kumppaneineen panostaneet ikäosaamisen vahvistamiseen. Ikäosaamisen käsitteen ja sisältöjen työstämiseen ovat osallistuneet kymmenet osallistujat työpajoissa jo usean vuoden ajan. Erityisesti esille nousevat ammattilaisten uudet roolit ja osaaminen, ikäihmisten oma aktiivisuus ja osallistuminen erilaisissa yhteisöissä sekä mielekäs ja elämisenarvoinen arki. Julkaisu haluaa herättää keskustelua siitä, millaista ikääntyvää yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Julkaisu sopii erityisesti eri alojen ammattilaisille ja opiskelijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille

Tutkivan oppimisen malli opetustyön viitekehyksenä : opettajan pedagogisen toiminnan kehittämishanke ammattikorkeakoulun sosiaalialan aikuiskoulutusryhmässä

Tässä raportissa kuvataan opettajan pedagogisen toiminnan kehittämishanke. Kehittämishankkeessa kokeiltiin tutkivan oppimisen prosessimallia opetustyön jäsentämisessä yhden ammattikorkeakoulun sosiaalialan aikuisopiskelijaryhmän parissa. Lisäksi kokeiltiin yhteistoiminnallisen oppimisen ryhmäme-netelmiä. Kokeiluryhmä, jossa tutkivan oppimisen ideoita kokeillaan, oli opintojensa loppusuoralla oleva aikuisopiskelijaryhmä. Kehittämishanke toteutettiin ryhmän kolmen eri kurssin aikana syys-joulukuussa 2009. Kehittämishankkeen tavoitteena oli selvittää 1)Millainen tutkivan oppimisen ajattelu- ja prosessimalli on? 2) Miten tutkivan oppimisen ajattelu- ja prosessimallia voi soveltaa opetustyön jäsentämiseen? Kokeiluryhmän neljän kuukauden pituista oppimisprosessia jäsennetään tutkivan oppimisen prosessi-mallin vaiheissa ((Hakkarainen, Lonka, Lipponen 2004, 300). Vaiheet ovat: 1) kontekstin luominen, 2) ongelmien asettaminen, 3) työskentelyteorioiden luominen, 4) kriittinen arviointi, 5) syventävän tiedon hankkiminen, 6) tarkennetun ongelman asettaminen, 7) uuden työskentelyteorian luominen ja 8) jaettu asiantuntijuus. Tämän kehittämishankkeen pohjalta voidaan sanoa, että tutkivan oppimisen prosessimalli soveltuu hyvin konstruktivistisesti suuntautuneen opettajan pedagogisen toiminnan jäsentämiseen. Tutkivan oppimisen ajattelu- ja toimintamalli näyttäytyy opettajalle positiivisena ja osallistujia osallistavana pe-dagogisena lähestymistapana, joka soveltuu erityisesti aikuisopiskelijoiden opetustyöhön. Erityisesti korostuvat kriittisen arvioinnin ja jaetun asiantuntijuuden elementit. Kehittämishankkeen pohjalta esitetään, että kriittinen arviointi ja jaettu asiantuntijuus eivät ole erillisiä prosessin vaiheita vaan läpäisevät koko tutkivan oppimisen prosessin alusta loppuun. Yhteistoiminnalliset ryhmämene-telmät soveltuvat hyvin tutkivanThe object of this development project was to experiment the Model of Searching Learning“ (Tutkiva oppiminen: Hakkarainen, Lonka & Lipponen 2004.) The Model of Searching Learning was tested during september - december 2009 with one adult education -group in the University of Applied Sciences in degree program of social services. As well the co-operative methods of teaching were also tested. The aim of the development project was to find out: 1) The structure of Searching Learning Mod-el and 2) possibilities to utilize the model for teachers work. The learning process of the test group was analyzed using phases of the Searching Learning Model: 1) setting the context, 2) setting the problems for learning process, 3) setting the theory of employment working activities, 4) critical evaluation, 5) finding further special knowledge, 6) im-position of exact study object, 7) setting new employment theory and 8) shared expertise. On the basis of this development project can be concluded that the Model of Searching Learning is suitable tool for structurally orientated teacher. The model is an affirmative and co-operative approach especially for adult education and student groups. Aspects of critical evaluation and shared expertise are highlighted. These aspects go through the whole process of the Model of Searching Learning. Co-operative teaching methods are suitable for Searching Learning Model because of their collective, dialogical and participating features